Turun kaupungin metsät
- Yhteensä 4846 ha. Metsäsuunnitelma koskee siitä 4295 hehtaaria.
- Ruissalo ei kuulu metsäsuunnitelmaan, paitsi hiililaskelmien osalta.
Jatkuvan kasvatuksen metsä
- Ei avohakkuita
- Hakkuut yläharvennusperiaatteella
- Kasvillisuutta ja pienpuustoa säästetään ja niiden syntymistä edistetään
- Säilyttää monimuotoisuutensa ja aidon olemuksen hakkuista huolimatta
- Ulkoilu-, marjastus-, sienestys- ja virkistysmahdollisuudet säilyvät
- Toimii hiilinieluna ja hillitsee ilmastonmuutosta.
Metsäkuvio = Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. Metsänhoito suunnitellaan kullekin kuviolle erikseen. Turun kaupungin omistamissa metsissä kuvion koko on keskimäärin noin 1 hehtaari.
Hiilinielu = Kasvava puusto sitoo hiilidioksidia ilmasta
Hiilivarasto = Metsän puustoon ja kasvillisuuteen tai maaperään sitoutunut hiili
Metsäsuunnitema liitteineen
Jatkuva kasvatus lisää monimuotoisuutta
Turun metsiä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Metsissä ei tehdä avohakkuita, jolloin ne säilyttävät metsämäisen olemuksensa koko ajan. Jatkuvalla kasvatuksella säilytetään tai palautetaan metsän luontainen rakenne, jolloin niissä on eri-ikäistä vaihtelevaa puustoa ja aluskasvillisuutta. metsissä on paljon pieniä puita ja puiden koon kasvaessa niiden lukumäärä vähenee. Metsiin jätetään isoja lehtipuita maiseman komistukseksi ja monimuotoisuutta vaalimaan. Korkealaatuisia isoja puita jätetään myös tulevaisuuden geenipankiksi.
Jatkuvassa kasvatuksen metsät toimivat luontaisina ekologisina käytävinä, joita monet metsän lajit tarvitsisivat. Avohakkuut ja taimikot katkaisevat yhteydet harvassa sijaitsevien runsaspuustoisten kohteiden väliltä. Monet metsän lajit tarvitsisivat metsäisiä reittejä suojelukohteiden välille. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta jatkuva kasvatus ylivoimaisesti paras menetelmä metsien hoitoon.
Jatkuvan kasvatuksen yleisohje on: hakkaa tukkipuita ja kasvata kuitupuista uusia tukkipuita, mutta älä pilaa ympäristöä. Menettely on siten samanlaista kuin vesiekosysteemin kalojen tai rapujen hyödyntäminen.
Virkistyskäyttö lisää hyvinvointia
Kaupungin valitsema metsien hoitotapa tukee myös metsien virkistyskäyttöä. Metsät ovat monelle tärkeä henkireikä.
– Jatkuvan kasvatuksen metsä säilyttää aina virkistysarvonsa. Metsässä on ravintoa ja suojaa eläimille ja lisäksi siellä kasvaa runsaasti marjoja sekä sieniä niin eläinten kuin ihmisten ravinnoksi, kertoo kaupungin metsäsuunnitelman valmistelusta päävastuun kantanut metsätalousinsinööri Timo Vahala.
Metsien hyvä hoito tukee asukkaiden arkiliikuntaa, mahdollistaa lähiluontoretkeilyn, marjastuksen ja sienestyksen ja sitä kautta tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Jatkuva kasvatus on myös taloudellista
Jatkuvasta kasvatuksesta tuottoa ei saada kerralla, kuten avohakkuussa, mutta toisaalta puita ei tarvitse istuttaa eikä metsää muokata.
– Jatkuvalla kasvatuksella voidaan parantaa metsätalouden kannattavuutta. Eri metsäkuvioilla tehtyjen laskelmien mukaan tällä menetelmällä saadaan hyvä tuotto pitkällä aikavälillä ilman, että muut metsän arvot kärsivät, Vahala kertoo.
Mitä useampia näkökulmia otetaan huomioon sitä selvemmiksi jatkuvan kasvatuksen edut käyvät. Turun metsät hyödyttävät asukkaita monella tavalla, mutta erityisesti virkistyskäytön jatkuva mahdollistuminen on monelle ensiarvoisen tärkeää.
Metsäsuunnitelma hiilineutraaliustavoitteen tukena
Aiemmin Turun hakkuutavoite metsien vuotuisesta kasvusta oli 60 %. Lautakunta päätti laskea tasoa merkittävästi. Uusi tavoite on 40 %. Päätös lisää metsien hiilensidontakykyä useita tuhansia tonneja lähivuosina.