Euroopan komissio on ehdottanut viime viikkojen aikana useita toimia koronakriisin aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi sekä terveydenhuollon kapasiteetin tukemiseksi. Kokoamme tietoa eri toimista ja päivitämme uusimmat toimenpiteet tähän uutiseen.

LISÄTIETOA

EU:n toimia koronavirusepidemian torjumiseksi päivitetään ”Koronavirus - EU:n toimet” -sivustolle.

Talous ja työllisyys

CRII-aloite rakennerahastorahojen kohdentamiseksi koronaviruksen vaikutusten lieventämiseen

Komissio on ehdottanut rakennerahastovarojen (mm. Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto) uudelleen suuntaamista Coronavirus Response Investment Initiative (CRII) -aloitteen avulla. Se rahoitettaisiin käyttämättä jääneitä ja olemassa olevia rakennerahastoja uudelleen ohjaamalla. Komission tavoitteena on ohjata ensi alkuun 37 miljardia euroa koronakriisin vaikutusten lieventämiseen.

  • Ensimmäinen 8 miljardin euron osuus koostuu komission jäsenmaille maksamista mutta käyttämättä jääneistä rakennerahastojen ennakkomaksuista, jotka komissio normaalisti perisi takaisin. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa noin 24 miljoonaa euroa.
  • Toinen 29 miljardin euron osuus rahoitettaisiin rakennerahastoista EU:n rahoitusosuutena. Komission ideana on, että jäsenmaat voisivat käyttää käyttämättä jääneet ennakkomaksut korvatakseen kansallisen rahoitusosuuden, jota vasten komissio maksaisi oman osuutensa. Käytännössä koronaviruksen vastaiset toimet saisivat siis 100%:n EU-rahoituksen. Komission laskelmissa Suomen osuus olisi tässäkin 24 miljoonaa euroa.
  • Lisäksi komissio arvioi, että jäsenmaiden kansallisissa osuuksissa on edelleen noin 28 miljardia euroa käyttämättömiä varoja, joita ei ole osoitettu hankkeisiin.

Suomen osalta komissio on ilmoittanut, että se jättää siis takaisinperimättä 24 miljoonan ennakkomaksut vuoden 2019 osalta. Lisäksi komissio maksaa Suomelle tämän vuoden ennakkomaksuja yhteensä noin 37 miljoonaa euroa.

Tukea voidaan myöntää koronavirukseen liittyen

  • terveydenhuoltojärjestelmien kuluihin ja materiaalihankintoihin (esimerkiksi sairaaloiden varusteisiin, hengityskoneisiin ja suojavarusteisiin) (EAKR),
  • pk-yritysten käyttöpääomaan tukemiseen (ESR),
  • työttömäksi jäävien työntekijöiden lyhytaikaisiin työllistämistoimiin (ESR).

CRII+ -aloitteessa (julkaistiin 2.4.) komissio ehdotti lisää joustavuutta rakennerahastojen jäljellä olevien varojen suuntaamiseen. Se sisältää viisi periaatetta:

  • mahdollisuus siirtää varoja rakennerahastojen (mm. EAKR, ESR) kesken
  • mahdollisuus siirtää rahoja temaattisten painopisteiden välillä
  • mahdollisuus siirtää varoja eri aluekategorioiden välillä
  • 100 %-rahoitusosuusmahdollisuus kaudella 2020-2021
  • hallinnon yksinkertaistaminen.

CRII+ -aloitteeseen kuuluu lisäksi tukitoimia kalastajille ja viljelijöille sekä vähävaraisten auttamiseen.

Euroopan meri- ja kalastusrahaston käyttöä joustavoitetaan, jotta jäsenvaltiot voivat tukea kalastajia ja vesiviljelijöitä toimintansa väliaikaisessa keskeyttämisessä sekä tuottajajärjestöjä kalastus- ja viljelytuotteiden väliaikaisessa varastoinnissa. Viljelijöiden tueksi komissio jatkoi yhteisen maatalouspolitiikan tuen hakemusten määräaikaa. Lisäksi päivitetyt tilapäiset valtiontukisäännöt antavat maatilojen tukeen joustavuutta.

Fund for European Aid to the Most Deprived (FEAD) tukee EU-jäsenvaltioita tarjoamaan ruoka- ja perustarvikeapua kaikkein vähävaraisimmille. Komissio ehdotti FEAD-rahastosta tukea koronaepidemiaan vastaamiseen liittyviin toimiin, kuten suojavarusteiden hankkimiseen ohjelmaan osallistuville järjestöille. Lisäksi komissio ehdotti mahdollisuutta jakaa ruoka- ja perustarvikeapua sähköisten palvelusetelien avulla tartuntariskin vähentämiseksi. EU-rahoitusosuus on myös nostettu 85 prosentista 100 prosenttiin.

Lue lisää:

SURE-lainajärjestelmä työtekijöiden irtisanomisten ehkäisemiseksi

Komission 2.4. esittämä tilapäinen 100 miljardin euron SURE-lainajärjestely mahdollistaisi edulliset lainat jäsenvaltioille työajan lyhentämisjärjestelyjen tukemiseen ja työntekijöiden irtisanomisriskin vähentämiseen. Jäsenvaltiot voisivat siis järjestelmän kautta hakea lainaa tukeakseen julkisella rahoituksella työntekijöitä, joilta on tilapäisesti vähennetty työtunteja koronaviruspandemian vuoksi. Vastaavasti jäsenvaltiot voivat tukea itsenäisten ammatinharjoittajien tulonmenetysten korvaamista.

SURE-väline toimisi niin, että jäsenvaltio voi hakea lainajärjestelyä tekemällä komissiolle rahoitusapupyynnön. Tämän jälkeen komissio tekee selvityksen siitä, kuinka paljon kyseisen jäsenvaltion julkiset menot ovat kasvaneet joustavien työaikajärjestelyjen tukemisen takia. Tämän perusteella komissio ehdottaa neuvostolle jäsenvaltiolle myönnettäviä lainaehtoja. Kun EU-maiden neuvosto on hyväksynyt ehdot, laina myönnetään jäsenvaltiolle.

Jäsenvaltioiden tulee sopia lainantakauksista ennen kuin väline voidaan ottaa käyttöön.

Lue lisää:

Muita taloustukitoimia

  • Komissio hyväksyi 28.4. pankkipaketin, jolla on tarkoitus helpottaa pankkien luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille.
  • Euroryhmä päätti 9.4. Euroopan vakausmekanismin 240 mrd € pandemiakriisituesta, jota voidaan myöntää rahoitusvaikeuksiin joutuneille euroalueen jäsenmaille.
  • Komissio teki 1 mrd € EU-budjetintakauksen Euroopan investointirahastolle (EIR) pk-yritysten likviditeetin tukemiseksi. Tämän avulla EIR tarjoaa 2,2 mrd € edestä takauksia rahoituksen välittäjille ja vapauttaa näin välillisesti 8 mrd € rahoitusta käyttöön yli 100 000 pk-yrityksen tukemiseksi. Kiinnostuksenilmaisupyynnöt rahoituksen välittäjille eli pankeille avattiin 6.4.
  • Komissio hyväksyi väliaikaiset uudet joustavammat säännöt valtiontukiin, jotta jäsenvaltiot voivat tukea työpaikkoja ja pk-yrityksiä.
  • Vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseke otettiin käyttöön, jotta EU-maat voivat poiketa EU:n finanssipolitiikan mukaisista budjettivaatimuksista toteuttaakseen toimia kriisistä selviytymiseen.
  • Euroopan keskuspankki käynnisti pandemiaan liittyvän hätäosto-ohjelman, jonka määrä on 750 mrd € aiemmin päätetyn 120 mrd € lisäksi.
  • Euroopan investointipankki mobilisoi 40 mrd € edestä investointitukea pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämän lisäksi Euroryhmä päätti 9.4. 25 mrd € eurooppalaisen takuurahaston perustamisesta, jonka avulla voidaan mobilisoida 200 mrd € yritysten tukemiseen.

Lue lisää taloustoimista

Kansanterveys, terveydenhuolto ja lääkintätarvikkeet

  • Komissio antoi 13.5. ohjeita ja suosituksia, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita poistamaan matkustusrahoitukset vaiheittain ja matkailuyrityksiä aloittamaan toimintansa uudelleen sulun jälkeen. 
  • Komissio ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja esittivät 15.4. eurooppalaisen etenemissuunnitelman koronaviruspandemian aiheuttamien rajoittamistoimenpiteiden purkamiseksi. Etenemissuunnitelma sisältää periaatteita ja suosituksia, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon purettaessa rajoituksia.
  • Osana etenemissuunnitelmaa komissio antoi testausta koskevat ohjeet, joilla pyritään tukemaan testausvälineiden tehokasta käyttöä jäsenvaltioiden kansallisissa strategioissa sekä varmistamaan korkealaatuisten testausvälineiden saatavuuden.
  • Komissio julkaisi 8.4. suosituksia jäsenvaltioille EU:n yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi mobiilisovellusten ja mobiilidatan käyttöön koronaviruspandemian torjunnassa. Näitä digitaalisia välineitä voitaisiin hyödyntää erityistoimenpiteitä poistettaessa.
  • Komissio esitti 8.4. EU:n kumppanimaille koronaviruspandemian torjumiseen yli 15,6 mrd € tukea olemassa olevista EU:n ulkoisen toiminnan resursseista.
  • Komissio antoi 3.4. uudet ohjeet rajatylittävän terveydenhuollon yhteistyölle, jotta saadaan kevennettyä ylikuormitettujen sairaaloiden painetta ja potilaiden siirtoa.
  • Komissio päätti poistaa väliaikaisesti tuontitullit ja arvonlisäveron Euroopan ulkopuolisista maista tuotavien kriittisten terveydenhuollon tarvikkeiden, kuten suojavarusteiden, lääkintälaitteiston ja testausvälineiden osalta.
  • EU:n solidaarisuusrahastosta vapautetaan EU-jäsenvaltioiden käyttöön 800 milj. € tukemaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja niiden valmiuksia ehkäistä, valvoa ja torjua tartuntatautien leviämistä.
  • Komissio ehdotti tämän vuoden talousarviosta jäljellä olevan 3 mrd € suuntaamista terveydenhuollon lääkintä- ja laitehankintojen tukemiseen. 2,7 mrd € kanavoidaan EU:n hätätilanteen tukivälineen kautta ja 300 milj. € rescEU-varastoon, joka on uusi yhteinen eurooppalainen lääkinnällisten laitteiden varasto. Näin komissio voi ostaa suoraan ja jakaa jäsenvaltioiden puolesta lääkintatarvikkeita, tukea taloudellisesti ja koordinoida kiireellisiä tarpeita ja tukea siirrettävien kenttäsairaaloiden rakentamista.
  • Komissio on julkaissut ohjeet julkisten hankintojen järjestelmän käytöstä koronaviruskriisiin liittyvässä hätätilanteessa helpottaakseen suojavarusteiden ja lääkintätarvikkeiden julkisia hankintoja.
  • Komissio on julkaissut ohjeita, joiden tarkoituksena on auttaa valmistajia lisäämään välttämättömien lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden tuotantoa.
  • Eurooppalaiset standardit lääkintätarvikkeille on avattu ilmaiseksi kaikkien valmistajien saataville.
  • Komissio on koonnut eri jäsenvaltioista tieteellisen asiantuntijaryhmän antamaan neuvoa EU-tason toimiin.

Lue lisää terveydenhuoltoa tukevista toimista

Tutkimus ja innovaatio

  • Euroopan teknologiainstituutti EIT aloitti 15.5. "EIT Crisis Response" -aloitteen, jonka tarkoituksena on mobilisoida 60 miljoonaa euroa lisärahoitusta tukemaan koronakriisiin vastaamiseen soveltuvia innovaatioita.
  • Komissio perusti 20.4. yhdessä Euroopan bioinformatiikan instituutin, EU-jäsenvaltioiden ja tutkimuskumppanien kanssa COVID-19 Data -portaalin, jonka avulla pyritään mahdollistamaan saatavilla olevien tutkimustietojen nopea kerääminen ja jakaminen.
  • ERAvsCorona-alusta kokoaa tietoa koronavirukseen liittyvistä T&I-toimista.
  • Horisontti 2020 -ohjelmasta myönnettiin 48,5 milj. € 18 koronapandemiaan vastaaviin hankkeisiin.
  • Innovative Medecines Initiative -aloitteesta avattiin 45 milj. € hätähaku Horisontti 2020 -ohjelman kautta lääketeollisuuden innovaatioille. Haku päättyi 31.3.
  • EIC Accelerator -haku, jossa myönnetään yhteensä 164 milj. € pk-yritysten ja start-upien innovaatioille. Haun deadline oli 20.3. ja seuraava arviointivaihe on haastattelut, jotka järjestetään 4.-8.5. Rahoituksen saajat julkaistaan toukokuussa.
  • Euroopan investointipankki myönsi 80 milj. € lainantakauksen CureVac -rokotekehittäjälle.
  • Horisontti 2020 -ohjelman avointen hakujen deadlineja on siirretty myöhemmäksi.
  • Komissio järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 24.-26.4. #EUvsVirus Hackatonin, jossa kansalaisia, innovaattoreita ja muita kumppaneita kutsutaan kehittämään innovatiivisia ratkaisuja koronakriisin.

Lue lisää T&I-toimista

Asiasanat: