Komission elpymissuunnitelma

Next Generation EU -elpymispaketti

Kuten Next Generation EU -paketin nimikin kertoo, EU:n elvytystoimet tullaan ohjaamaan tulevaisuussuuntaisesti vihreään siirtymään ja digitalisaation edistämiseen. Panostuksia on luvassa mm. rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kiertotalouteen, puhtaaseen liikenteeseen ja vetyteknologian kehittämiseen. 5G, tekoäly ja datatalouden kehittäminen ovat puolestaan digitalisaation edistämisen keskiössä.

Kaiken kaikkiaan 750 mrd euron elpymispaketti rakentuu kolmen pilarin varaan, joista isoin osa, lähes 90 % kohdistetaan jäsenmaille. Myös yrityksille sekä mm. T&I-toimintaan on luvassa lisärahoitusta. Next Generation EU on tarkoitus sisällyttää osaksi EU:n budjettia ja sen varat kanavoidaan EU-ohjelmien kautta.

1. EU-jäsenmaiden tuki

• Uusi elpymis- ja palautumistukiväline: Suurin elpymispaketin väline, jonka avulla rahoitetaan mm. vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tukevia investointeja ja uudistuksia. 560 mrd kokonaissummasta 310 mrd jaettaisiin tukina ja 250 mrd lainoina. Tukea on tarjolla kaikille jäsenmaille, mutta kriisistä eniten kärsineet ovat etusijalla. Tuki sidotaan talouspolitiikan ohjausjaksoon sekä oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseen.
• Uusi REACT-EU-aloite: Koheesiorahastojen oheen kaavaillun aloitteen tarkoituksena on vastata nopeasti koronakriisin seurauksiin. Se perustuisi nykyisiin koheesiosääntöihin (mukaan lukien CRII-instrumentin takaamat joustot), eli sen tarkoituksena on taata jatkuvuus ohjelmakausien välillä. Rahasto olisi 55 mrd euron suuruinen, ja sen varat olisivat käytettävissä tästä hetkestä vuoteen 2022. Tukea jaettaisiin kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vakavuuden perusteella ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltion suhteellinen vauraus.
• Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto: Rahaston kokoa kasvatettaisiin 10 mrd eurosta 40 mrd euroon, mikä Suomen osalta tarkoittaisi saannon nousua 165 miljoonasta 968 miljoonaan. Rahaston tavoitteena on nopeuttaa ilmastoneutraalisuuteen siirtymistä.
• Maaseuturahasto: 15 mrd lisärahoitus maaseutualueiden tukemiseksi Green Deal -ohjelman edellyttämissä rakennemuutoksissa.

2. EU-talouden elvyttäminen

• InvestEU-ohjelma: Kaikkiaan InvestEU-ohjelmaa kasvatetaan 30,3 mrd eurolla. Uudella strategisten investointien välineelläpyritään parantamaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvien strategisten alojen ja arvoketjujen häiriönsietokykyä.
• Uusi vakavaraisuustukiväline: Elinkelpoisille eurooppalaisille yrityksille kohdistettu nopean toiminnan väline, jolla pyritään takaamaan hätärahoitus ja estämään pandemiasta johtuvat konkurssit. Välineen budjetti on 31 mrd, minkä avulla pyritään keräämään 300 mrd lisärahoitusta markkinoilta.

3. Kriisistä oppiminen

• Uusi terveysohjelma (EU4Health): Uuden ohjelman avulla parannetaan terveysturvallisuutta ja valmistaudutaan tuleviin terveyskriiseihin. Budjetti 9,4 mrd.
• Horisontti Eurooppa: 13,5 mrd euron lisärahoituksen avulla rahoitetaan terveyttä, häiriönsietokykyä sekä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta koskevaa T&I-toimintaa.
• rescEU: Unionin pelastuspalvelumekanismille lisärahoitusta 2 mrd edestä.
• EU:n ulkoiset toimet: Lisärahoitusta mm. humanitaariselle avulle 16,5 mrd edestä.

Next Generation EU -paketin rakenne.

Miten elpymissuunnitelma rahoitetaan?

Komission ehdotuksen mukaan Next Generation EU -väline rahoitettaisiin korottamalla EU:n omien varojen enimmäismäärä väliaikaisesti 2 %:iin. Tällä hetkellä omien varojen katto on 1,20 % jäsenmaiden bruttokansantulosta. Jäsenmaiden takauksia vastaan komissio voisi vahvaa luottoluokitustaan hyödyntäen lainata rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa vuosien 2021-2024 aikana. Lainan takaisinmaksu tapahtuisi pitkän aikavälin kuluessa vuosien 2028-2058 välillä.

Lisäksi komissio on ehdottanut uusia omia varoja, joilla EU voisi saada lisää pelivaraa budjettiin. Komissio tulee myöhemmässä vaiheessa ehdottamaan mm. uusia päästökauppaan ja hiilitullimekanismiin perustuvia omia varoja. Esillä on myös kierrättämättömään muoviin sekä suuryhtiöiden operaatioihin perustuvat maksut.

Mitä uutta EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä?

Komissio esitteli uuden EU:n 2021-2027 budjettikehysehdotuksena yhdessä elpymispaketin kanssa. Uuden esityksen kokonaissumma on 1.100 mrd euroa. Uuteen esitykseen on sisällytetty myös Next Generation EU:n 750 mrd euroa, jolloin kokonaissummaksi saadaan 1.850 mrd euroa.

Komissio ei esitä suuria muutoksia EU-budjetin rakenteeseen eikä viimeisimpiin jäsenmaiden pöydällä olleisiin lukuihin, mutta elpymispaketin lisäsatsaukset tietyille aloille muuttavat luonnollisesti budjetin painotuksia. Ohessa muutamia Varsinais-Suomen kannalta kiinnostavia nostoja:

• EU:n T&I-ohjelman eli Horisontti Euroopan rahoitusta lisättäisiin elpymispaketin myötä 13,5 mrd eurolla, jolloin ohjelman kokonaissummaksi saadaan 94,4 mrd euroa.
• Liikenneinfrastruktuureja rahoittavan CEF Liikenne-ohjelman budjettia nostettaisiin 1,5 mrd eurolla, jolloin sen budjetti seitsemälle vuodelle olisi 12,9 mrd euroa. Elpymispaketista ei kuitenkaan heru CEF-ohjelmalle lisärahoitusta.
• EAKR- ja ESR-ohjelmien budjetit säilyvät samalla tasolla verrattuna Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin helmikuiseen esitykseen. Uuden elpymis- ja palautumistukivälineen iso budjetti, samoin kuin REACT-EU-aloite nostavat kuitenkin budjetin koheesio ja arvot -otsakkeen painoarvoa suhteessa muihin otsakkeisiin.
• Erasmus+ -ohjelman budjettia nostettaisiin verrattuna viimeksi pöydällä olleisiin lukuihin nähden. Uusi budjetti 24,6 mrd on lähempänä alkuperäistä komission ehdotusta.
• Maaseuturahaston 15 mrd euron lisärahoitus maaseutualueiden tukemiseksi on myös tuntuva lisä maataloussektorin Green Deal -tavoitteiden rahoittamiseen.

Miten Varsinais-Suomi tulee hyötymään elpymispaketista?

Avoimia kysymyksiä elpymispaketin suhteen riittää kuitenkin vielä paljon. Vielä on vaikea arvioida, miten Varsinais-Suomi tulisi hyötymään elpymispaketista ja miten esimerkiksi REACT-EU-rahasto tai elpymis- ja palautumistukiväline tulevat kohdistumaan Suomeen ja eri alueille. Komissio tulee julkaisemaan lähipäivien aikana esityksiä siitä, miten nykyisiä koheesiopolitiikan lainsäädäntöehdotuksia tullaan muuttamaan.

Oikeidenmukaisen siirtymän rahaston kasvattaminen 10 miljardista 40 miljardiin euroon voisi antaa osviittaa siitä, että aikaisempaa useammat eurooppalaiset alueet voisivat hyötyä näistä varoista. Suomen osuus kasvaa 165 miljoonasta lähes miljardiin euroon. Aikaisemmassa esityksessä Suomen osalta varat oli allokoitu ainoastaan Itä- ja Pohjois-Suomeen turpeentuotannon alasajoon (lue lisää täältä). Toivoa sopii, että myös muut alueet voisivat hyötyä näistä varoista siirryttäessä kohti puhtaampaa energiantuotantoa ja -käyttöä.

Miten elpymispaketti on otettu vastaan?

Elpymispaketti on otettu vastaan pääpuolin positiivisesti. Se tarjoaa jokaiselle jotakin – niin lisäyksiä koheesiopolitiikan välineisiin kuin myös lisäsatsauksia T&I-ohjelmiin. Puola, joka ei ole ollut halukas sitoutumaan EU:n 2050 hiilineutraalisuustavoitteeseen, on saamassa 8 mrd euroa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta maan siirtämiseksi vihreän siirtymän tielle. Italia puolestaan saa kaipaamaansa taloudellista tukea kriisistä selviämiseksi avustusten, ei lainojen muodossa. Jopa ns. frugal four -maat (Itävalta, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi) ovat löytäneet komission ehdotuksesta hyviä puolia. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on mm. pitänyt hyvänä sitä, että EU-maiden yhteinen lainanotto on kertaluonteinen ja lyhytaikainen menettely, eikä EU:sta olla tekemässä lainaunionia. Myös avun sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on pidetty yleisesti tervetulleena askeleena.

Aikataulu

Komission ehdotusta käsitellään seuraavaksi jäsenmaiden huippukokouksessa 19.6. Komissio on toivonut, että sopuun päästäisiin jo heinäkuussa ottaen huomioon elpymistoimien kiireellisyyden. Saksan liittokansleri Angela Merkel on kuitenkin todennut, että syksy on todennäköisempi ajankohta kompromissin synnylle.

Aika alkaa käydä kuitenkin vähiin, jos ja kun tulevan rahoituskauden EU-ohjelmien aloitukseen ei haluta viivästyksiä. Uusia aloitteita koskevan lainsäädännön läpivieminen ja rahoitusohjelmien lainsäädäntöehdotusten päivittäminen on erittäin iso urakka, joka vaatii yhteistä tahtoa jäsenmailta. Myös parlamentin hyväksyntä tarvitaan budjettiehdotuksen läpimenoon.