Valtiovarainministeriö on myöntänyt Helsingille, Espoolle, Turulle ja Oululle reilut 2 miljoonaa euroa rahoitusta OmaData-hankkeisiin. Tavoitteena on parantaa kaupunkien teknisiä kyvykkyyksiä, jotta kaupunkilaisdatan käytön, yksilönsuojan ja tietoturvan välillä ei tarvitse tehdä kompromisseja

Rahoitus auttaa Helsinkiä, Espoota, Turkua ja Oulua hyödyntämään kaupunkilaisdataansa entistä paremmin. Palvelujen digitalisointi itsessään ei ole kaupunkien tavoite, vaan se, että teknologioiden älykäs hyödyntäminen mahdollistaa arkea helpottavien palvelujen tarjoamisen kuntalaisille. Avainasemassa on kaupunkilaisten suostumukseen perustuva datan käyttö.

Helsingin kaupunki käyttää rahoituksen siihen, että sen avulla kaupungille luodaan OmaData-operaattorikyvykkyys vuoden 2021 loppuun mennessä. OmaData-ajatuksen ydin on, että kaupunkilaiset saavat itse lisäarvoa kaupungin keräämien tietojen käytöstä. Samalla he voivat itse tarkastella, mitä tieto heistä on kerätty ja mihin sitä käytetään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos henkilö antaa kaupungille suostumuksen kirjastopalveluissa kerätyn datan käyttöön, voi kaupunki suositella sen pohjalta kaupungin järjestämiä asukasta datan perusteella todennäköisesti kiinnostavia kursseja.

Espoo, Turku ja Oulu selvittävät OmaDatan mahdollisuuksia kaupungin toiminnassa

Espoon osuudessa selvitetään OmaDatan hyödyntämistä kaupungin palveluissa. Selvitys käsittää kunnan ydinprosessit eli asiakkuushallinnan, palveluiden järjestämisen sekä palvelutuotannon. Tarkoituksena on etsiä asukaslähtöisesti kunnan palveluista käyttötapauksia ja tilanteita, joissa OmaDatan hyödyntäminen tuo uudenlaista vaikuttavuutta ja vähentää kustannuksia. Uusia palveluita ei ole hankkeessa tarkoitus luoda. Työ tehdään yhteistyössä kuntalaisten ja kaupungin kanssa.

Turun kaupunki testaa OmaDatan käyttöä pilottihankkeissa. Tavoitteena on esimerkiksi etsiä ratkaisu, joka mahdollistaisi opiskelijatietojen tarkistuksen ja siirron kuntien ja mahdollisesti myös muiden valtakunnallisten rekisterien välillä opiskelijan itse antaessa siirrolle luvan. Lisäksi Turku rakentaa asiointitilin ensimmäisen version asiakasneuvonta.fi –sivulle. Sen avulla asukas voi esimerkiksi hallita omia tietojaan ja seurata, mihin hänen tietojaan käytetään.

Oulun kaupunki laatinut kaupunkistrategian pohjalta Digitaalinen Oulu –toteutusohjelman, jonka keskeisenä tavoitteena on parantaa dataa hyödyntämällä palvelujen vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että kaupunki hyödyntää käytettävissä olevan tiedon tehokkaasti kuntalaisten palveluissa, johtamisessa ja kehittämisessä. OmaData-toimintamalli ja kaupunkiyhteistyö luovat edellytykset toimijoiden väliselle tiedonsiirrolle ja yhteentoimivuudelle. Kehittämisyhteistyön edistämiseksi Oulun kaupunki liittyi myös MyData Global järjestöön maaliskuussa 2020.

Keskeistä on, että kaupungit käyttävät tietoja ihmisten omien etujen mukaisesti

Erittäin tärkeää on luottamus kaupungin ja kaupunkilaisen välillä: kaupunkilaisen tulee ymmärtää, miten kaupunki dataa käyttää. Kaupungit keräävät kaupunkilaisista paljon dataa, mutta ongelma on, että data on hajallaan ja sitä on usein vaikea saada käyttöön sinne, mistä siitä olisi eniten hyötyä. Kaupungit eivät myöskään käytä dataa luvatta. Keskeistä ovatkin selkeät ja ymmärrettävät suostumukset datan käyttöön, jotta ihminen ymmärtää, mihin suostuu.

Kaupunkien vahvuudet datan käyttäjinä ovat valtavissa jo kerätyissä tietomassoissa ja siinä, että kaupunkeihin luotetaan datan käyttäjinä. Luottamuksen säilyttämiseen ei riitä pelkästään tekniikka vaan keskeistä on datan eettisesti kestävä ja läpinäkyvä käyttö.

- Kaupungin kyky toimia OmaData-operaattorina on tärkeässä roolissa myös Helsingin digitalisaatio-ohjelmassa. OmaData-periaatteiden toteuttaminen tuo datan hyödyntämiseen läpinäkyvyyttä ja antaa ihmiselle enemmän valtaa siihen, miten heidän dataansa hyödynnetään. Haluamme, että Helsinki yhdessä muiden Suomen kaupunkien kanssa toimii suunnannäyttäjänä kansainvälisesti, kun rakennamme ihmislähtöistä Internetiä, tiivistää Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama.

Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu haluavatkin olla vaikuttamassa datan ja tekoälyn eettisten pelisääntöjen muodostumiseen. Tavoitteena on, että kaupunkilaisdatan käyttäminen tapahtuu reilusti, avoimesti ja yhteisten standardien mukaan: tavoitteeseen liittyy myös se, että jos dataa jalostetaan, tulee myös tekoälyn jalostusalgoritmien olla avoimia ja sellaisia, jotka eivät syrji ketään.