Mennyt kuukausi on ollut hyvin poikkeuksellinen, mutta EU:n pyörät pyörivät kuitenkin koronavirustilanteesta huolimatta. Komissio julkaisi maaliskuussa kolme keskeistä asiakirjaa – teollisuusstrategian, kiertotalouden toimintasuunnitelman sekä ilmastolain. Myös ensi rahoituskauden ohjelmien valmistelut jatkuvat normaaliin tapaan. Keskeinen kysymys tällä hetkellä on se, milloin jäsenvaltiot pääsevät sopuun tulevan rahoituskauden budjetista, sillä viivästys merkitsisi rahoitusohjelmien alkamisen myöhästymistä.

Koronavirus on värittänyt Brysselin arkea maaliskuun alkupäivistä asti. Ensin Euroopan parlamentti sulki ovensa ulkopuolisilta vierailijoilta ja pian muut EU-instituutiot seurasivat perässä, minkä seurauksena yksi jos toinenkin Brysselin tilaisuus peruttiin. Kun kalenteri alkoi tyhjentyä kokouksista, siirtyi Eurooppa-toimistokin etätöihin pari viikkoa sitten. Peukaloitamme emme kuitenkaan ole ehtineet pyörittelemään, siitä ovat pitäneet huolen komission alkukuusta tiiviissä tahdissa julkaisemat strategiapaperit sekä sen toimet koronaviruksen seurausten lieventämiseksi.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi ennen tehtäväänsä astumista konkreettisia toimia niin digitaalisen kuin vihreän siirtymän vauhdittamiseksi sadan päivän kuluessa. Tuo rajapyykki ohitettiin 9. maaliskuuta. Data- ja tekoälystrategiat julkaistiin jo helmikuun puolella. Maaliskuun aikana julkaistut uusi teollisuusstrategia, kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä ilmastolaki ovat puolestaan kaikki keskeisiä osia komission Green Deal -strategiaa, joka tähtää maanosamme hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Lue lisää strategioista tässä uutiskirjeessä.  

Von der Leyenin ensimmäiset sata päivää eivät ole olleet helpoimmasta päästä. Ison-Britannian lähtö EU:sta, Kreikan pakolaistilanne sekä viimeisimpänä koronaviruksen aiheuttama poikkeustila vaativat komissiolta ennen näkemättömiä toimia. Koronaviruksen vastaisista toimenpiteistä merkittävin alueen kannalta on komission ehdotus olla perimättä takaisin jäsenvaltioiden käyttämättä jääneitä rakennerahastovaroja ja käyttää nämä varat koronaviruksen seurausten lieventämiseen, erityisesti terveydenhuoltojärjestelmien, pk-yritysten ja työmarkkinoiden tukemiseen. Suomen osalta tämä summa on ensi vaiheessa 24 miljoonaa euroa. Voit lukea lisää koronavirusinvestointialoitteesta täältä.

On selvää, että EU:n sekä jäsenvaltioiden toimet keskittyvät tällä hetkellä pitkälti koronakriisin hoitamiseen. Pelkona kuitenkin on, että tässä tilanteessa EU:n 2021-2027 rahoituskauden päätökset jäävät taka-alalle. Mikäli päätöksenteko viivästyy merkittävästi, on seurauksena rahoitusohjelmien alkaminen viiveellä.

Samaan aikaan tulevan rahoituskauden ohjelmien valmistelut jatkuvat kuitenkin täyttä häkää. Tähän uutiskirjeeseen olemme koonneet tietoa Digitaalinen Eurooppa - ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien tilanteesta sekä jälkimmäisen alaisista kumppanuuksista, joista nostamme esiin kestävään kaupunkikehittämiseen tähtäävän Driving Urban Transition to a Sustainable Future -kumppanuuden sekä päästöttömän vesiliikenteen kumppanuuden. Molemmista kumppanuuksista järjestetään julkiset kuulemiset – nyt on siis oiva mahdollisuus vaikuttaa tulevien hakujen sisältöihin!

Eurooppa-toimisto toimii normaalisti ja meihin saat yhteyden sähköpostitse, puhelimitse sekä Skypen tai Teamsin välityksellä – olkaa siis yhteyksissä!

Pysykää terveinä!

Saara, Miia ja Kati

Asiasanat: