Brysselissä helmikuun kohokohta oli 20.-21.2. järjestetty huippukokous, jossa jäsenvaltioiden päämiehet yrittivät viedä eteenpäin neuvotteluja EU:n rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027. Sopua ei kuitenkaan syntynyt ja selvää on, että yhteisymmärryksen saavuttaminen on erittäin hankalaa.
Vääntöä käydään perustavanlaatuisesta kysymyksestä budjetin koosta sekä rahojen suuntaamisesta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisi ennen kokousta ehdotuksensa neuvottelupaketista, jonka koko summaksi hän ehdotti 1,074 % EU:n BKTL:stä. Nettomaksajat Hollanti, Ruotsi, Tanska ja Itävalta eivät kuitenkaan halua EU budjetin ylittävän 1 % EU:n BKTL:stä. Koheesiomaat puolestaan haluavat enemmän rahaa aluekehitykseen ja esimerkiksi Suomi ja Ranska maatalouspolitiikkaan. Samalla olisi tärkeää saada riittävä rahoitus uusiin prioriteetteihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, maahanmuuttopolitiikkaan ja turvallisuuteen. Tilannetta hankaloittaa lisäksi tietysti Brexit. Jos Brexitin siirtymäkautta lykätään yli 2020 vuoden joulukuun, Ison-Britannian maksuista tarvitaan päätös ennen kuin EU:n rahoituskehyksen luvut voidaan lyödä lukkoon.
Viime rahoituskehyksestä (2014-2020) saatiin sopu helmikuussa 2013, jolloin toimeenpano viivästyi vuonna 2014. Nyt uuden ohjelmakauden olisi tarkoitus alkaa vuoden 2021 alussa, mutta viivästynyt sopu saattaa lykätä toimeenpanon alkua jopa vuodelle 2022.
Budjettineuvottelujen vaikeuksista huolimatta von der Leyenin komissio jatkaa aktiivisesti prioriteettiensa eteenpäin viemistä. Komissio julkaisi helmikuussa esityksensä digitalisaatio-, data- ja tekoälystrategioista, jotka määrittelevät suuntaviivoja Euroopan digitaaliselle muutokselle (lue lisää täältä). Lisää ehdotuksia on tulossa pitkin kevättä ja nyt komissio kerää palautetta muun muassa Pellolta Pöytään -strategiaa varten, joka on tarkoitus julkaista maaliskuun lopulla (lue lisää täältä).
Rahoitusohjelmien sisältöjen valmistelu etenee myös, vaikka budjetit eivät ole selvillä. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan suunnitellaan missioita, joista seuraamme erityisesti Hiilineutraalit ja älykkäät kaupungit -mission sekä Terveet meret, rannikko- ja sisävedet -mission valmisteluja. Lue lisää Terveet meret, rannikko- ja sisävedet -missiosta täältä.
Tämän rahoituskauden EU-rahoitusmahdollisuudet alkavat olla lopuillaan, mutta esimerkiksi LIFE-ohjelmasta avautuu vielä viimeiset haut huhtikuussa (lue lisää täältä), ja Horisontti Eurooppa -ohjelman alle perustettiin uusi European City Facility, joka tukee kaupunkeja ja kuntia kestävän energian investointihankkeiden kehittämisessä (lue lisää täältä). EU-hankkeet tutuiksi -juttusarjassamme tutustutaan Rannikko-LIFE -hankkeeseen, jossa parannetaan rannikon ja saariston Natura 2000 luonnonsuojelualueiden tilaa (lue lisää täältä).
Helmikuun puolivälissä Eurooppa-toimistolla aloitti uusi harjoittelija Kati Systä. Voit lukea Katin esittelyn uutiskirjeen jutussamme. Suurkiitos myös syksyn harjoittelijallemme Miro Ovaskalle kuluneesta kuudesta kuukaudesta!