Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen pienimuotoinen hyödyntäminen maataloudessa ja kompostointi kiinteistöllä on sallittua tietyin ehdoin. Lietteen omatoimisesta käsittelystä tulee aina tehdä etukäteen kirjallinen ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Toivomuksena on, että ilmoitus tehtäisiin kaksi viikkoa ennen toimintaan ryhtymistä.

Kuva: Kyösti Isosaari

Haja-asutusalueella asuinrakennuksissa on yleensä oma jätevesijärjestelmä, johon kuuluu esimerkiksi saostuskaivoja, umpisäiliö tai pienpuhdistamo. Näissä syntyvä jätevesiliete, eli sako- ja umpikaivoliete, on kunnan vastuulla olevaa jätettä, jolle kunta on velvollinen järjestämään käsittelypaikan. Säiliöiden tyhjentämistä ja jätteenkuljetuksia seuraa kunnan jätehuoltoviranomainen.

Jätevesilietteen hyödyntäminen maataloudessa

Omassa asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen saa levittää hygieeniseksi käsiteltynä ja lannoitustarkoituksessa peltoon. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston (ent. Evira) ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jätteen haltija saa omien lietteidensä ohella ottaa käsiteltäväkseen enintään 10 lähellä sijaitsevan asuinkiinteistön lietteet.

Ilmoituksen lietteen hyödyntämisestä maataloudessa laatii se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen. Ilmoitus tehdään ennen jokaista käsittelytapahtumaa.

Jätevesilietteen kompostointi kiinteistöllä

Oman asuinkiinteistön harmaiden jätevesien puhdistamoon tai saostussäiliön kertyvän lietteen voi poistaa ja kompostoida, mikäli syntyvän lietteen määrä on enintään 50 litraa vuodessa. Harmaat jätevedet sisältävät vain pesemisestä, siivoamisesta ja keittiöstä syntyviä jätevesiä, mutta eivät lainkaan esimerkiksi wc-vesiä tai kuivakäymälän suotovesiä.

Oman asuinkiinteistön käymäläjätevesien pienpuhdistamon lietesäiliön voi tyhjentää ja lietteen kompostoida omalla kiinteistöllä vain, jos liete on laitevalmistajan ohjeen mukaisesti suunniteltu poistettavaksi ja käsiteltäväksi omatoimisesti.

Jätevesilietteet tulee kompostoida tätä tarkoitusta varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Kompostorin tulee olla suojattu eläinten pääsyltä ja valumavesien pääsy maahan tulee olla estetty. Hygieniasyistä johtuen ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Ilmoituksen omatoimisesta käsittelystä laatii se, joka kompostoi ja hyödyntää lietteen. Ilmoitus on voimassa kaksi vuotta harmaiden jätevesien lietteen kompostoinnille ja vuoden käymäläjätevesilietteen kompostoinnille.

Ilmoituslomakkeet

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan nettisivuilla on lomakkeet, joilla voi ilmoittaa jätevesilietteen hyödyntämisestä maataloudessa ja kompostoinnista kiinteistöllä. Paperisen lomakkeen voi tarvittaessa tilata jätehuoltolautakunnalta.

Jätehuoltoviranomainen merkitsee ilmoitetut tiedot ylläpitämäänsä rekisteriin jätteenkuljetuksista ja seuraa kiinteistöjen lietteiden tyhjennyksiä. Jätehuoltoviranomainen toimittaa ilmoituksen myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka valvoo, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta toimii kunnan jätehuoltoviranomaisena Aurassa, Kaarinassa, Kemiönsaarella, Liedossa, Marttilassa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Paraisilla, Pöytyällä, Raisiossa, Ruskolla, Salossa, Sauvossa ja Turussa.