25.06.2020
Kakolan funikulaarin asemarakennukset ovat mukana Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsauksessa. Turkulaisen kohteen mukana olo on merkittävää usein pääkaupunkiseudulle painottuvassa katsauksessa.
Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus 2020
- Kahden vuoden välein tehtävä katsaus, johon valitaan parhaita valmistuneita arkkitehtuurikohteita.
- Katsauksen järjestävät Suomen Arkkitehtuurimuseo, Suomen arkkitehtiliitto SAFA ja Alvar Aalto -säätiö. Tuomaristo muodostuu kansainvälisistä arkkitehtuurin ammattilaisista.
- Tänä vuonna tuomaristo valitsi mukaan 15 arkkitehtuurikohdetta.
- Kriteereitä olivat muun muassa arkkitehtuurin laatu ja luovuus, harkittu suhde ympäristöön, toimivuus sekä ekologiset, kestävän rakentamisen mukaiset kriteerit.
- Suuri osa valituista kohteista sijaitsee usein pääkaupunkiseudulla. Edellinen turkulainen kohde oli Logomo vuonna 2014. Senkin suunnitteli arkkitehti Pekka Vapaavuori.
- Suomen arkkitehtuuria – Kaksivuotiskatsaus 2020 -näyttely avautuu yleisölle Arkkitehtuurimuseossa 4. syyskuuta.
- Poimintoja suomalaisesta arkkitehtuurista on esitelty vuodesta 2002 lähtien.
Arkkitehtuurimuseon verkkosivut.
Arkkitehtuurimuseon tiedote Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsauksesta.
– Tämä on varsin upea juttu. Tällä kertaa nostettiin esiin kahden vuoden ajalta vain 15 kohdetta, joissa on mukana sellaisia merkkirakennuksia kuin Oodi, Amos Rex ja Fuzhoun kulttuurikeskus. On hienoa, että Kakolanmäen funikulaarin asemarakennukset ovat mukana, sanoo Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Katsaukseen on valittu funikulaarin asemat ja ympäristö, jotka on suunnitellut arkkitehti Pekka Vapaavuori. Asemarakennusten suunnittelu oli haastavaa, sillä niissä on paljon teknisiä vaatimuksia johtuen vieressä liikkuvasta kabiinista. Myös viihtyvyys ja esteettömyys oli huomioitava.
– Funikulaarin ja sen asemarakennusten suunnittelu on ollut monen vuoden työ ja onkin hienoa saada siitä tunnustusta, sanoo Vapaavuori.
– Suhtaudun toimistolle tuleviin töihin aina vakavuudella. Pyrin itsestään selvien asioiden, kuten toimivuuden, ekologisuuden ja kestävyyden, lisäksi luomaan jotain, mitä voisi kutsua rakennustaiteeksi. Mielestäni onnistuneen suunnittelun ja hyvän rakentamisen myötä syntynyt arkkitehtuuri rikastuttaa elämää, Vapaavuori kertoo työstään.
Vapaavuoren suunnittelema Logomon kohde on saanut saman tunnustuksen vuonna 2014.
– Olen saanut työskennellä mielenkiintoisten kohteiden parissa. Arkkitehtuuri on alana sellainen, ettei uusia keksintöjä yleensä synny vaan on sovellettava vanhaa. Pyrin kuitenkin usein pieniin innovaatioihin ja kehittämään asioita hieman toisin projektista toiseen.
Sekä Kakolanmäen funikulaari että Logomo ovat olleet kohteita, joissa on täytynyt ottaa huomioon uniikki ympäristö.
– Kun minua pyydettiin suunnittelemaan funikulaarin asemarakennukset, en ollut aivan varma, mikä funikulaari edes on. Työ aloitetiin huolellisella tutustumisella. Johtuen tiukoista teknisistä vaatimuksista rinnehissi vaati todella tarkkaa suunnittelua, Vapaavuori kertoo.
Funikulaarin kabiini on tilattu ulkomaalaiselta toimittajalta.
– Kabiini valittiin Leitnerin valmiista valikoimasta, mutta siihen tehtiin jonkin verran muutoksia. Lopputulos näyttää erilaiselta kuin Idis Design Oy:n Fölille tekemissä mainoskuvissa, koska työn edetessä myös projektin luonne ja tekniset vaatimukset muuttuivat, Vapaavuori sanoo.
Näyttely avautuu yleisölle syyskuussa
Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen valikoidaan ajankohtaisia kohteita. Se näyttää, mihin suuntaan suomalainen arkkitehtuuri on menossa. Sen yksi tavoite on edistää suomalaisen arkkitehtuurin vientiä.
Katsaukseen valituista kohteista järjestetään näyttely. Näyttely avataan syyskuussa, ja se on todennäköisesti kansainvälinen kiertävä näyttely. Kohteita esitellään muun muassa arkkitehtihaastattelujen ja dronekuvaa sisältävien videoiden välityksellä.
– On ollut puhetta, että kiertonäyttely tulisi Turkuunkin, Timo Hintsanen sanoo.
Hintsanen on itse aiemmin toiminut Suomen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsauksen juryssa.
– Jurylle voi ilmiantaa kiinnostavia arkkitehtuurikohteita, mutta jury voi myös itse käydä läpi kohteita. Kriteerinä on, että suunnittelijan joko täytyy olla suomalainen tai että ulkomaisen suunnittelijan rakennus on rakennettu Suomeen. Rakennus on myös voitu rakentaa ulkomaille, jos suunnittelija on suomalainen, Hintsanen sanoo.
Tänä vuonna näyttelyyn ilmoitettiin yli 100 työtä, joista tuomaristo on tehnyt päätöksensä.
Pekka Vapaavuori sai itse jo keväällä tiedon siitä, että funikulaarin asemarakennukset ovat valittu mukaan näyttelyyn.
– Tuomaristo pyysi minulta piirustuksia ja muuta materiaalia näyttelyyn, Vapaavuori sanoo.
Perusteluja Kakolanmäen funikulaarin valinnasta ei ole vielä julkaistu. Vapaavuori osaa kertoa Logomo-kokemuksensa perusteella, että tuomaristo laatii näyttelyyn selostustekstit, joissa avataan, miksi juuri tästä rakennuksesta on kiinnostuttu.
– Onhan tämä ollut aika uniikki projekti. Kohde on vain muutama sata neliötä, mutta suunnittelussa ja rakentamisessa meni kolme vuotta. Projekti on tärkeää jaksaa tehdä kunnolla loppuun asti, Vapaavuori sanoo.
Funikulaari yhdistää Fölin joukkoliikennettä
Hintsanen on ollut mukana ideoimassa Kakolanmäen uudistusta siitä lähtien, kun vankilatoiminta loppui siellä 2000-luvulla. Hän oli kaavoituspäällikkönä mukana ideoimassa Kakolanmäen tulevaisuutta yhdessä valtion kanssa.
– Mietimme jo silloin, miten mäen joukkoliikenne järjestetään. Jyrkkärinteinen mäki on haastava bussiliikenteelle, sillä raskaita ajoneuvoja on vaikea operoida. Jo varhaisissa suunnitelmissa Kakolanmäelle ehdotettiin rinnehissejä, mutta silloin niiden sijainnit olivat erit, Hintsala muistelee.
Linnankadulla on Turun vilkkain joukkoliikenne. Nyt funikulaari yhdistää rinnehissin Fölin joukkoliikenteeseen. Se on myös vain noin sadan metrin päässä Föri-lautasta. Föri ja funikulaari tekevät Turkuun kiinnostavan joukkoliikennekokemuksen esimerkiksi turisteille.
Asiasanat: