Aikana, jona monen arki tuntuu pysähtyneen, on ympärillämme kuitenkin paljon liikettä: tavaravirrat kulkevat ja keskeiset satamat toimivat edelleen. Paikkatietoalan yrityksen Gispo Oy:n toteuttama alusta esittää reaaliaikaisia liikennevirtoja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella.

Avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisuihin ja avoimeen dataan erikoistunut Gispo Oy toteutti Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle datavisualisoinnin, joka tuo reaaliaikaista tietoa kasvuvyöhykkeen verkkosivuille.

– Tieto on vaikuttamisen väline. Dataa yhdistelemällä ja visualisoimalla loimme kuvan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen merkityksestä liikenteen solmukohtana ja kasvun keskuksena, kertoo paikkatietoasiantuntija ja Gispo Oy:n osakas Topi Tjukanov.

Huhtikuun loppuun kestävässä hankkeessa hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen, Väylä-viraston ja Suomen ympäristökeskuksen avointa dataa sekä Telian matkapuhelindataa ihmisjoukkojen liikkeistä.

Teknisessä toteutuksessa on käytetty avointa Kepler-teknologiaa, johon on yhdistetty visualisointeja eri teemoista. Alustalla on mahdollista nähdä reaaliaikainen laiva- ja junaliikenne sekä työmatkaliikkumisen virrat. Lisäksi siihen on koottu aluekohtaiset tiedot muun muassa työpaikkojen ja väestön jakautumisesta, mediaanituloista ja vapaa-ajan asutuksesta.

– Uusi alusta on helppo tapa viestiä sekä päättäjille että asukkaille Pohjoisen kasvuvyöhykkeen merkityksestä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila kertoo.

 

Pohjoinen kasvuvyöhyke on linkki Eurooppaan

Pohjoinen kasvuvyöhyke on kotimaisen ja kansainvälisen maa-, meri- ja lentoliikenteen solmukohta. Erityisesti meriliikenteellä on valtava merkitys Suomen taloudelle: jopa 85 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee satamien kautta.

– Olemme eurooppalaisen markkinan reuna-alueella, jossa toimivat liikenneyhteydet ovat talouden edellytys. Suomen päämarkkina on Euroopassa, jonne on meriteitse hyvät yhteydet, kertoo Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Suomen satamamarkkina on hajautettu pitkän rantaviivan varrelle aina Kotkasta Tornioon. Sekä rahti- että matkustajaliikenteen merkittävimmät satamat ovat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungeissa Turussa ja Helsingissä.

Mäkilä korostaa, että toimiva rautatie- ja maantieverkosto on edellytys myös meriliikenteelle.

– Liikennejärjestelmää tulee katsoa kokonaisuutena, jossa yhteydet maalla ja merellä kehittyvät rinta rinnan. Tällä hetkellä Suomessa valmistellaan ensimmäistä pitkän aikavälin infra- ja väyläinvestointisuunnitelmaa, jossa yhdistyvät kaikki liikkumisen muodot, Mäkilä kertoo.

– Osana kansainvälistä TEN-T-ydinverkkokäytävää Pohjoinen kasvuvyöhyke on avainroolissa kehittämässä sekä kotimaisia että kansainvälisiä yhteyksiä. Saavutettavuutta edistävillä hankkeilla luomme kasvuvyöhykkeestä menestyvän ja kilpailukykyisen alueen niin yritystoiminnalle kuin asukkaille – kasvua koko Suomeen, Uotila lisää.


Toimivan logistiikan merkitys korostuu poikkeustilanteessa

Koronavirustilanteen vähentäessä ihmisten liikkumista on toimivan logistiikan merkitys kasvanut entisestään. Toimiva tavaraliikenne pitää yllä koko Suomen huoltovarmuutta ja toimintakykyä.

Satamissa tilanteeseen on onnistuttu reagoimaan nopeasti ja tavaraliikenteen volyymi on pysynyt lähes entisellään. Myös matkustaja-autolautat liikkuvat merellä – tosin ilman matkustajia.

– On muistettava, että ihmisten lisäksi näillä ropax-aluksilla liikkuu myös rahti. Huoltovarmuuden näkökulmasta onkin tärkeä varmistaa, että kulkuyhteys Itämeren yli pysyy auki poikkeusoloissakin.

Mäkilä ja Uotila luottavat Suomen talouskasvun jatkuvan haastavan tilanteen ratketessa.

– Elämme pitkälti metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden vientituloista. Vasta myöhemmin näemme, miten pandemia-aika vaikuttaa vientinäkymiin, Mäkilä muistuttaa.


Tutustu Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen ja alueen liikennevirtoihin!