Turun ruokapalveluhankinnat oli mukana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa ja Sitran rahoittamassa Kiihdyttämö -hankkeessa. Hankkeessa selvitettiin keittiöverkon ja kaupungin ostamien ruokapalvelujen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä sekä kehitettiin laskuri, jonka avulla hiilijalanjälkeä voidaan laskea.

Kuva: Arkea Oy

Ruokapalvelujen päästöt syntyvät ruuasta

Turun kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan päivittäin lähes 20 000 ruoka-annosta. Tästä aiheutuu vuoden aikana noin 5 350 tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Yhden aterian päästöiksi tulee noin 1,4 kg ja yhden ruokailijan vuosipäästöiksi 0,3 tonnia. Suomalaisen keskiverto hiilijalanjälki on noin 11 tonnia. Tästä ruoan osuus oli 2,4 tonnia.

Ruoan osuus ruokapalveluiden hiilidioksidipäästöistä on 84 %. Ruokahävikiksi päätyvän syömäkelpoisen ruoan päästöjen osuus on 10 %. Loput 6% päästöistä aiheutuvat lähinnä sähkön- ja lämmön kulutuksesta. Kuljettamisen merkitys on vähäinen. Yhteensä ruoan osuus ruokapalvelujen päästöistä on tällä hetkellä noin 5 000 tonnia, mikä on enemmän kuin koko Turun alueen maatalouden aiheuttamat 3 700 tonnin päästöt.

Turun ruokapalveluiden päästöjen jakauma

Koska ruokapalvelujen päästöistä pääosa syntyy ruuasta, on päästöjen kannalta merkittävää vähentää ruokahävikkiä ja valita ruoka-aineita päästövaikutusten perusteella. Hankkeessa tarkasteltujen reseptien päästövertailun perustella voidaan arvioida, että kasvisruuan päästöt ovat annosta kohden noin kuudesosa lihapainotteiseen ruokaan verrattuna.

Laskuri auttaa vähäpäästöisemmän ruokapalvelun toteuttamisessa

Kiihdyttämö -hankkeessa tarkasteltiin Turun kaupungin keittiöverkon ja kaupungin ostamien ruokapalveluiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksena kehitettiin laskuri, jonka avulla saadaan esiin ruokapalvelujen eri osa-alueiden merkitys hiilijalanjäljen pienentämisessä. Laskurissa huomioitiin kaikki osa-alueet aina ruuan valmistuksesta hävikin määrään saakka. Tähän sisältyivät rakennusten lämmitys, keittiöiden laitekanta, ruoan tuotantotapa, veden- ja sähkönkulutus, kuljetukset, kasvisruoan osuus tarjottavasta ruoasta ja ruokahävikki. Laskuria tullaan jatkossa hyödyntämään muun muassa ruokalistojen ja keittiöverkon suunnittelussa sekä ruokapalveluiden tulevissa kilpailutuksissa.

Päästölaskurilla voi kokeilla miten erilaiset toimet vaikuttavat ruokapalveluiden kasvihuonekaasupäästöihin. Suurimmat päästövähennykset saadaan suurimmista päästösektoreista eli ruoan tuotannosta ja ruokahävikistä. Ruokalistaa muokkaamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan.

Hankkeen tuottama laskuri on jatkossa kaikkien toimijoiden käytettävissä. Vaikka laskurin räätälöinti omaan käyttöön edellyttää lähtötietojen selvittämistä, pääsee oletuksena syötetyillä Turun tiedoilla alkuun ja saa kuvan siitä miten eri toimet ruokapalvelujen järjestämisessä vaikuttavat päästöihin.

Tuottajat ja ruokailijat mukaan muutokseen

Ruoka herättää tunteita ja mielipiteitä. Uudenlaisten ruoka-aineiden ja uusien reseptien käyttöönottoa olisi hyvä tehdä yhdessä tuottajien kanssa, jolloin reseptiikka pysyy muutoksessa mukana ja ruoka on laadukasta ja maistuvaa. Ruokailijoiden mukaan ottaminen auttaa myös uusien makujen ja ruoka-aineiden hyväksytyksi tulemista. Esimerkiksi kouluissa ruokaan liittyvät mielipiteet ja mielikuvat vaikuttavat sen hyväksyttävyyteen. Sellaiset muutokset, jotka koetaan liian vieraiksi saattavat lisätä hävikkiä ja toimia kokonaisuuden kannalta ei toivutulla tavalla.

 -Uskon, että yhdessä ruokapalvelun tuottajien kanssa voidaan suunnitella laadukasta ja maukasta ruokaa, joka on hyvää myös ilmaston kannalta. Uusia ruokia voisi kouluissa maistattaa esimerkiksi kouluruokaraadeilla, jolloin oppilaat pääsisivät itse vaikuttamaan, palvelupäällikkö Suvi Haukioja kertoo

Ruoka tuottaa aina päästöjä –tavoitteiden pitää olla realistisia

Turku aikoo olla hiilineutraali kaupunkialue vuonna 2029. Hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää 80% vuoden 1990 tasosta. Loput 20% saavutetaan sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä. Kiihdyttämö –hankkeen Turun ruokapalveluiden hiilijalanjälki –loppuraportti osoittaa, että ruokapalvelujen osalta tavoite ei ole mahdollinen. Vaikka kaikki tarjottu ruoka olisi kasvisruokaa, hävikki saataisiin pois ja kaikki käytetty energia olisi hiilineutraalia, saavutettaisiin noin 76 % päästövähenemä. Realistinen tavoite ruokapalvelujen osalta voisi olla 50% päästövähennys. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin muiden toimien täytyy olla vastaavasti tehokkaampia.

Kiihdyttämö-hanke

 Kiihdyttämö-hankkeessa vauhditettiin vähähiilisten kiertotalousratkaisujen toteutusta ja käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa sekä vahvistettiin tätä tukevaa hankintakulttuuria ja päätöksentekoa. Hankkeessa arvioitiin 10 kohteen elinkaarenaikaisia hyötyjä ja tuotiin esiin vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita konkreettisella tasolla jo hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hankkeen kärkiteemoja olivat rakentaminen, liikenne ja julkiset ruokapalvelut. Hanke päättyy syksyllä 2019