Vakavaraisuusväline on osa EU:n elvytyspakettia, jolla pyritään talouden ja yritysten toiminnan uudelleenkäynnistämiseen. Välineellä tuetaan muuten terveitä yrityksiä, jotka ovat rajoitustoimien takia joutuneet taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Välineen budjetiksi esitetään 31 miljardia euroa, jonka uskotaan voivan houkutella 300 miljardia yksityistä rahoitusta.

Vakavaraisuusvälineellä (solvency support instrument) halutaan paikata yrityksien taloutta ja ehkäistä konkursseja tukemalla niiden pääomaa. Komissio on arvioinut tuen tarpeen olevan jopa 720 miljardia euroa pelkästään jo vuonna 2020. Komission stressiskenaariossa, jossa BKT:n ennustetaan supistuvan 15,5 %:lla, vaikutus yritysten pääomaan voisi nousta jopa 1,2 triljoonaan euroon. Väline käynnistetään mahdollisimman pian vuoden 2020 aikana ja se on olemassa elvytysohjelman ajan vuoden 2026 loppuun. Välineen suunnitellaan olevan täydessä käytössä vuoden 2021 alussa, ja 60 % rahoituksesta tulee myöntää 2022 loppuun mennessä.

Esitetty vakavaraisuusväline rakentuu jo olemassa olevan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) päälle ja se on EIP-ryhmän takaama. Välineen avulla pyritään saamaan liikkeelle ennen kaikkea yksityistä rahoitusta ja sijoituksia. EIP voisi myöntää suoraa rahoitusta yrityksille tai vaihtoehtoisesti se voisi rahoittaa tai taata pääomarahastoja, erillisyhtiöitä, investointijärjestelyjä tai kansallisia kehityspankkeja. Vaatimuksena on, että näiden rahastojen tai erillisyhtiöiden tulee olla perustettu ja toimia EU:n alueella. Välineen kautta myönnettävä vakavaraisuustuki tarjottaisiin pääsiassa rahoitusmarkkinoilla toimivien välittäjien kautta ja suora EIP-ryhmän kautta suoraan yrityksille myönnettävää tukea olisi vain pienempi osa.

Välineen fokus on ennen kaikkea EU:n poliittisissa prioriteeteissa eli vihreässä siirtymässä ja digitaalisessa muutoksessa sekä rajat ylittävissä taloudellisissa toiminnoissa. Lisäksi välineellä tarkoitus on tukea yrityksiä erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallinen vakavaraisuus- tai pääomatuki on rajallisempaa. Komissio haluaa ehkäistä tilanteita, joissa välineestä hyötyisivät yritykset, jotka jo saavat pääomarahoitusta. Tämän takia tuki kanavoidaan pääasiassa rahoituksen välittäjien kautta. Itsenäiset markkinaehtoisesti johdettujen rahastojen hoitajat valitsevat yritykset, joilla on riittävät toipumismahdollisuudet. Tukea ei myönnetä yrityksille, jotka olivat talousvaikeuksissa jo vuoden 2019 lopussa eli ennen pandemian alkua.

Rahoitukselle ei aseteta rajoja sen maantieteellisen jakautumisen suhteen ESIR-asetuksen mukaisesti: tuki on käytettävissä yrityksille kaikissa jäsenvaltioissa, jotka toimivat ESIR:n piiriin kuuluvilla sektoreilla. ESIR:n johtokunta määrittää kuitenkin rajoitteet tuen liialliselle maantieteelliselle keskittymiselle ja varmistaa, että rahoitus jakautuu tasaisesti näiden periaatteiden mukaisesti. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa voi periaatteita tarkastella uudelleen pandemian vaikutusten valossa.

 Julkisen rahoituksen (takuut, suora rahoitus ja sijoitukset) tavoitteena on houkutella yrityksiin yksityisiä sijoituksia. Julkiset toimet tehdään markkinoiden ehdoilla ja samankaltaisilla ehdoilla kuin komission luomissa valtiontukitoimenpiteiden tilapäisissä puitteissa. Huomioon otetaan kuitenkin instrumentin eurooppalainen luonne sekä rahastojen ja muiden toimien itsenäinen hallinto.

Asiasanat: