Kuvassa: Kouluvaari Roger Nylund ja opettaja Charlotta Häggblom yhdessä Braheskolanin 1A-luokkalaisten kanssa.
Roger Nylund on toiminut kouluvaarina jäätyään eläkkeelle 13 vuotta sitten. Kolmena päivänä viikossa hän tekee vapaaehtoistyötä kouluvaarina. Tiistaisin hän auttaa Martin koulun, keskiviikkoisin Braheskolanin ja torstaisin Cygnaeuksen koulun oppilaita ja opettajia. Nylund viihtyy tehtävässään erinomaisesti.
– Se on todella antoisaa! Pysyn liikkeellä ja ajan tasalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lapset pitävät huolen siitä, että pysyn kärryillä ajankohtaisista asioista, kuten siitä, mitkä jalkapalloilijat on syytä tuntea tai mitkä kirjat ja pelit ovat kulloinkin ”in”, Nylund nauraa.
Nylundilla ei ole aiempaa kokemusta koulutyöstä, mutta sitä ei odotetakaan kouluvaarilta. Hän on koulutukseltaan analyyttisen kemian maisteri, mutta uransa hän on tehnyt yrittäjänä ja toimistopäällikkönä. Kokemusta lasten ja nuorten parissa työskentelystä hän on saanut vetäessään Airisto Segelsällskap i Åbo ‑purjehdusseuran nuorisotoimintaa.
Mitä kouluvaarilta vaaditaan? Millaisella rekrytointi-ilmoituksella kouluvaareja haetaan?
– Kouluvaarilta ei vaadita erityisosaamista, mutta hänen on viihdyttävä lasten kanssa ja keskusteltava mielellään lapsia kiinnostavista asioista näiden omalla tasolla. Kouluvaarin on oltava hyvä esikuva ja pystyttävä antamaan omaa aikaansa, Nylund toteaa.
Hän painottaa, että luokassa määrää opettaja eikä roolien jakoa tule kyseenalaistaa. Kouluvaari tukee kasvatuksessa ja opettaja asettaa koulutyön puitteet.
Charlotta Häggblom on 1A-luokan luokanvalvoja Braheskolanissa ja on työskennellyt Nylundin kanssa neljä vuotta. Hän kehuu sekä yhteistyötä että koko konseptia.
– Roger on korvaamaton apu esimerkiksi retkillä. On suuri turva sekä minulle että lapsille, että mukanamme on toinen aikuinen, kun lähdemme koulun alueelta ekaluokkalaisten kanssa, Häggblom sanoo.
Kouluvaari myös ruokailee oppilaiden kanssa ja näkyy aktiivisesti katukuvassa koulun lähistöllä syyslukukauden alkaessa, mikä parantaa koulumatkan turvallisuutta.
Lisäresurssista on monenlaista hyötyä myös normaalissa luokkaopetuksessa. Kouluvaari on muun muassa erinomainen apu lukutehtävien ja luetun ymmärtämisen tarkkailussa. Voi istua kahden kesken tai pienessä ryhmässä ja harjoitella ääneen lukemista yhdessä, ja samalla muu luokka saa työrauhan. Kouluvaari auttaa myös silloin, kun useampi lapsi viittaa ja tarvitsee apua samaan aikaan.
Kouluvaaritoiminta kohdistuu ensisijaisesti ensimmäiseen ja toiseen vuosiluokkaan. Häggblomin ja Nylundin mukaan nuorimmat oppilaat tarvitsevat ja myös arvostavat apua eniten.
Häggblom kehuu järjestelmän jatkuvuutta. Lapset pitävät rutiineista ja odottavat sitä päivää, jolloin kouluvaari tulee. Opettaja taas on helpottunut tietäessään, että tiettynä viikonpäivänä hän voi luottaa toisen aikuisen apuun. Hän pitää myös siitä, että yhteistyötä voi vapaasti muokata ryhmän tarpeiden ja kouluvaarin vahvuuksien mukaan.
– Meillä on käynyt hyvä tuuri siinä, että kouluvaarimme on kätevä puuhailemaan ja tekemään käsitöitä. Kun minulla opettajana on tukenani toinen aikuinen näillä tunneilla, voin suunnitella opetusta ja tehtäviä sen mukaisesti. Se sekä helpottaa että tuo uusia mahdollisuuksia, hän sanoo.
Kouluvaaritoimintaa koordinoi Kouluvaarit ry ja ruotsin kielellä osittain Folkhälsan. Kouluvaarina tehtävästä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat ottaa suoraan yhteyttä Kouluvaarit ry:hyn.