Turun uudistuva Kauppatori ja Toriparkki edustavat tulevaisuuden energiaratkaisua, joka perustuu hukkalämmön hyödyntämiseen. Torikannen sulanapito hoituu jatkossa kesän aikana maaperän savikerroksiin talletetulla lämpöenergialla. Turun Toriparkin energiajärjestelmä on yksi askel kohti tulevaisuuden hiilineutraalia Turkua.

Suuret määrät lämpöä menee hukkaan muun muassa teollisuuslaitoksissa, datakeskuksissa ja kasvihuoneissa. Asfaltoidut alueetkin tuottavat lämpöä kesähelteillä. Pelkästään teollisuuden hukkalämpöjä on Suomessa arviolta 54 TWh (2010). 

Hukkalämpöjen laskennallinen arvo lasketaan sadoissa miljoonissa. Niiden hyödyntäminen voi merkitä uutta energiamurrosta Suomessa ja olla yksi merkittävä keino torjua ilmastonmuutosta. Hukkalämpöjen hyödyntäminen ja lämpöenergian varastointi ovat osa älyverkkoa, jonka avulla ylijäämälämpö saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.
 
– Hukka- ja ilmaislämpöjä on valtavasti. Niitä ei ole vielä ymmärretty hyödyntää laajasti. Suomi voi nousta tässä suunnannäyttäjäksi, mikäli yhteistä tahtoa löytyy, toteaa hukkalämmön talteenotosta ja lämpöenergian kausivarastoinnista väitöskirjaa valmisteleva Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta. 

Turun AMK:ssa on käynnissä Euroopan aluekehitysrahaston tuella hankkeita, jotka pyrkivät edistämään hukkalämpöjen hyödyntämistä muun muassa tutkimuksen, tiedotuksen ja eri toimijoiden törmäyttämisen kautta.

Turun tori lämpiää aurinkoenergialla

Turun Toriparkissa hyödynnetään auringon lämpöenergiaa. Innovatiivisen energiajärjestelmän on suunnitellut energiatehokkuuden konsulttitoimisto nollaE, jonka kehittämän simulointi- ja optimointiohjelmiston avulla energiaratkaisun toteuttaminen on taloudellisesti kannattavaa.

- Ohjelmisto laskee tuhansia energiatehokkuutta parantavia toimenpideyhdistelmiä riippuen kohteesta ja listaa taloudellisesti järkevimmät ja laiteriippumattomat vaihtoehdot. Ohjelmistoa on hyödynnetty Toriparkin energiaratkaisua suunniteltaessa, kertoo nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.

Toriparkin energiajärjestelmässä auringon lämpöä kerätään kesän aikana torin pinnasta. Torin kiveyksen alle sijoitetaan keräysputkisto, joka kuljettaa auringon lämmittämää nestettä energiapaaluihin. Energiapaalut taas luovuttavat lämpöä ympäröivään maamassaan. Lämpö varastoidaan savimaahan keskimäärin 40 metrin syvyyteen pysäköintitilojen alapuolelle. Kun savimassa on lämmennyt kokonaan, on sen lämpöteho noin 6,6 MW. Lämmenneestä maamassasta siirtyy talvella lämpöä energiapaaluissa kulkevaan nesteeseen, joka kuljettaa lämmön ylös aina torin kanteen, pitäen torin pinnan sulana. Samalla lämmitetään myös pysäköintitiloja.

Aurinkolämpövaraston täyden tehon saavuttaminen kestää arvioiden mukaan viisi vuotta. Ensimmäisten vuosien aikana lämmityksessä avustaa hiilivapaasti tuotettu kaukolämpö, joka toimii tulevien vuosien varalämpöjärjestelmänä. Kesän aikana lämpövarastoon ladattava lämpöenergian määrä on 11,2 GWh. Tämä vastaa noin 560 omakotitalon vuosittaista lämmönkulutusta. Uusi ratkaisu vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 950 tonnia vuosittain, verrattuna tavanomaiseen, lämpöpumpuilla toteutettuun malliin.