Anna palautetta sisäilma-asioista
Mahdollisten kysymysten esittämiseen pyydämme käyttämään ensisijaisesti Turun kaupungin palautepalvelua. Palautepalvelussa pääset myös selaamaan julkaisuluvan saaneita palautteita sekä niihin annettuja vastauksia valitsemalla ”Mitä palaute koskee”-kenttään sisäilma-asiat.
Nummen koulutalolla (Kirkkotie 31) sijaitsee tällä hetkellä Nummenpakan koulun Nummen yksikkö ja Katariinan koulun toimintoja. Koulun henkilökunnalta on tullut kaksi sisäilmailmoitusta vuosina 2016 ja 2017. Muilta osin tilanne on ollut rauhallinen.
Rakennuksen tutkimuksista on vastannut Sirate Oy. Tutkimuskokonaisuuteen on kuulunut kosteusmittauksia pintakosteudenosoittimella ja rakenteista, rakenneavauksia, joiden yhteydessä on otettu materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin, ilmanvaihdon selvityksiä sekä kuitunäytteenottoja. Olosuhdemittauksia ei tehty, koska tiloissa ei tutkimusten aikana ollut käyttäjiä, mutta paine-eroja seurattiin 14 vuorokauden ajan.
Kosteuskartoituksessa todettiin paikallisia kosteusvaurioita, kuten räystäsvuotoja, sadevesien pääsyä rakenteisiin ja maaperän kosteutta. Myös ikkunapellityksissä todettiin puutteita, jotka mahdollistavat sadeveden pääsyn rakenteisiin. Tutkimusten aikana C-osan (uuden liikuntasalin osa) kellarissa oli käynnissä kosteusvauriokuivaus, jota tutkimusten perusteella tulee laajentaa.
Rakennuksen A- (kirkonpuoleinen osa) ja B-osien (Simolankadun puoleinen osa) tutkimuksissa todettiin orgaanisia eristemateriaaleja osissa ulkoseiniä, välipohjarakenteissa sekä paikallisesti B-osan alapohjarakenteessa. Näissä eristekerroksissa todettiin mikrobivaurioita. Alkuperäisten ikkunoiden tilkevälieristeenä on käytetty pellavarivettä, joka on yleisesti mikrobivaurioitunutta. Näiden ikkunoiden puuosat ovat paikoin huonokuntoisia. Yläpohjarakenteen osalta mikrobivaurioita todettiin lähinnä näkyvien kosteusvaurioiden alueella. Muilta osin mikrobivaurioita ei todettu samassa laajuudessa, kuin muissa rakenteissa.
C-osan tutkimuksissa todettiin mikrobivaurioita sokkelirakenteen yläosan mineraalivillassa. Lisäksi liikuntasalin katossa todettiin viitteitä ilmavuodoista ja paikallisia kosteusjälkiä, mutta mikrobivaurioita ei todettu. Suurin osa materiaalinäytteillä todetuista mikrobivaurioista ei ole tutkimuksissa havaittujen kosteusvaurioiden aiheuttamia. Ne johtuvat aikaisemmista kosteusrasituksista, kuten ikkunavuodoista, vesivahingoista ja liiallisesta pesuveden käytöstä.
Ilmavuotojen kartoituksissa todettiin merkittäviä ilmavuotoja sisäilmaan A- ja B-osalla ja osittain vaurioalueilta on suora ilmayhteys. Ilmavuotoja todettiin muun muassa ikkuna- ja välipohjaliittymistä. Lisäksi rakennusosien painesuhteet olivat reilusti alipaineiset. Painesuhteita heikentää liian voimakas putkikanaalin alipaineistus. C-osalla todettiin merkittäviä ilmavuotoja ikkunaliittymien kautta, mutta rakennusosan alipaineisuus ei ole yhtä suurta kuin muilla rakennusosilla. Epäpuhtauksien kulkeutuminen vaurioalueilta ilmavuotojen mukana on näin ollen epätodennäköisempää.
Ilmanvaihdon osalta todettiin A- ja B-osilla puutteita ja muun muassa ulkoilmavirrat ovat liian pieniä asumisterveysasetuksen tavoitteisiin nähden. Juuri puutteellinen korvausilman saanti aiheuttaa rakennuksen alipaineisuutta. Tutkimuksissa todettiin, että korvausilman lisääminen on hankalaa, sillä käyttäjät ovat lämpötila- ja veto-ongelmien vuoksi teipanneet korvausilmaventtileitä ja ikkunoita. Koulutalon ilmanvaihtona on osittain koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä ja osittain koneellinen poistojärjestelmä.
Kuituselvityksissä todettiin merkittäviä kuitulähteitä, ja sisäilman kuitupitoisuudet ylittävät toimenpiderajan. Kuitulähteitä ovat vanhat akustiikkalevyt ja ilmanvaihtokanavat sekä mahdollisesti myös kotelorakenteiden sisällä olevat avoimet villapinnat. C-osan tuloilmakanavassa todettiin kuitupitoisuuden olevan lievästi koholla. Lisäksi liikuntasalin ja näyttämön alla on paljaita villapintoja, joista kuituja voi ilmavirtojen mukana kulkeutua sisäilmaan.
Tutkimusten yhteenvetona todettiin, että altistumisriski mikrobivaurioille ja mineraalikuiduille on A- ja B-osalla erittäin todennäköinen ja C-osalla todennäköinen. Tulosten ja havaintojen pohjalta rakennusterveysasiantuntija suositteli aloittamaan välittömästi toimenpiteet altistumisen pienentämiseksi.
Suositellut toimenpiteet ovat:
ilmanvaihdosta johtuvan alipaineisuuden vähentäminen ja muu painesuhteiden hallinta
korvausilman saannin lisääminen
putkikanaalin alipaineisuuden vähentäminen
ilmanpuhdistimien tuominen luokkatiloihin ja riittävän siivoustason varmistaminen
akuuttien ulkoseinän kosteusvaurioiden korjaaminen A-osan tiloissa 128 ja 314 sekä B-osan tilassa 465
siivouskomeron 307 tukkeutuneen viemärin korjaaminen.
Ulkoseinien ja tilan 465 kosteusvaurioiden aiheuttajat on korjattu jo aikaisemmin tehtyjen vesikaton korjaustöiden yhteydessä. Raportissa mainittujen julkisivuvaurioiden korjauksia on viety eteenpäin, ja alustavan suunnitelman mukaan korjaukset tehdään syyslomalla. Ilmanvaihdon välittömien toimenpiteiden vaatima suunnittelutyö on aloitettu. Myös ilmanpuhdistimien saatavuutta ja niiden mahdollisesti vaatimia sähkötöitä selvitetään.
Tutkimusten loppuraportti on ympäristöterveyden arvioitavana, mutta ympäristöterveyden kanssa käydyssä keskustelussa todettiin, että yllä esitettyjen toimenpiteiden avulla voidaan tilojen käyttöä jatkaa toistaiseksi. Väistötilojen suunnittelu on aloitettu, ja niihin siirrytään todennäköisesti syyslukukauden 2021 aikana.
Hankesuunnittelussa arvioidaan tutkimustulosten pohjalta peruskorjauksen laajentamisen tarpeita rakenteisiin kohdistuvien korjaustarpeiden osalta, mikä nostaa arvioituja kustannuksia huomattavasti ja siten myös vaikuttaa korjauksen arvioituun hankeaikatauluun.
Koulutalon tutkimuksista vastanneen Sirate Oy:n laatimat tutkimussuunnitelma ja tutkimusten loppuraportti on viety Turun kaupungin verkkosivuille Ajankohtaiset kiinteistöt -osioon.
Suorat linkit raportteihin: