Tässä Eurooppa-toimiston harjoittelijan Miro Ovaskan kirjoittamassa taustoittavassa jutussa tarkastellaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT), sen keskeisiä rakenteita sekä tulevaisuuden suuntaviivoja. EIT:n tavoitteena on edistää EU-maiden innovointia ja kilpailukykyä kokoamalla yhteen keskeisiä tutkimus- ja koulutusalan sekä elinkeinoelämän toimijoita. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä (ns. KIC) kehitetään innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT

  • EIT edistää innovointia ja kilpailukykyä kaikkialla Euroopassa yhdistämällä toimijoita elinkeinoelämästä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
  • Yhteistyö tapahtuu EIT:n 8 tieto- ja innovaatioyhteisössä (Knowledge and Innovation Communities, KIC), joista kukin kehittää innovatiivisia ratkaisuja erityiseen globaaliin haasteeseen (mm. ilmastonmuutos, kestävä energiantuotanto, terveellinen elämäntapa).
  • Innovaatioyhteisöt toimivat ympäri Eurooppaa sijaitsevissa yli 50 innovaatiokeskittymässä. Helsingissä on EIT Digitalin alainen innovaatiokeskittymä, johon myös Turun yliopisto kuuluu.
  • EIT:n vuosien 2021 - 2027 strategisen innovaatio-ohjelman mukaan tulevalla ohjelmakaudella perustetaan 2 uutta KICiä: v. 2022 käynnistyvä kulttuurin ja luovien alojen KIC sekä vuonna 2024 käynnistyvä, toistaiseksi teemaltaan määrittelemätön KIC.

Euroopan innovaatiosuorituskyky paranemaan päin

Euroopan komission kesäkuussa 2019 julkaisema vuotuinen Euroopan innovaatioiden tulostaulu antoi rohkaisevia viitteitä EU:n kohentuneesta suorituskyvystä tutkimuksen ja innovaatioiden saralla: EU:n innovaatiokyky on kasvanut vakaasti ja ohitti nyt ensi kertaa vertailussa Yhdysvallat. Maailmanlaajuisesti EU on kuitenkin yhä jäljessä Etelä-Koreasta, Kanadasta, Australiasta ja Japanista. Samaan aikaan EU:n etumatka Kiinaan kaventuu Kiinan mittavien innovaatiopanostusten myötä.

Jäsenmaiden välisessä vertailussa Suomi on yksi Euroopan innovaatiojohtajista ja komeilee EU:n innovaatiorankingin kärjessä edellään vain naapurimaa Ruotsi. Kansallisen tason menestyksen lisäksi myös EU:n jäsenmaiden rajat ylittävällä innovaatioyhteistyöllä on merkittävä rooli alueen talouskehityksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Avoin innovaatio onkin komission ehdottaman tulevan EU-rahoituskauden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kolmas keskeinen pilari. Yksi sen rakennuspalasista on Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT, jonka toiminnasta instituutin Brysselin toimiston johtaja Mathea Fammels kertoi 16. syyskuuta järjestetyssä infotilaisuudessa. Samalla hän valotti EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen vaikutuksia EIT:n vuosien 2021-2027 strategiaan ja innovaatioyhteisöjen tulevaisuuteen.

EIT on Euroopan laajin innovaatioverkosto

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT on Euroopan unionin vuonna 2008 perustama EU:n erillisvirasto, jonka tavoitteena on Mathea Fammelsin mukaan innovointia edistämällä ”tukea Euroopan taloudellista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä, luoda työpaikkoja sekä parantaa elämänlaatua vastaamalla yhteiskunnallisiin haasteisiin”. Vuonna 2010 toimintansa aloittanut EIT on kiinteä osa Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa, josta EIT:n budjetti vuosille 2014  ̶  2020 on 2,7 miljardia euroa.

EIT:n toiminta rakentuu niin sanotun osaamiskolmion ympärille, mikä yhdistää yksityisen sektorin yrityksiä, yliopistoja sekä tutkimuskeskuksia kehittämään innovatiivisia tuote- ja palveluratkaisuja kiireellisiin globaaleihin haasteisiin. Tällä hetkellä yli 1500 partnerin innovaatioverkostoon kuuluu vajaa tuhat teollisuus- ja pk-yritystä, 249 korkeakoulua, 252 tutkimuskeskusta sekä 133 kaupunkia, aluetta ja kansalaisjärjestöä ympäri Eurooppaa. EIT onkin Euroopan laajin innovaatioyhteisö, joka on Budapestin pääkonttorin lisäksi edustettuna kaikkialla Euroopassa joko innovaatiokeskittymien tai alueellisen innovaatio-ohjelman (EIT Regional Innovation Scheme, RIS) kautta. EIT RIS on pääosin Itä-Euroopan matalamman innovaatiotason maihin kohdistettu ohjelma, joka pyrkii edistämään paikallisten organisaatioiden mahdollisuuksia hyötyä EIT-yhteisön työstä ja osallistua aktiivisemmin innovointiin.

EIT:n innovaatioverkosto 2019, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti

Innovaatioyhteisöt ovat EIT:n toiminnan ydin

Osaamiskolmion osapuolet eli liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen toimijat muodostavat yhdessä pitkäkestoisia 7 - 15 vuoden mittaisia dynaamisia kumppanuuksia, joita kutsutaan osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi (Knowledge and Innovation Community, KIC). Yhteisöjä on toistaiseksi perustettu kahdeksan, joista kukin etsii ratkaisuja tiettyyn maailmanlaajuiseen haasteeseen, joka voi liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kestävään energiantuotantoon, terveelliseen elämäntapaan tai elintarvikkeisiin:

  • EIT Climate-KIC: ilmastotoimiin liittyvä innovointi
  • EIT Digital: vahva digitaalinen Eurooppa
  • EIT Food: kestävät toimitusketjut resurssitasolta kuluttajille
  • EIT Health: yhdessä terveellisen elämän puolesta Euroopassa
  • EIT InnoEnergy: toimiminen edelläkävijänä kestävän energiantuotannon muutoksessa
  • EIT Manufacturing: johtava tuotantoon liittyvä innovointi tehdään Euroopassa
  • EIT RawMaterials: raaka-aineiden kehittäminen Euroopan tärkeäksi vahvuudeksi
  • EIT Urban Mobility: älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne
EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt

EIT luo osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnalle strategiset suuntaviivat, mutta yhteisöt ovat muuten varsin autonomisia yksiköitä, joista kukin määrittelee oman hallinnollisen rakenteensa, aktiviteettinsa ja liiketoimintasuunnitelman. Yhdistäviä tekijöitä eri yhteisöille ovat Fammelsin mukaan kuitenkin vahva yrittäjyyshenkisyys, toiminnan perustana oleva liiketoimintalogiikka ja taloudellinen kannattavuus, sekä rajat ylittävä ja eri toimijoita integroiva kansainvälinen yhteistyö. EIT kattaa yhteisön toiminnan käynnistämiskustannukset sekä noin neljänneksen sen elinkaaren kustannuksista. Partnereiden oman rahoituksen lisäksi yhteisön onkin tarkoitus houkutella niin yksityistä kuin julkista ulkopuolista pääomaa, jota EIT:n tukemat yritykset ovat vuoteen 2019 mennessä keränneet yli 1,5 miljardia euroa.

Osaamis- ja innovaatioyhteisö pyrkii yrityksiä, tutkimuskeskuksia ja yliopistoja yhdistämällä luomaan luovaa ajattelua ja innovointia ruokkivan ympäristön, jonka keskeisiä tehtäviä ovat:

  • innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä markkinoille saattaminen
  • aloittavien yritysten hankkeiden luominen tai vauhdittaminen EIT:n tuen avulla
  • uuden yrittäjäsukupolven kouluttaminen ja yrittäjätaitojen kehittäminen

Lisäksi yhteisö tarjoaa kattavasti innovaatio- ja yrittäjyystoimintaa, kuten kursseja, joissa yhdistyvät yritysosaaminen ja tekniset taidot, räätälöityjä yritysten perustamis- ja kiihdyttämispalveluita sekä innovaatiolähtöisiä tutkimushankkeita. ”Toimintansa aikana innovaatioyhteisöt ovat kehittäneet yli 900 uutta tuotetta ja palvelua, tukeneet yli 2000 aloittelevaa ja nopeasti kasvavaa yritystä sekä luoneet yli 6100 työpaikkaa”, kertoo Fammels yhteisöjen konkreettisista saavutuksista.

Yhteisöjen toiminta tapahtuu kunkin yhteisön noin 5 - 8 innovaatiokeskittymässä, joissa koulutus ja tutkimus kohtaavat ja ovat vuorovaikutuksessa liike-elämän partnereiden kanssa. Ympäri Eurooppaa sijaitsee yli 50 innovaatiokeskittymää, joista Helsingissä Aalto-yliopiston yhteydessä toimii EIT Digitalin keskittymä. Myös Turun yliopisto osallistuu partnerina EIT Digitalin toimintaan, jonka yhteensä 16 partneriin lukeutuvat myös esimerkiksi F-Secure, Kone, Nokia sekä VTT. EIT Digital on lisäksi yksi kuudesta yhteisöstä, jotka ovat kehittäneet oman yrittäjyyslähtöisen, luovuutta ja innovointia korostavan kansainvälisen maisteri- ja tohtoritason EIT-koulutusohjelman. EIT-tutkinnon suorittaneita on jo yli 1700 ja tänä vuonna eri koulutusohjelmissa opiskelee yhteensä 2000 opiskelijaa.

EIT:n strateginen innovaatio-ohjelma 2021-2027

Euroopan komission ehdotus Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta sisältää kuvauksen EIT:n toiminta-alueista ja toiminnan päälinjoista sekä ehdotuksen EIT:n tulevaksi budjetiksi. Komission ehdotuksessa EIT:n rahoitus kasvaisi 2,7 mrd eurosta 3 mrd euroon. Horisontti Eurooppa -asetusehdotus ei kuitenkaan sellaisenaan tarjoa oikeusperustaa EIT:n toiminnan jatkamiselle vuoden 2020 jälkeen, joten komissio ehdotti heinäkuussa 2019 EIT-asetuksen tarkistamista sekä EIT:n uutta strategista innovaatio-ohjelmaa vuosiksi 2021-2027. Asetuksen tarkistamisen tarkoitus on lisätä EIT:n oikeudellista selkeyttä suhteessa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan sekä vahvistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksen kestävyyden periaatteet.

Tibor Navracsics, koulutus- ja kulttuuriasioista vastaava komissaari

EIT:n vuosien 2021-2027 strateginen innovaatio-ohjelma tukee Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteita, ja siinä otetaan käyttöön seuraavat keskeiset uudet piirteet:

  • Edistetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alueellisia vaikutuksia lisäämällä avoimutta ja vuorovaikutusta potentiaalisten kumppanien ja sidosryhmien suuntaan. Luodaan myös vahvempia yhteisöjen alueellisia strategioita, jotka linkittyvät esimerkiksi relevantteihin älykkään erikoistumisen strategioihin.
  • Vahvistetaan korkea-asteen koulutuksen innovointivalmiuksia, jotta useammat korkeakoulut saadaan mukaan innovoinnin arvoketjuihin ja ekosysteemeihin erityisesti alhaisemman innovaatiovalmiuden maissa.
  • Perustetaan kaksi uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä Horisontti Eurooppa -ohjelman prioriteettien kannalta relevanteilla aloilla. Ensimmäinen uusi KIC keskittyy kulttuuri- ja luoviin aloihin ja sen on määrä käynnistyä vuonna 2022. Toisen, vuonna 2024 käynnistettäväksi suunnitellun KICin painopiste on tietoisesti jätetty toistaiseksi määrittelemättömäksi, sillä sen myötä voidaan joustavasti vastata tulevaisuudessa kehittyviin haasteisiin. 

 

Lähteet:

Horisontti Eurooppa, Euroopan komissio

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT, Euroopan komissio

Euroopan innovaatioiden tulostaulu 2019

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT

Asiasanat: