Korona on vaikuttanut meidän kaikkien arkeen ja myös työyhteisöihin. Jos etätyö ei ole mahdollista, työpaikoillakaan asiat eivät ole ennallaan. Terveysasemilla uusia ohjeita ja toimintatapoja on pitänyt omaksua koko ajan, digitaalista työkulttuuria vahvistaa ja pohtia myös sitä, mitä tapahtuu koronan jälkeen. Mikä kaikki muuttui Runosmäen terveysasemalla korona-arjessa?

Runosmäki-Mullin terveysasema

Turun yhden suurimman asuinalueen sydämessä Signalistinkadulla sijaitseva terveysasema pitää sisällään lääkärin- ja hoitajien vastaanottojen ohella neuvolan sekä hammashoitolan. Myös laboratoriopalvelut ovat käytettävissä. Tiloissa toimii myös alueen kotihoito. Runosmäen erikoisuutena on opetusterveysasematoiminta, jossa lääketieteen opiskelijat saavat ensikosketuksen potilastyöhön erikoislääkärin ohjauksessa. Saman katon alta löytyvät monet palvelut mahdollistavat asiakkaiden kohtaamisen koko ikäkaaren matkalta.

Mullin lähipalvelupiste Mullintiellä kuuluu Runosmäen terveyasemaan.

Terveyspalveluissa koronatilanteeseen varauduttiin heti maaliskuussa mm. perustamalla Mäntymäkeen hengitystieinfektiovastaanotto. Työhön tuli mukaan lisäpäivystysvuoroja, kun muille kuin hengitystieinfektiopotilaille tarkoitetut ilta- ja viikonloppupäivystykset alkoivat.

Aluksi jo varattuja asiakkaiden kiireettömiä aikoja peruttiin koronan varotoimena. Turkulaiset ovat peruneet aikoja myös itse, eivätkä ole varanneet vastaanottoaikaa, vaikka sille olisi ollut tarvettakin.

- Käytännön terveysaseman työhön on vaikuttanut se, että potilaat ovat jääneet koronan pelossa kotiin. Vastaanotoille tulleille potilaille onkin ollut enemmän aikaa, Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri Heli Leino kertoo.   

Nyt toukokuussa tilanne on jo palautumassa lähemmäs normaalia ja potilaat ovat palaamassa terveysasemalle.

Lisäksi työssä on otettu iso digiloikka. Heli kiitteleekin henkilökuntansa kehittämismyönteisyyttä.

- Lääkärit ovat kohta jo parin kuukauden ajan ottaneet potilaita vastaan videovälitteisillä etävastaanotoilla perinteisten vastaanottojen rinnalla. Kokemukset etävastaanotoista ovat olleet hyviä niin potilaiden kuin meidän lääkärienkin mielestä ja niitä aiotaan jatkaa myös korona-ajan jälkeenkin, Heli kiittelee.

Yhteisön yhtenäisyydelle haasteita

Korona-aika vaikuttaa työyhteisöön monella muullakin tavalla. Heti koronavarautumisen alkuvaiheessa erilaiset hygieniaan liittyvät toimet esimerkiksi vastaanottohuoneiden siivous ja infektiovarotoimet otettiin intensiivisesti käyttöön. Terveysasemalla suoritettiin kohortointiin liittyviä toimenpiteitä niin potilaiden kuin henkilökunnan osalta.

- Emme esimerkiksi käy kahvi- tai ruokatauoilla työkavereiden kanssa yhdessä.

Lisäksi toisessa päädyssä rakennusta työskentelevät käyttävät toista taukotilaa kuin me täällä toisessa päässä työskentelevät.

Kaikki tämä vaikuttaa työyhteisön yhtenäisyyteen, kun vakiintuneet tapaamiset jäävät pois. Esimerkiksi lounastaukojen jutustelulla on iso rooli työyhteisömme hyvinvoinnille.

Terveysasemilla järjestetään normaalioloissa mm. lääke-esittelyjä, joihin henkilökunta on osallistunut. Nämäkin ovat nyt jääneet koronan myötä viikko-ohjelmasta pois.

- Kaikki tämä vaikuttaa työyhteisön yhtenäisyyteen, kun vakiintuneet tapaamiset jäävät pois. Esimerkiksi lounastaukojen jutustelulla on iso rooli työyhteisömme hyvinvoinnille, Heli lisää.

Heli Leino

Jatkuvaa uuden tiedon omaksumista

Korona-aika ja muuttuvat tilannekuvat ovat tarkoittaneet myös henkilökunnan jatkuvaa kouluttautumista esimerkiksi uusien toimenkuvien, menetelmien ja kokonaan uudenlaisten toimintatapojen omaksumista, joita osaltaan myös etävastaanotot toivat.

Lisäksi työyhteisön jokaisen työntekijän pitää sisäistää jatkuvasti vaihtuvaa uutta tietoa esimerkiksi tietoturvaan liittyvissä asioissa.

- Johdon rooli korostuu poikkeusajan keskellä. Selvät toimintaohjeet auttavat arjen keskellä, niin ettei jokainen yksittäinen työntekijä joudu miettimään asioita yksin, Heli lisää.

Johdon rooli korostuu poikkeusajan keskellä. Selvät toimintaohjeet auttavat arjen keskellä, niin ettei jokainen yksittäinen työntekijä joudu miettimään asioita yksin.

Heli toteaakin, että nyt koronan ja kaiken digitekniikkaan siirtymisen myötä työyhteisön resilienssiä koetellaan. Kun työ vaatii työyhteisöltä joustavuutta, soveltamista ja ennakointia, puhutaan resilienssistä. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä, varsinkin koronan luomassa poikkeustilanteessa, kun on jouduttu esimerkiksi ratkomaan aivan uudenlaisia pulmatilanteita. Resilientti työyhteisö kehittää yhdessä parhaan tavan toimia arjessa.

- Nyt esimerkiksi nuoret kollegat opastavat heille tutumman digitekniikan käytössä meitä vanhempia. Kun me kokeneemmat taas tuemme sitten heitä potilaiden hoitoon liittyvissä asioissa, Heli naurahtaa.           

Nyt koronakeväänä otettu digiloikka kantaa Helin mielestä pitkälle tulevaisuuteen. Kansalaisilla on jo nyt monia omaan terveydenhoitoonsa vaikuttavia digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi netin Omaolo-palvelussa voi tehdä oirearvion milloin tahansa. Ja tulevaisuudessa monet mittaavat erilaisia terveystietojaan itse ja lähettävät niitä lääkärin arvioitavaksi sähköisten kanavien kautta. Tämä tarkoittaa myös terveysaseman henkilökunnan työhön jatkuvia muutoksia.

- Lääkäreiden työviikkoon voisi tulevaisuudessa kuulua myös yksi etäpäivä, jolloin lääkäri voi työskennellä kotonaan ja vastaanottaa potilaita etänä, Heli pohtii.

Juttu on kirjoitettu 27.5.2020.