Lähikalan syömisen lisäksi kannustettiin kouluja ilmiöpohjaiseen oppimiseen. TSYKin lukio oli kerännyt Syö Itämeri puhtaaksi -haasteen verkkosivuille esimerkkejä, joita voitiin hyödyntää opetuksen suunnittelussa.
Tiedustelimme muutamalta koululta, kuinka lähikalahaaste otettiin vastaan.
Vaasan lyseon lukio
Mika Jokiaho, historian ja yhteiskuntaopin lehtori
‒ Itämeripäivä on sujunut hyvin ja aurinkoisissa merkeissä. Kaikissa Vaasan kouluissa ja päiväkodeissa syötiin lähikalana Itämeren silakkapihvejä.
‒ Päivän aikana opiskelijoille on kerrottu, miten lähikalan syöminen vähentää Itämeren rehevöitymistä. Opettajat ovat teettäneet opiskelijoilla TSYKin ehdottamia Itämeriaiheisia tehtäviä. Oppiaineista ovat olleet mukana filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, taloustieto ja äidinkieli.
‒ Vaasan lyseon lukio on Unesco- ja Itämerikoulu. Koulu sijaitsee parin sadan metrin päässä merenrannasta ja koulun ympäristöön rannalle on tehty pedagogisia kävelyretkiä.
‒ Opiskelijoita osallistui myös Unesco-koulujen BioBlizt around Baltic Sea -kilpailuun. Rannan kasveista ja eläimistä tehtiin havaintoja iNaturalist-sovelluksella. Opiskelijoita osallistui myös Vaasan kaupungin rantojen roskatalkoisiin.
‒ Teemme yhteistyötä ruotsinkielisen Vasa gymnasiumin kanssa, ja Itämeriteema on ollut tänään esillä myös heillä.
Lappeenrannan Lyseon lukio
Sirpa Lappalainen, biologian ja maantieteen lehtori
‒ Sekä Lappeenrannassa että Imatralla kaikissa päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa tarjoiltiin tänään järvikalapuikkoja. Menu: Järvikalapuikko G, L, perunat, kermaviilikastike G, L. Lisäksi salaattipöytä ja leikkele. Keittiön mukaan kala-ateria sai kehuja eli hyvällä halulla nautittiin.
‒ Järvikalapuikon valmistuksessa käytetty särki oli kotimaista, hoitokalastusmenetelmällä pyydettyä kalaa. Toisena ruokavaihtoehtona oli riisipuuro kanelin ja sokerin kera, joka toimi joillekin myös jälkiruokana.
‒ Ruokapalvelujohtajan mukaan kalapuikkoja tarjoiltiin 15 000 ruokailijalle. Keskimäärin neljä kalapuikkoa per henkilö, yhteensä noin 60 000 kappaletta ja noin 1500 kiloa. Löytyi todella hyvänmakuinen kalatuote, josta myös nuoret pitävät.
‒ Koulullamme ei ollut muuta toimintaa, mutta biologian opetuksessani otin esille Itämeri-päivän.
Uudenkaupungin lukio
Esa Pirkola, rehtori
‒ Itämeren kunto on ajankohtainen ympäristöä ja kaikkia suomalaisia koskeva asia. Tämä tarjosi selkeän ja helpon tavan osallistua haasteeseen ja ruokapalvelumme tarttui heti ideaan.
‒ Ruokalistalla oli Itämeren kalapyörykät höystettynä perunalla, pinaattikastikkeella ja salaatilla.
‒ Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 67% toivoi tällaista toimintaa lisää ja 74% totesi, että tämä oli asteikolla 1-5 joko 4 tai 5, eli asia otettiin positiivisesti vastaan.
Osalle kala-ateria maistui, osa taas ei ruuasta innostunut. Opiskelijat kommentoivat kala-ateriaa muun muassa näin:
- Odotin kyseistä ruokaa!
- Ruoka oli huomattavasti parempaa kuin yleensä.
- Syön kalaa aina kun sitä on tarjolla.
- Maistui samalta kuin ennenkin, normaalit kalapullat ovat maistuneet.
- En syönyt koska en tykkää kalasta.
- Ihan ok, välillä normi lohi kelpaisi.
- Mautonta ja ällöttävää syödä kalaa "pullan" muodossa. Kala kalana ja sillä siisti.
- Hyvää oli, parempaa kuin normi ruoka.
- Ei oman mielen mukaista.
- Kala-ateria oli aika huonon makuista.
- Ihan hyvä vaikka olen kasvissyöjä
Kaarinan lukio
Kristiina Tarkiainen, biologian ja maantieteen lehtori
‒ Kaarinan kouluissa ja päiväkodeissa päivämääräsekaannuksen vuoksi lähikalaa eli silakkapihvejä oli vasta perjantaina tarjolla. Koulussamme on tarjottu lähikalaa jo muutaman vuoden ajan, joten sinällään tämä ei ole meille uusi juttu.
‒ Muuta Itämeripäivän ohjelmaa: aamunavaus, jossa esiteltiin päivän teema. Kilpailu, jossa kysyttiin, miksi kalaa syömällä voidaan parantaa Itämeren tilaa. Haettiin siis kytköstä ravinteiden ja rehevöitymisen välille ja perusteluja sille, miten kalan syönti tähän liittyy.
‒ Kannustettiin osallistumaan Pulahdus-tapahtumaan.
‒ Lukiomme on ollut vuodesta 2008 Itämerihaasteessa mukana, joten kaikenlainen Itämereen liittyvä toiminta sopii meille.