Osana nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä Turun kaupunki järjestää henkilökunnalleen koulutusta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Tavoitteena on, että jokaisella turkulaisella nuorella on eväät hyvään mieleen.

Juttusarja syrjäytymisen riskitekijöistä ja niitä ehkäisevistä toimista

Juttusarjan ensimmäiset kolme osaa käsittelevät syrjäytymiseen eri elämänvaiheissa liittyviä riskitekijöitä sekä niitä ehkäiseviä tukitoimia ja palveluja. Sarjan myöhemmissä osissa esitellään tarkemmin Turun kaupungin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen kohdistuvaa työtä.

Osa 1: Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa 
Osa 2: "En tajunnut olevani yhteiskunnan kriteereillä syrjäytynyt" 
Osa 3: Yhä useampi seniori asuu yksin kotona 
Osa 4: Kimmoke vie uusiin kohteisiin 
Osa 5: Lausteen lähiötupa syntyi paikallisten avulla
Osa 6: Kaikkea perheille saman katon alta
Osa 7: Psykiatriset sairaanhoitajat tulivat Turun kouluihin
Osa 8: Yhteisöä rakentamassa
Osa 9: Henkilökunnalle koulutusta nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen
Osa 10: Nuoren oikeanlainen kohtaaminen on tärkeää asiakaspalvelutyössä
Osa 11: Lapsen mieli -koulutukset varhaiskasvattajille syyskaudella 2020

Lue lisää syrjäytymisen ehkäisemisestä

Joukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia on kokoontunut Mielenterveys voimaksi 2 -koulutukseen. Koulutuksen ensimmäisestä osasta on kulunut pari kuukautta ja kouluttaja Marja Snellman-Aittola Suomen Mielenterveys ry:stä palauttelee mieliin viimeksi esiteltyjä materiaaleja ja työkaluja:

– Entä Mielenterveyden käsi -juliste? Miten se on ollut käytössä koulutuksen jälkeen?

Ryhmä lähtee liikkeelle. Suurin osa suuntaa huoneen keskivaiheille, muutama jää huoneen takaosaan, mutta moni askeltaa reippaasti kohti huoneen etuseinää.

– Juliste on esillä meillä sellaisessa paikassa, jossa nuoret oleilevat ja pelailevat. Se on helppo ottaa puheeksi ja sitä voi peilata myös oman elämän kautta, huoneen etuosasta tuumataan. Takaosasta kerrotaan, että julisteeseen on kyllä tutustuttu, mutta vielä harjoituksia ei ole tehty yhdessä nuorten kanssa. 

Mielenterveyden käsi -harjoituksen avulla voi pohtia arjen valintojen vaikutusta mielenterveyteen ja tarkkailla oman mielenterveyden tasapainoisuutta. Juuri tällaisia käytännönläheisiä materiaaleja ja harjoituksia Mielenterveys voimaksi -koulutus tarjoaa nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja nuoria työssään kohtaaville aikuisille.

Koulutusta mielenterveystaitoihin mahdollisimman monelle 

Koulutukset ovat osa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, joka on yksi Turun Smart and Wise -kärkihankkeen painopistealueista. Hankkeen yhtenä päämääränä on se, että mahdollisimman moni kaupungin toimija saisi koulutusta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. 

Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa osana omaa työtä. Esimerkiksi nuorisotyöntekijät ovat luontevasti läsnä nuoren elämässä ilman ajanvarausta ja virastoaikojenkin ulkopuolella. 

– Nuorisotyöntekijät tekevät kentällä valtavan tärkeää työtä. He ovat niitä turvallisia aikuisia, joita nuoret tarvitsevat elämäänsä ja joilla on arjen työssä mahdollisuus tukea nuorten mielen hyvinvointia, tiivistää syrjäytymisen ehkäisemisen painopistealueen projektipäällikkö Mari Kontio

Nuorisotyöntekijöiden lisäksi koulutusta on tarjolla esimerkiksi opettajille, varhaiskasvattajille ja terveysalan ammattilaisille. Eri alan ammattilaisilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamisessa, mutta työkalut mielenterveystyön tekemiseen voivat olla erilaiset. Koulutukset räätälöidäänkin aina kohderyhmän mukaan.

Mielenterveys voimaksi -koulutuksessa on tarjolla monenlaisia materiaaleja ja harjoituksia nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

Nuorisotyöntekijälle kerrotaan elämän isoista ja pienistä huolista

Mielenterveys voimaksi -koulutukseen osallistuneen nuoriso-ohjaajan Ville Solkisen mukaan mielenterveyden teemat ovat erittäin ajankohtaisia nuorisotyössä. Hän työskentelee Syvälahden monitoimitalolla, jossa käy paljon etenkin alakouluikäisiä. 

Mielenterveyden ongelmat näkyvät nuorten käytöksessä ja syrjäytymisenä. Iso haaste on se, että kaikilla vanhemmilla ei ole aikaa tai osaamista kuunnella nuorta. Nuorisotyössä vanhempien ajanpuute näkyy aikuisen kaipuuna. Nuorisotyöntekijälle avataan helposti niin isoja kuin pieniä henkilökohtaisia huolia.

– Meidän työtä on kohdata nuori. Välillä on haastavaa, kun nuoria voi olla yhtä aikaa paikalla neljäkymmentä ja ohjaajia kaksi. Tärkeintä on, että kuunnellaan. Etenkin nuorimmille usein riittää, kun aikuinen on läsnä ja tekee jotakin yhdessä nuoren kanssa, Solkinen kertoo.

Osa nuorista puhuu mielenterveydestä avoimesti. Toisille aihe on vaikea tai nolo. Harva nuorista hahmottaa mielenterveyden voimavarana tai opittavana taitona.

– Yhä nuoremmat keskustelevat mielenterveysasioista ja moni tuo räväkästikin esille omia ongelmia. Toisaalta mielenterveysongelmat aiheuttavat myös häpeää. Voimme vaikuttaa siihen, miten puhumme aiheesta nuorten kanssa, mutta emme valitettavasti siihen, miten kotona aiheista puhutaan. Monelle tuntuu olevan helpompaa jutella esimerkiksi masennuksesta meille kuin vanhemmille, Solkinen sanoo. 

Kokemuksien jakaminen kollegoiden kanssa tärkeää

Koulutuksessa pääsee jakamaan kokemuksia kollegoiden kanssa.

Nuorisoalan ammattilaisille tarkoitettu Mielenterveys voimaksi -koulutus on kaksiosainen. Ensimmäisessä, koko päivän pituisessa koulutuksessa avataan mielenterveyden käsitettä ja tutustutaan erilaisiin harjoituksiin ja materiaaleihin. Koulutuksen toinen osa on lyhyempi. Sen tavoitteena on kerrata opittua ja pohtia, miten opittuja asioita voisi toteuttaa omassa työssä.  

– Oli mielenkiintoista nähdä uudestaan ja kuulla, mitä muut ovat tehneet. Arjessa mahdollisuuksia keskustella muiden kollegoiden kanssa ei ole niin paljon. Jatkossa toivoisin vielä syventävämpiä koulutuksia, joissa pureuduttaisiin yksittäiseen aiheeseen, esimerkiksi miten kohdata eritysnuoret, pohtii Ville Solkinen kaksiosaista koulutusta.

Entä suosittelisiko Solkinen koulutusta kollegalle?

– Ehdottomasti kannattaa mennä koulutukseen. Jos aiheesta ei ole paljoa aiempaa kokemusta, on koulutus hyvä peruspaketti. Jos aiheeseen on erikoistunut, ei koulutus ehkä tuo niin paljon uutta tietoa, mutta työkavereiden kokemuksia ja ajatuksia on aina hyvä kuulla. Sitä kautta saa uusia ideoita, jotka voimaannuttavat, arvio Solkinen. 

Jutun lyhyempi versio on julkaistu Turkupostissa 1/2020.