Puheenjohtajakolmikon 18 kuukauden ohjelmassa korostuu vahvasti menneen kevään covid19-pandemia ja sen jälkeinen elpyminen. Elpymispolitiikassa erityisesti vihreällä siirtymällä ja digitalisaatiolla on merkittävä rooli. Tulevat puheenjohtajat nostavat myös Agenda 2030 kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa ja sen valtavirtaistamista kaikkeen EU:n ulko- ja sisäpolitiikkaan.
Ohjelma on jaettu neljään pääkokonaisuuteen:
- Kansalaisten ja vapauksien suojelu
- Taloudellisen perustamme kehittäminen: eurooppalainen malli tulevaisuutta varten
- Ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen
- Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa.
Unionin taloudellisen pohjan vahvistaminen covid19-pandemian jälkeen
Pandemian jälkeisessä elpymisessä puheenjohtajakolmikko nostaa esiin erityisesti jäsenmaiden välistä solidaarisuutta, yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä lähentymistä. Trio ilmoittaa olevansa sitoutunut rajoituksien purkamisesta tehtyyn yhteiseen eurooppalaiseen etenemissuunnitelmaan ja elpymistä koskevan etenemissuunnitelman periaatteisiin. Tulevat puheenjohtajamaat haluavat vahvistaa Euroopan digitaalista riippumaattomuutta ja dynaamisempaa teollisuuspolitiikkaa, tukea pk- ja startup-yrityksiä ja seurata tarkemmin ulkomaisia suoria sijoituksia. Maat haluavat myös kehittää kestävämpiä infrastruktuureita erityisesti terveydenhuollon alalla ja varmistaa kriittisten hyödykkeiden riittävyyden. Erityisesti korostetaan pk-yritysten roolia ja tarvetta luoda niille vakaat toimintaedellytykset.
Tavoitteensa toteuttaakseen puheenjohtajakolmikko haluaa ”edistää ja tarvittaessa ohjaa ennennäkemättömiä investointiponnistuksia elpymisen tukemiseksi”. Investoinnit tullaan keskittämään sinne, missä tarve on suurin. Tukea olisi luvassa kansalaisille, yrityksille ja jäsenmaille. Trio haluaa saada monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisrahaston hyväksyttyä mahdollisimman pian.
Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa EU:n suvereniteettia ja kilpailukykyä sekä tarjota vakaa ympäristö sijoituksille. Erityisesti esiin nostetaan uudet työpaikat liittyen vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan digitaaliseen tulevaisuuteen ja kiertotalouteen. 18 kuukauden ohjelmassa todetaan, että T&I-investoinneilla on merkittävä rooli kilpailukyvyn vahvistamisessa, vastauksien löytämisessä globaaleihin haasteisiin ja työpaikkojen luomisessa. Puheenjohtajakolmikko haluaa vahvistaa sisämarkkinoita purkamalla perusteettomia markkinaesteitä ja yhteensovittaa sisämarkkinapolitiikan EU:n teollisuus-, pk-yritys- ja digitaalipolitiikan kanssa.
Tiiviimpää koordinaatiota digi- ja terveysaloilla yhteiskuntien kestokyvyn vahvistamiseksi
Tulevat puheenjohtajamaat ovat tyytyväisiä tekoälyä koskevaan valkoiseen kirjaan ja odottavat mielenkiinnolla jatkotoimia liittyen tutkimukseen ja innovaatioihin, koulutukseen, eettisiin ja ihmiskeskeisiin näkökohtiin sovelluksissa ja tulevaan riskiperustaiseen sääntelykehykseen sekä tekoälyyn liittyviin vastuukysymyksiin. 18 kuukauden ohjelmassa korostetaan erityisesti tarvetta suojella yhteiskuntia kyberhyökkäyksiltä, hybridiuhkilta ja disinformaatiolta. Tämän kannalta erityisen merkittäviä ovat tuleva rahoituspalveluiden operatiivista ja kybertoimintakykyä koskeva säädös sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin uudelleentarkastelu. Puheenjohtajakolmikon tavoitteena on nopeuttaa EU-tason toimia liittyen internetiin yhdistettyjen laitteiden tietoturvan suhteen siten, että tälle luodaan pakollinen vähimmäistaso.
Maat korostavat myös yhteentoimivuuspaketin onnistunutta täytäntöönpanoa ja yhteiskunnan kriisien kestokyvyn vahvistamista. Tähän keinoina nostetaan aloitteet liittyen yhteistyön ja tiedonvaihdon parantamiseksi sisä- ja oikeusasioiden alalla (esim. yhteiset tietojärjestelmät). Ohjelmassa todetaan tarve vahvistaa EU:n kriisitoimia ja pelastuspalvelumekanismia. Tämän osana mainitaan tuore RescEU-ohjelmaesitys ja muiden valmiuksien kehittäminen, keskeisten terveydenhuollon välineiden varastointi ja kolmansiin maihin jääneiden kansalaisten kotiuttamisen haasteisiin vastaaminen. Covid19-pandemian kokemusten keräämisen yhteydessä aiotaan koota vastaavien kriisien varalta EU:n laajuinen osaamisverkosto.
Covid19-pandemian myötä on huomattu, että terveyteen liittyviä prosesseja tulee parantaa EU:n tasolla sekä yhteishankintojen alalla että rokotteiden ja lääkkeiden kehittämisessä ja valmistuksessa. Puheenjohtajatrio näkee erityisesti tarpeen lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön kehittämiselle, jotta unionissa voidaan mukautua markkinoilla ilmeneviin shokkeihin ja noudattaa omavaraisuuden periaatetta. Myös tiedonvaihtoa kliinisissä tutkimuksissa halutaan nopeuttaa ja tehostaa yhteisen lähestymistavan avulla. Tulevat puheenjohtajamaat haluavat myös edistää terveystietojen digitaalista vaihtoa.
Toimet T&I-, teollisuus, energia- ja liikennepolitiikan saralla
Trio asettaa tavoitteeksi vahvistaa unionin tiede-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Tulevat puheenjohtajat aikovat komission esittämän teollisuusstrategian pohjalta esittää seuraavia täytäntöönpano- ja seurantatoimia: kilpailusääntöjen arvioinnin pohjalta esitetään mahdollisia muutoksia ja eurooppalaisen kilpailukehyksen nykyaikaistamista huomioiden globaali kehitys ja digitalisaatio. Tämän ohella tehostetaan julkisten hankintojen innovaatiosuuntautuneisuutta ja kestävyyttä. Kaikki alueet kattavalla koheesiopolitiikalla on varmistettava riittävät investoinnit, joilla vastataan pandemian asettamiin haasteisiin.
Kolmikko haluaa myös vahvistaa energiaunionia luomalla toimivat energiamarkkinat, jotka keskittyvät kestävään energiaan ja ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen. Trio selvittää myös missä määrin energia-ala voi edistää elpymistä pandemian jälkeen. Tulevat puheenjohtajat odottavat komission aloitteita koskien muun muassa uusituvan energian tuotantoa avomerellä, innovatiivisia polttoaineita, toimenpiteitä alojen älykkään integroitumisen toteuttamiseksi sekä TEN-E-asetuksen mukauttamista ilmastoneutraalin talouden näkymiin. Tavoitteeksi asetetaan lisäksi luoda innovatiivinen ja yhteenliitetty liikennejärjestelmä, jonka ytimessä ovat vaihtoehtoisten kestävien polttoaineiden ja käyttövoimajärjestelmien edistäminen sekä TENT-T-verkon yhteyksien yhteentoimivuus ja kestävyys.
Esiin nostetaan myös digipalveluiden ja tietoliikenneinfrastruktuurien kehittäminen ja yhteenliitettävyys. Riittävän dataekosysteemin luominen datastrategian mukaisesti nähdään ratkaisevana digitalisaation ohjaamisessa. Puheenjohtajakolmikko näkee mahdollisia synergioita Euroopan tiede-, tutkimus- ja innovaatioyhteisöissä sekä tutkimus-, terveys- ja koulutusjärjestelmissä. Nämä toimivat innovaatioiden mahdollistajina, joiden avulla nykyinen kriisi voidaan selättää. 18 kuukauden ohjelmassa halutaan vahvistaa tutkijoiden liikkuvuutta, tiedon vapaata liikkumista ja avointa tiedettä.
Eurooppa kohti ilmastoneutraaliutta ja oikeudenmukaista siirtymää
Puheenjohtajakolmikko on sitoutunut vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Maat korostavat myös oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä ilmastoneutraaliuteen siirryttäessä. Trio toteaakin olevansa tyytyväisiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaan. Maat aikovat priorisoida näiden, ilmastolakiesityksen, strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja muiden oleellisten lainsäädäntöesityksien läpivientiä.
Ohjelmassa todetaan, että biodiversiteetin ja luonnonvarojen suojelulla ja kestävällä käytöllä on merkittävä rooli. Puheenjohtajamaat aikovat edistää kestävää ja kiertoon perustuvaa maataloutta, kalastusta ja elintarvikejärjestelmiä. Kestävä biotalous aiotaan luoda keskittymällä muun muassa elintarvikehuollon ja -ketjujen eheyden takaamiseen kriisiaikoina. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi kestävään vesien hoitoon ja kattavaan valtameriohjelmaan. Tämän kannalta merkittävää on myös kestävä sininen kasvu. Kolmikko korostaa erityisesti kiertotalouden merkitystä ja suhtautuu positiivisesti komission esittelemään kiertotalouden toimintasuunnitelmaan. Maat aikovatkin viedä eteenpäin tätä ja muita kiertotalouteen liittyviä aloitteita.