Turkulaisen taiteilijaryhmän tekeillä olevaa teosta Vox Feminaa käsittelevä dokumentti avaa latinalaisen Amerikan suurimman nykytanssifestivaalin 40-vuotisjuhlan 28.7.2020. Dokumentissa katsoja pääsee seuraamaan työryhmän harjoituksia Vanhalla Viinatehtaalla.

Vox Femina 2020

  • Dokumentti saa ensi-iltansa verkossa 28.7.2020 klo 20 Suomen aikaa.
  • Dokumentin on kuvannut Jaakko Rajala, leikannut Raymundo Cortes / Mira Communications Mexico.
  • Dokumentin on tuottanut Festival Internacional de Danza Contemporánea - Lila Lopez, suomalaisena osatuottajana on Läntinen tanssin aluekeskus.
  • Dokumenttia ovat tukeneet myös Pro Manilla säätiö, Turun Filharmoninen orkesteri, TEHDASteatteri, Turun Kaupunki.
  • Vox Femina -näyttämöteoksen ensi-ilta on syyskuussa 2020 Manifesti-tehdasfestivaalilla.

Festival Internacional de Danza Contemporánea – Lila Lopez on Latinalaisen Amerikan suurin ja vanhin nykytanssifestivaali, joka järjestetään San Luis Potosin kaupungissa Meksikossa. Tänä vuonna festivaali toteutuu kokonaisuudessaan virtuaalisesti eri sosiaalisen median alustoilla. Juhlaohjelma sisältää dokumentteja festivaalin historian ajalta sekä juhlavuotta varten tuotettuja kokonaisuuksia.

Festivaalin johtaja Mireya Bernal kutsui turkulaisen Maria Nurmelan kokoaman työryhmän esittelemään Vox Femina -teostaan, ja siitä koostettu dokumentti avaa festivaalin tämänvuotisen taiteellisen ohjelman. Maria Nurmela on vuoden 2020 ABOA-apurahalla palkittu tanssitaiteilija ja hänen lisäkseen työryhmässä ovat mukana Ilana Gothóni (säveltaide), Saara Nurmi (kuvataide) sekä Liisa Vilkkumaa (sanataide).

– Olen erittäin innoissani projektista ja kiitollinen koko työryhmälle. Ihailen Marian, Ilanan, Saaran ja Liisan sekä dokumentin kuvaajan Jaakko Rajalan työskentelyä. Tämä on ollut erinomainen yhteistyö, Mireya Bernal kertoo.

– Tänä pandemian aikana yhteistyö meksikolaisen festivaalin kanssa on poikkeuksellista ja mahtavaa. Esittävän taiteen toteuttaminen virtuaalimuodossa on todella kiinnostavaa ja se avaa uusia mahdollisuuksia esittävän taiteen toteuttamiseen myös tulevaisuudessa, Nurmela sanoo.

Turkulaisuus näkyy vahvasti teoksen taustalla

Dokumentti on puolituntinen, ja sen alussa Turku on näkyvästi esillä. Dokumentissa katsoja saapuu Turun maisemien siivittämänä työryhmän harjoituksiin Vanhalle Viinatehtaalle. Miljööllä on merkitystä, sillä Nurmela, Nurmi ja Gothoni ovat turkulaisia.

– Meillä on sukujuuret täällä, ja Turku on kotikaupunkimme, johon sydämemme kuuluu, he summaavat.

– Minulle paikallisuus, työskentely Turussa ja sieltä käsin maailmalle katsominen ja ponnistaminen, on työni edellytys. Kansainvälisyyttä ei ole ilman kotipaikkaa ja vahvaa kuulumista johonkin, Nurmela täydentää.

Vox Feminan työryhmä on koronakevään aikana valmistellut monitaiteellista esitysteosta osittain etäyhteyksien varassa, mikä on omalta osaltaan muokannut työtapoja ja vaikuttanut prosessin etenemiseen.

– Se, että olemme tänä poikkeuksellisena aikana saaneet vaihtaa ajatuksia työryhmän kanssa, on vienyt meitä kaikkia eteenpäin. Prosessi on ollut todella inspiroiva ja se on pakottanut meidät opettelemaan uusia toimintatapoja, Nurmela kertoo.

Kollaasi naisen elämästä

Vox Femina on installaatiomainen kollaasi naisen elämästä. Se käsittelee empatian ja itseymmärryksen kannalta tärkeitä teemoja, kuten dialogisuutta, kohtaamista ja kehollisten kokemuksen merkitystä elämäämme.

Vox Femina on neljän naisen vahva tulkinta naisen elämästä., by Vox Femina

– Kehon ja kehollisten kokemusten merkitystä käsitellään keskusteluissa suhteellisen vähän. Usein puhe kääntyy ulkonäöllisiin seikkoihin, vaikka itsetuntemuksemme ja empatian kehittymisen kannalta olisi paljon tärkeämpää ymmärtää kehollisuuden merkityksiä syvällisemmin. Toivomme, että teoksemme kautta voimme jossain määrin lisätä kiinnostusta näihin teemoihin, pohtii teoksen dramaturgi Liisa Vilkkumaa.

Poikkitaiteellisen lähestymistavan myötä työryhmä pyrkii tutkimaan aiheita monipuolisesti ja yleisölle merkityksellisellä tavalla.

– Soittamiskokemus muuttuu täysin, kun lähtökohtana ei ole enää vain musiikki vaan myös liike, keho ja visuaalisuus. Tässä projektissa on paljon yhtymäkohtia kamarimusiikin soittamiseen: näemme toisemme katsomatta, kuulemme kuuntelematta ja reagoimme toistemme liikkeisiin aistimalla. Kvartettina ikään kuin sävellämme uuden teoksen, jossa musiikki on yhtenä neljästä elementistä, kuvailee Gothóni, joka toimii Turun Filharmonisen orkesterin 2.viulun äänenjohtajana.

– On ollut todella kiehtovaa poimia tanssista, teksteistä ja musiikista asioita, joita voin näyttämösuunnittelussa tuoda esiin siten, että katsoja voi kokea voimakkaampaa yhteyttä teoksen teemoihin, kertoo puolestaan kuvataiteilija Saara Nurmi.

Nurmelan mukaan yleisö onkin lähellä Vox Feminan sydäntä. – Teoksen nimi on Vox Femina, naisen ääntä. Jo se velvoittaa meidät kuuntelemaan tarkasti ja laajasti ihmisten kertomuksia. Tavoitteemme onkin, että voisimme ajan myötä sisällyttää teokseen yhä lisää ääniä ympäri maailman. Projektilla on oma sähköposti, jonne toivomme ihmisten jakavan omia ajatuksiaan siitä, mitä on naisen ääni ja naisen liike.

Työryhmälle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen voxfemina2020@gmail.com