EU-instituutiot muodostivat alustavan sovun ohjelmasta maaliskuussa 2019. Ohjelman lopullinen budjetti on kuitenkin vielä päättämättä.
Saavutetun yhteisymmärryksen mukaan ohjelmasta rahoitetaan seuraavia toimia:
- Gigabittiyhteydet sosioekonomisille vaikuttajille:
Etusijalla ovat gigabittiyhteydet (ml. 5G) sairaaloille ja terveyskeskuksille, koulutus- ja tutkimuslaitoksille sekä langaton 5G-laajakaistan kattavuus kaikilla kaupunkialueilla vuoteen 2025 mennessä.
Tukiensaajina olisivat luultavasti yksityiset toimijat (teleoperaattorit) ja mahdollisesti julkisen sektorin toimijat, joilla on sopimus yksityisen operaattorin kanssa. Rahoitus tulisi luultavasti olemaan ns. blending-rahoitusta eli tukien ja pääoma ja/tai lainarahojen ja takauksen yhdistelmä.
- Langattomat yhteydet paikallisyhteisöissä:
Tukea voidaan myöntää julkisen sektorin toimijoille, jotka ”osallistuvat kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuttomien ja käyttöehdoiltaan syrjimättömien paikallisten langattomien internetyhteyksien tarjoamiseen asennuttamalla paikallisia langattomia liityntäpisteitä”. Julkisen toimijan tulee varmistaa toimintakustannusten rahoittaminen vähintään kolmen vuoden ajan.
Toimet ovat siis käytännössä jatkoa WiFi4EU-rahoitukselle. Keskusteluissa on, että WiFi4EU-rahoitusta voitaisiin laajentaa koskemaan kuntien lisäksi alueita, mikä tukisi esimerkiksi hallinto- ja turismipalveluita. Toinen suunnittelupöydällä oleva idea on, että ohjelmasta voitaisiin rahoittaa WiFi4EU-mallin mukaisesti myös neutraalin 5G-verkkoinfrastruktuurin asennuskustannuksia kunnissa erityisesti harvaanasutuilla alueilla tai muilla alueilla, joilla on haasteita 5G-verkon käyttöönoton kanssa (5G4EU).
- 5G-yhteydet kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä:
Tavoitteena on katkeamattomat 5G-yhteydet kaikilla keskeisillä maantieväylillä vuoteen 2025 mennessä. Toimiin on sisällyttävä ensimmäisessä vaiheessa verkottuneen ja automatisoidun liikenteen (VAL) kokeilujen rajat ylittäviä osuuksia koskevia toimia ja toisessa vaiheessa laajempia osuuksia koskevia toimia VAL:n toteuttamiseksi laajemmassa mittakaavassa käytävillä.
Alustavasti sovittu luettelo rahoituskelpoisista 5G-käytävistä mukailee TEN-T-verkkoja. Varsinais-Suomi ja Turku kuuluvat Skandinavia–Välimeri-käytävään, josta on tunnistettu rahoituskelpoisiksi 5G käytäviksi 1. vaiheessa Oslo-Tukholma-Helsinki, sekä 2. vaiheessa Turku-Helsinki-Venäjän raja. Tuensaajina olisivat tieviranomaiset.
- Runkoverkkojen käyttöönotto: Strategisesti tärkeät runkoverkot esim. supertietokoneille, EU:n pilvipalveluinfrastruktuurille ja merenalaisille kaapeleille, kaikissa jäsenvaltioissa ja kolmansien maiden välillä.
Hankkeiden EU-rahoitusosuus ohjelmasta on 30-75 %:
- 30 %: tavalliset hankkeet
- 50 %: hankkeet, joissa on vahva rajat ylittävä ulottuvuus, esim. 5G-järjestelmien keskeytymätön kattavuus keskeisillä liikenneväylillä tai runkoverkkojen käyttöönotto jäsenvaltioiden ja unionin ja kolmansien maiden välillä
- 70 %: syrjäisimpien seutujen hankkeet
- 75 %: hankkeet, jotka koskevat sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksien toteuttamista.
Paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä koskevia toimia rahoitetaan unionin rahoitustuella (esim. WiFi4EU-arvosetelit), joka voi kattaa enintään 100 % avustuskelpoisista kustannuksista.
Uusi ohjelma tulee siis eroamaan merkittävästi nykyisestä CEF Telecom -ohjelmasta, jonka digitaalisten palveluiden infrastruktuurin (Digital Service Infrastructures, DSIs) rahoitus siirtyy tulevalla ohjelmakaudella Digitaalinen Eurooppa -ohjelman alle.
Komissio järjesti CEF2 Digital -ohjelmasta julkisen kuulemisen, joka päättyi 11. syyskuuta. Vastaukset tukevat ohjelman toimeenpanotyötä ja ensimmäisten työohjelmien valmistelua, mikä aloitetaan vuoden 2020 alusta – edellyttäen, että koko tulevan rahoituskauden budjetista saadaan sovittua vuoden loppuun mennessä.
Lue lisää:
- Komission tietosivu
- Trilogineuvotteluiden lopputulos (englanniksi) 13.3.2019
- Komission tiedote trilogineuvotteluiden lopputuloksesta (englanniksi) 8.3.2019
- Komission ehdotus ja liitteet 6.6.2018
- Parlamentin kanta 12.12.2018
- Neuvoston osittainen yleisnäkemys 3.12.2018