Ryhmä Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukio-opiskelijoita pääsi osallistumaan yliopiston biotieteiden opiskelijoiden järjestämään työpajaan.

Ryhmä Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukio-opiskelijoita pääsi osallistumaan yliopiston biotieteiden opiskelijoiden järjestämään työpajaan. Neljän iltapäivän mittaisessa työpajassa oli tarkoituksena kloonata fluoresenssiproteiinin geeni kantajavektoriin ja transformoida se E.coliin.

– Ajattelin, että jos itse olisin nyt lukiolainen, niin tällainen työ olisi tosi mukava tehdä. Valittiin TSYK, koska omana vanhana lukiona sitä oli helppo lähestyä ja uskoin, että sieltä löytyy kiinnostuneita, Susanna Peltonen kertoo. 

Työpajatoiminta osana kansainvälistä tiedekilpailua

Peltonen on yksi työpajan vetäjistä ja Åbo Akademin ja Turun yliopiston muodostamaan Aboa-joukkueen jäsen. 13-henkinen joukkue kilpailee Bostonissa järjestettävässä synteettisen biologian iGEM-kilpailussa loka-marraskuussa yhteensä noin 350 joukkueen kanssa. Kilpailun osana kukin joukkue tekee tiedettä popularisoivaa työtä, jonka muodoksi Turun joukkue valitsi tiedekasvatuksen.

Peltonen koki työryhmätyöskentelyn mielekkäänä: – Me ollaan haluttu keskittyä nimenomaan turkulaisiin nuoriin ja lapsiin ja ollaan järjestetty heille erilaisia hauskoja, matalan kynnyksen tieteellisiä projekteja, joissa pääsee itse kokeilemaan ja tekemään. Kilpailuun liittyvistä työpajoista tämä on meidän viimeinen ja ehdottomasti suurin ja myös onnistunein. Kaikki meni sisällöllisesti tosi hyvin ja yleisö oli niin loistava, että ei voi kuin iloita!

Susanna Peltonen ja Riku Pihlaja ovat osa Aboa-joukkuetta sekä lukiolaisten työpajaa ohjannutta tiimiä. Kuva: Sonja Siikanen

Synteettisen biologian iGEM-kilpailussa on kyse erilaisten tutkimusongelmien ratkaisemisesta tieteen keinoin. Aboan kilpailututkimuksen tarkoituksena on vasta-ainepohjaisten testien herkkyyden parantaminen laajennetun geneettisen koodin avulla. Lukiolaisten työpajan aihe syntyi ongelmista, joita työryhmä itse kohtasi kesän laboratoriotyöskentelyn aikana. 

– Kun labraryhmä sai selvitettyä mikä meni pieleen, saatiin valmiit eväät, joilla pystyttiin demonstroimaan samanlainen työ, ilman sitä kuukauden miettimistä, Peltonen naurahtaa. 

Lukiolaiset tyytyväisiä työpajatoimintaan

Lukio-opiskelijoiden palaute viimeisen työpajapäivän aikana oli todella positiivista. Moni kertoi oppineensa paljon uutta laboratoriotyöskentelystä sekä erilaisista työvaiheista. 

– Vaikka koulussa on paljon labrakursseja, niin niillä käy välillä niin, että en ihan ymmärrä mitä tapahtuu, vaan teen vaan ohjeiden mukaan eteenpäin. Tässä työpajassa teoria ja käytäntö tuki toisiaan todella hyvin ja koko ajan tiedettiin mitä tehtiin ja miksi. Voin puhua koko ryhmän puolesta ja sanoa, että jokainen on oppinut paljon uutta ja tykännyt, Ellen Kuusio hehkuttaa.

Jos oman ryhmän työ ei tuottanut haettuja tuloksia, syitä mietittiin sekä omassa pienryhmässä, että koko porukan kesken. Työskentelyä rytmittivät ohjaajien kertomukset oikeista laboratoriotilanteista ja tutkimuksessa kohdatuista ongelmista.

Ellen Kuusio, Pauliina Lemola ja Henri Kärpijoki olivat hyvin tyytyväisiä työpajan antiin. Kuva: Sonja Siikanen

– Vaikka oon käynyt jo sen bilsan kurssin, joka käsittelee näitä samoja asioita, niin on ihan eri asia päästä itse tekemään näitä juttuja ja nähdä kaikki laitteet, kuin lukea kirjasta ja yrittää kuvitella. Ohjaajista myös välittyi se, että he halusivat, että me ymmärretään mitä ollaan tekemässä, Pauliina Leimola lisää.

Purkupäivänä työpajassa kerrattiin vielä viime päivien työ vaihe vaiheelta, pysähdyttiin mahdollisiin ongelmakohtiin ja opiskelijat kyselivät kaiken, mikä oli jäänyt prosessissa mietityttämään.

Henri Kärpijoki kiittelee muiden tavoin kurssin onnistuneesta suunnittelusta: – Oli hyvä, että teoria opetettiin samaan aikaan kun tehtiin työtä käytännössä. Lukiossa näitä käydään usein erikseen ja silloin ei välttämättä ollenkaan tiedä, mitä reaktioissa tarkalleen tapahtuu.