Suomen kolmas puolivuotiskausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana tuli päätökseensä vuodenvaihteessa. Vetovastuu EU:n neuvostossa siirtyi unionin tuoreimmalle jäsenvaltiolle, kun vuonna 2013 jäseneksi liittynyt Kroatia tarttuu ensimmäistä kertaa puheenjohtajakapulaan. Kesäkuun 2020 loppuun kestävän Kroatian puheenjohtajakauden tunnuslause on ”Vahva Eurooppa haasteiden maailmassa”.
Aikaisempien puheenjohtajamaiden Romanian ja Suomen kanssa yhdessä laaditun trio-ohjelman suuntaviivojen lisäksi Kroatia julkaisi oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelman, joka rakentuu seuraavien neljän pääteeman varaan:
- Kehittyvä Eurooppa
Kroatian prioriteettina on tukea unionin alueellisesti tasapainoista ja kestävää kehitystä ja jäsenvaltioiden välisten erojen vähentämistä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion keinoin. Talous- ja rahaliittoa halutaan vahvistaa ja pääomamarkkinaunionia syventää, mitkä ovat yhteydessä Kroatian omiin pitkän tähtäimen strategisiin tavoitteisiin liittyä niin Schengen-alueeseen kuin yhteisvaluutta euroon. Näiden ohella myös ilmastonsuojelutyö, kuten meri- ja rannikkoalueiden biodiversiteetin suojelu ja kasvihuonepäästöjen vähennykset nostetaan esille. Oman matkailuelinkeinosektorinsa menestyksen varaan nojaava Kroatia korostaa ohjelmassa myös kestävän turismin edistämisen tärkeyttä.
- Yhteyksien Eurooppa
Toinen keskeinen Kroatian puheenjohtajuusohjelman teema liittyy vallitseviin EU-jäsenvaltioiden välisiin eroihin infrastruktuurissa sekä liikenne-, energia- ja digiverkkojen saatavuudessa, minkä nähdään hidastavan unionin kehitystä. Kroatia haluaakin edistää yhtenäistä Euroopan liikennealuetta, Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä ja laajentamista sekä liikennesektorin innovaatioita. Esiin nostetaan myös EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden ja turvallisen datainfran, mukaan lukien 5G-verkot, tukeminen, energiaunionin vahvistaminen ja unionin kansalaisten välisten yhteyksien vahvistaminen.
- Suojeleva Eurooppa
Kolmas puolivuotisohjelman teema kytkeytyy EU:n tehtävään taata kansalaistensa turvallisuus. Kroatian pyrkimyksenä on edistää unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamista esimerkiksi lisäämällä jäsenmaiden yhteistyötä taistelussa organisoitua rikollisuutta vastaan ja parantamalla unionin valmiuksia hybridi- ja kyberuhkien torjuntaan. Kroatia on luvattomien siirtolaisten kauttakulkumaa Balkanilta EU:n alueelle, joten maa haluaa myös kehittää unionin maahanmuuttopolitiikkaa ja vahvistaa rajavalvontaa. Lisäksi Kroatia linjaa jatkavansa EU:n perusarvojen demokratian ja vapauden puolustamista tukemalla oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.
- Vaikutusvaltainen Eurooppa
Yksittäiset jäsenvaltiot voivat parhaiten vastata tulevaisuuden haasteisiin osana vahvaa EU:ta, jonka tulee säilyttää tulevaisuudessa asemansa kansainvälisen politiikan keskeisenä toimijana. Tämän tavoitteen mukaisesti Kroatia haluaa pj-kautensa aikana tukea EU:n roolia sopimusperustaisen kansainvälisen politiikan ja vapaakaupan puolustajana sekä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijänä. Myös alueellisen yhteistyön kehittäminen niin Kaakkois-Euroopassa ja Balkanilla kuin globaalit strategiset kumppanuudet esimerkiksi Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kanssa ovat agendalla.
Puolivuotisohjelman teemojen lisäksi Kroatian puheenjohtajuuskauden keskeisiä tapahtumia ovat tammikuun lopulla toteutunut Britannian EU-ero ja sitä seuraavat neuvottelut osapuolten välisestä tulevaisuuden suhteesta. Vuoden 2020 loppuun kestävän siirtymävaiheen aikana edessä on ennennäkemätön neuvottelukierros. Siirtymäajan puitteissa EU:n ja Britannian tulisi sopia niin kauppaehdoista, turvallisuuteen liittyvistä pelisäännöistä, tutkimuspolitiikasta kuin kansalaisten oikeuksista ja ympäristökysymyksistä.
Kevään neuvottelupöydällä tulee Brexitin lisäksi olemaan Euroopan komission joulukuussa 2019 julkaisema Euroopan vihreän elvytyksen ohjelma eli Green Deal. Puheenjohtajamaa aloittaa keskustelun jokaisessa neuvoston kokoonpanossa, kuten talous- ja rahoitusasioiden, kilpailukyky- sekä maatalous- ja kalastusneuvostoissa, koskien Green Dealin keskeisiä aloitteita. Kroatian tähtäimessä on erityisesti kesäkuun 2020 Eurooppa-neuvoston kokous ja jäsenvaltioiden päämiesten äänestys maaliskuussa esiteltävästä Euroopan ilmastolaista. Ilmastolain on tarkoitus sitoa unionin jäsenmaat lainsäädännön avulla saavuttamaan EU:n hiilineutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä.
EU:n laajentumisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa pysähtyivät syksyllä 2019 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vastustukseen, joka vetosi tarpeeseen uudistaa ensin unionin rakenteita ennen kuin voidaan hyväksyä lisää jäsenmaita. Kroatia haluaa kuitenkin edistää laajentumispyrkimyksiä, jonka tiimoilta järjestetään erityinen EU-Länsi-Balkan -huippukokous 6.-7. toukokuuta Zagrebissa. Laajentumispyrkimyksissä onnistuminen näyttää kuitenkin haastavalta, sillä päätös vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
Näiden lisäksi Kroatian puheenjohtajuuskaudella toivotaan edistystä EU:n monivuotisissa rahoituskehysneuvotteluissa, jotta ohjelmien toimeenpano käynnistyy ajallaan vuoden 2021 alusta. Suomi julkaisi oman pj-kautensa lopulla niin kutsutun negoboxin vuosien 2021-2027 budjetista, mikä tulee olemaan helmikuun EU-huippukokouksen agendalla.