Osana uuden yleiskaavan valmistelua Turun kaupunki selvitti kaupunkilaisten mielipiteitä keskustan liikenteestä ja sen kehittämisestä.
- Kehitämme ja hyödynnämme jatkuvasti menetelmiä, joilla lisätään kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua oman kaupunkinsa kehittämiseen ja vaikuttaa siihen liittyvään päätöksentekoon. Keskustaliikenteen järjestäminen on kaupunkilaisia laajasti kiinnostava aihe, jonka suuntaviivoista on tarkoitus päättää valmisteilla olevan yleiskaavan yhteydessä, kertoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista kertoo, että tutkimusprojektin alustavien tulosten mukaan kaupunkilaisten kanta on selvä:
- Yksityisautoilua on vähennettävä keskustassa, ja samalla turkulaiset haluavat vähentää keskustan läpikulkuliikennettä. Miesten ja naisten välillä ei ole eroa näiden näkemysten suhteen.
Lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoo myös lisää kävelykatuja. Erityisesti naiset suhtautuvat niihin myönteisesti. Sen sijaan vastaajien selvä enemmistö ei kannata raitiotien rakentamista.
Tutkimus toteutettiin siten, että 12 000 satunnaisesti valitulle 15–79-vuotiaalle turkulaiselle lähetettiin maaliskuun lopulla kysely, johon vastasi 2463 henkilöä. Kyselyn lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Turku keskustelee -nimiseen kansalaispaneeliin, jossa osallistujat perehtyivät keskustan liikennejärjestelyjä koskeviin skenaarioihin ja taustatietoihin.
- Tähän kokonaan verkossa järjestettyyn kansalaispaneeliin osallistui 172 turkulaista. He perehtyivät aihetta koskeviin taustatietoihin ja keskustelivat videoyhteyden välityksellä pienryhmissä 7.–14.5. Osassa ryhmistä oli myös mukana kaupunginvaltuutettuja, kertoo Tampereen yliopiston professori Kaisa Herne tutkimusasetelmasta.
Keskustelun jälkeen jokainen osallistuja valitsi yhden kolmesta skenaariosta ja vastasi uudestaan liikennejärjestelyjä koskeviin kysymyksiin.
- Osallistujien mielipiteet muuttuivat entistä enemmän kevyttä liikennettä suosivaksi, mutta raitiotien kannatus ei lisääntynyt tiedon ja keskustelun seurauksena. Kolmesta eri keskustan liikennettä koskevasta skenaariosta eniten kannatusta sai ripeän muutoksen skenaario, jota kannatti yli puolet keskusteluihin osallistuneista, Grönlund tiivistää tutkimuksen tuloksia.
Toiseksi suosituin oli suuren muutoksen skenaario, jota kannatti lähes 30 %. Vähiten kansalaispaneelin osallistujia innosti hitaan muutoksen skenaario, jota kannatti runsas 10 % osallistujista.
Paneeli lisäsi keskinäistä ymmärrystä
Tutkijatohtori Maija Jäske kertoo, että kansalaispaneeliin osallistuminen oli yleisesti ottaen myönteinen kokemus siihen valituille turkulaisille.
- Yli 90 % panelisteista osallistuisi uudelleenkin vastaavaan prosessiin ja toivoo kansalaispaneelien käyttöä kaupungin päätöksenteossa myös jatkossa.
Kansalaispaneeli vaikuttaa onnistuneen myös rakentavan vuoropuhelun ja harkitun kuntalaismielipiteen luomisessa. Yli 75 % osallistujista koki oppineensa tarpeeksi tehdäkseen harkitun valinnan eri skenaarioiden välillä, ja yli 90 % koki oppineensa ymmärtämään omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä.
Turku keskustelee -hankkeen käytännön järjestelyistä vastasivat Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijat, ja tutkimusprojektin rahoittavat Turun kaupunkitutkimusohjelma, Åbo Akademin säätiö ja Suomen Akatemia. Tutkimusprojektin alustavia tuloksia esiteltiin 28.5. avoimessa webinaarissa ja laajempi tutkimusraportti julkaistaan syksyllä.
Webinaarin esitykset ovat katsottavissa täällä: www.abo.fi/fi/turkukeskustelee