Turussa voi opiskella tekniikan alaa monessa oppilaitoksessa ja usealla koulutustasolla. Ensi vuonna vaihtoehdot vielä lisääntyvät, kun Turun yliopisto alkaa kouluttaa kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä. Koulutus tulee tarpeeseen, sillä alan osaajien kysyntä on suurta ja työllisyystilanne hyvä. Valtaosa teknisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneista on vakituisessa työsuhteessa jo valmistuessaan, ja tulevaisuudessa tarve osaajille vain kasvaa.

Teknologiakampus Turku

Edistää Turun korkeakoulujen tekniikan koulutusta ja tutkimusta.

Päätehtävät ovat tekniikan alan

  1. tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurien yhdistäminen,
  2. koulutusyhteistyön lisääminen,
  3. yhteisen tutkimusstrategian luominen,
  4. vetovoimaisuuden ja yhteistyön lisääminen alueella.

Teknologiakampus Turun sopimusosapuolet ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy.

Lue lisää: teknologiakampusturku.fi

Teknisten alojen vahvistamiseksi tehdään työtä turkulaisten korkeakoulujen, Turun kaupungin ja Turku Science Parkin yhteisen Teknologiakampus Turun nimissä. Usean toimijan voimavarat yhdistämällä edistetään paitsi koulutusta ja tutkimusta myös koko Lounais-Suomen kilpailukykyä ja alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Digitalisaatio ulottuu joka alalle

Digitaalisen kehityksen myötä teollisuus ja tekniikka ovat kokeneet suuren murroksen, jolle ei näy loppua. Nykyinsinöörien kädet eivät enää tahriudu öljyyn, sillä teollisuuden rattaita pyörittävät nyt data ja sen erilaiset jalosteet. Tietotekniikan avulla koneista on tullut älykkäitä ja 3D-teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat operoinnin virtuaalisissa ympäristöissä.

Tietotekniikka onkin yksi tekniikan keskeisistä koulutusaloista. Sitä voi opiskella niin Turun yliopistossa, Åbo Akademissa kuin Turun ammattikorkeakoulussakin. Myös Turun koulutusaloihin kuuluva merenkulkuala digitalisoituu ja alusten tekniikka kehittyy nopeasti, minkä vuoksi ammattikorkeakoulu Novian Aboa Maren Campuksella toimii tutkimus- ja kehitysyksikkö, jossa on panostettu muun muassa simulaatiomalleihin.

Heinäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö päätti, että Turun yliopisto saa jatkossa kouluttaa myös konetekniikan ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä. Päätös oli kovin tervetullut, sillä erityisesti näillä aloilla on ollut Turun seudulla osaajavajetta. Päätöksen myötä Turun yliopiston tekniikan koulutus täydentyy aidosti monialaiseksi kokonaisuudeksi, millä on suuri merkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle.

- Tulevaisuuden tuotannollinen toiminta perustuu lisäävään valmistukseen ja 3D-tulostukseen. Turussa on erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi biomateriaalien lisäävän valmistuksen tutkimiseen ja koulutukseen. Materiaalitekniikalla puolestaan on todella iso merkitys tulevaisuuden akkuteknologian ja kestävän kehityksen haasteiden parissa, Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula perustelee uusien tutkintoalojen merkitystä.

Tekniikan alat tuovat seudulle myös tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Turun AMK on alueen suurin insinöörien kouluttaja ja siellä tietyillä aloilla yli puolet rahoituksesta tulee EU:lta ja muista ulkoisista rahoituslähteistä.

Useita polkuja DI-koulutukseen

81% Turun yliopiston teknisiltä aloilta vuonna 2018 valmistuneista oli töissä heti valmistuessaan.

Lähde: Tekniikan akateemiset, TEK Graduate Survey 2018

Uudet tutkinnot tuovat DI-koulutukseen noin 100 uutta aloituspaikkaa. Nykyisin Turun yliopistosta ja Åbo Akademista valmistuu yhteensä keskimäärin 130 diplomi-insinööriä vuosittain. Se on vain alle kaksi prosenttia Suomessa valmistuvista diplomi-insinööreistä. Viime vuosina määrää on pyritty kasvattamaan erilaisin aktiivisin toimin. Muuntokoulutusten lisäksi Turun yliopisto on lisännyt omaehtoisesti 40 aloituspaikkaa tieto- ja biotekniikan DI-koulutuksiin. Samalla etenemismahdollisuutta insinööristä diplomi-insinööriksi on sujuvoitettu.

- Tavoitteena on, että AMK-tasolta DI-koulutukseen jatkavat saavat sovitettua jatko-opintonsa alle kahteen vuoteen. Tämä on tärkeää, jotta pystymme Turussa kilpailemaan teknillisten korkeakoulujen ja diplomi-insinööriohjelmien kanssa parhaista tekniikan alan opiskelijoista kertoo Teknologiakampus Turun koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen.

- Digitalisaation ja uuden teknologian kehitysvauhti on niin huima, että alan osaajien kysyntä todennäköisesti kasvaa vielä nykyisestään. Teknologiayritysten lisäksi diplomi-insinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän yleisjohdollisiin ja kaupallisiin tehtäviin, Mika Hannula vahvistaa.

DI-opinnot aloittaneiden ja opinnoista valmistuneiden määrät vuosina 2016-2018.

Vahvaa yhteistyötä

Teknologiakampus Turun keskeisenä tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen paitsi oppilaitosten kesken myös yritysten suuntaan. Korkeakouluilla ja yrityksillä on paljon erilaista infraa, laitteita ja niihin liittyviä analyysipalveluja, joita voitaisiin hyödyntää yhteisesti nykyistä systemaattisemmin, ja tähän on nyt panostettu.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi liittyivät tänä kesänä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n omistajiin. Osakkuuden kautta yliopistot saavat käyttöönsä merkittävän digitaalisen valmistuksen ja robotiikan koulutus- ja tutkimusinfrastruktuurin. Koneteknologiakeskuksen omistajakuntaan kuuluu lähes 80 yritystä, joiden kanssa yhteistyön tekeminen on jatkossa entistä helpompaa.

Turun kaupunki on yksi Koneteknologiakeskuksen pääomistajista ja Turun kaupunginjohtaja Minna Arve puhuu vahvasti yhteistyön puolesta:

- Tekniikan koulutus on Turun seudulle suuri elinvoimatekijä. Täällä on paljon vientivetoista teollisuutta, ulkomaisten yritysten toimipisteitä sekä paikallisia yrityksiä, jotka tarvitsevat innovaatioyhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Useat yritykset, kuten Meyer Turku, Bayer ja Sandvik, ovat tehneet alueella merkittäviä investointeja. Ne uskaltavat tehdä niitä myös jatkossa, voidessaan luottaa, että osaajia riittää ja yhteistyö yritysten, korkeakoulujen ja kaupungin välillä toimii saumattomasti.
 

Teksti: Päivi Autere  Kuva: Hanna Oksanen
Juttu on julkaistu Turkupostissa 3/2019.