Turku palkkasi kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään kouluissa. Tavoite on, että oireilevat oppilaat saavat apua mahdollisimman helposti.

Juttusarja syrjäytymisen riskitekijöistä ja niitä ehkäisevistä toimista

Juttusarjan ensimmäiset kolme osaa käsittelevät syrjäytymiseen eri elämänvaiheissa liittyviä riskitekijöitä sekä niitä ehkäiseviä tukitoimia ja palveluja. Sarjan myöhemmissä osissa esitellään tarkemmin Turun kaupungin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen kohdistuvaa työtä.

Osa 1: Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa
Osa 2: "En tajunnut olevani yhteiskunnan kriteereillä syrjäytynyt"
Osa 3: Yhä useampi seniori asuu yksin kotona
Osa 4: Kimmoke vie uusiin kohteisiin
Osa 5: Lausteen lähiötupa syntyi paikallisten avulla
Osa 6: Kaikkea perheille saman katon alta
Osa 7: Psykiatriset sairaanhoitajat tulivat Turun kouluihin
Osa 8: Yhteisöä rakentamassa
Osa 9: Henkilökunnalle koulutusta nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen
Osa 10: Nuoren oikeanlainen kohtaaminen on tärkeää asiakaspalvelutyössä
Osa 11: Lapsen mieli -koulutukset varhaiskasvattajille syyskaudella 2020

Lue lisää syrjäytymisen ehkäisemisestä

Kouluterveydenhuolto on kehitetty somaattisten sairauksien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä varten, mutta nykyisten koululaisten yleisimmät terveysvaivat liittyvät useimmiten jollakin lailla mielenterveyteen. Se näkyy myös Turun nuorten psykiatrian poliklinikalla.

- Havahduimme keväällä 2018 siihen, että lähetemäärät olivat kasvaneet sata prosenttia. Sen johdosta pidettiin sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin yhteinen nuorten mielenterveyshoidon kriisikokous, kertoo Tyksin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Kim Kronström.

Turun kaupunki otti huolen vakavasti ja päätti ostaa sairaanhoitopiiriltä kymmenen psykiatrisen sairaanhoitajan työpanoksen. Hoitajat työskentelevät siellä, missä nuoretkin: kouluissa.

- Näimme, että on hyvä tuoda erikoissairaanhoito kouluihin. Mielenterveyspalveluiden käytön kynnys on siten matalampi ja niiden käyttöön edelleen liittyvä stigma pienempi, Kronström sanoo.

Kouluissa toimii jo valmiiksi monia asiantuntijoita: kuraattoreja, koulupsykologeja, terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Psykiatrisen sairaanhoitajan osaaminen täydentää näiden ammattilaisten osaamista. Sairaanhoitajan lähin työtoveri on kouluterveydenhoitaja.

- Kouluissa on paljon toimijoita, jotka auttavat nuoria. Selvä työnjako on hyväksi, että resurssit voidaan hyödyntää järkevästi. Lievästi oireilevia nuoria autetaan, kuten tähänkin asti, koulun oppilashuollon eri toimijoiden toimesta. Psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvaan vastaavasti kuuluu pidempiaikaisesti ja keskivaikeasti oireilevien nuorten hoito, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Maarit Kostiander.

Käyntejä kesälomallakin

Kostiander aloitti työnsä kouluissa huhtikuun alussa. Kymmenestä hoitajasta viimeiset aloittavat työnsä loppukesällä 2019.

Työssään Kostiander tapaa oppilaita, jotka ohjautuvat hänen vastaanotolleen kouluterveydenhuollon kautta. Lisäksi hän osallistuu esimerkiksi kokouksiin, joissa käsitellään koulussa havaittuja ryhmäilmiöitä.

Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua.

Alussa aikaa on mennyt myös itsensä ja palvelun tutuksi tekemiseen. Loppukevättä kohti Kostianderin päivät olivat jo aika täysiä, ja osaa oppilaista hän tapaa koulun kesälomankin aikana. Vastaanottokäyntejä on mahdollista järjestää niin pitkään kuin oppilas tarvitsee.

Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua. Työ on enimmäkseen matalan kynnyksen keskusteluapua, vaikeampien ongelmien ehkäisemistä. Moni saa avun jo keskusteluista kouluympäristössä, mutta jos osoittautuu, että oppilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, voi koululääkäri tehdä lähetteen nuorten psykiatriselle poliklinikalle.

Ylilääkäri Kim Kronström sanoo, että tyttöjen ja nuorten naisten ahdistus- ja masennusoireet ovat tilastojenkin mukaan lisääntyneet.

Varsinais-Suomen kouluterveyskyselyssä, joka tehtiin vuosina 2013 ja 2017, muutos ei kuitenkaan näy suurena. Sen sijaan ero tyttöjen ja poikien oireilussa on selvä. Lukiolaisista tytöistä jopa 16,3 prosenttia kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, kun pojilla luku on 4,4 prosenttia.

- Pojat eivät ehkä osaa puhua pahasta olostaan, vaan kanavoivat sen toimintaan. Pojilla esiintyy enemmän häiriökäyttäytymistä, Maarit Kostiander sanoo.

Koska oireilu on niin yleistä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myös kouluttaa koulujen oppilashuoltoryhmiä kohtaamaan oppilaiden ahdistusta, masennusta ja unihäiriöitä. Kouluissa työskenteleville sairaanhoitajille on luvassa kognitiivisen lyhytterapian koulutusta.

Kymmenen hoitajaa riittää

Kymmenen hoitajavakanssia saadaan riittämään kaikkiin Turun kaupungin yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin, kun hoitajat vaihtavat välillä työpistettä. Esimerkiksi Maarit Kostiander jakaa aikansa Luostarinvuoren yläkoulun ja Luostarivuoren Lyseon lukion sekä Syvälahden yhtenäiskoulun välillä.

Kim Kronström sanoo, että tällä mitoituksella saadaan jo tuloksia.

- Yhtä hoitajaa kohden on nyt 1300–1500 oppilasta. Jos heistä noin 10 prosenttia käy vastaanotolla 5–10 kertaa, määrä riittää.

Toiminnalle on rahoitus kahdeksi vuodeksi. Kronström ja Kostiander ovat tyytyväisiä, että työ on saatu alkuun, ja toivovat, että järjestely saadaan pysyväksi.

Työn vaikuttavuutta ei vielä voi arvioida, mutta nuorten psykiatrian poliklinikan lähetemäärät ovat kääntyneet laskuun. Kronström arvelee, että jo tieto sairaanhoitajaresurssin saamisesta kouluun on voinut helpottaa painetta lähetteiden tekoon.

Kostiander työskenteli aiemmin pitkään nuorisopsykiatrian osastotyössä.

- Koulu on ympäristönä elävä ja nuoret ovat aina mukavia. Vaikka olisi monenlaista ongelmaakin, heissä on potentiaalia ja pyrkimystä kasvuun.

Teksti: Elina Teerijoki