Kellonsoittajan koulutaloon (Kellonsoittajankatu 9–11) on tehty kesällä 2020 kuntotutkimus, jossa selvitettiin väistötiloina käytettävien kerrosten 1–3 kunto. Tulosten perusteella varhaiskasvatus- ja opetustoiminta on suositeltavaa siirtää muualle. Kaupunki tiedottaa tilojen tyhjentämiseen liittyvästä suunnitelmasta loppuviikon aikana.

Anna palautetta

Sisäilma-asioita koskevat palautteet voit antaa suoraan palautepalvelun kautta.

Palautepalvelussa voit myös lukea vastauksia muiden esittämiin kysymyksiin.

Tutkimustulosten pohjalta tehdyn arvion mukaan altistumisolosuhde vaihtelee eri tiloissa ja kerroksissa. Ensimmäisessä kerroksessa altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen ruokalassa, liikuntasalissa ja portaikossa. Muuten 1. kerroksen altistumisolosuhde on todennäköinen tai mahdollinen.

Toisen ja kolmannen kerroksen altistumisolosuhde on mahdollinen, ja toisen kerroksen portaikossa todennäköinen.

Ensimmäisen kerroksen tilat, lukuun ottamatta wc-tiloja ja sivuportaikkoa, josta on kulku toiseen kerrokseen, otetiin pois käytöstä heti aistinvaraisten havaintojen jälkeen.

Raportissa esitetyt käyttöä turvaavat toimenpiteet, joilla tavoitellaan 1–5 vuoden käyttöikää, edellyttäisivät merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Niiden toteuttaminen ei ole resurssien kannalta kannattavaa.

Korvaavien tilaratkaisujen suunnittelu on käynnissä, ja Turun kaupunki tiedottaa suunnitelmista loppuviikon aikana. Tavoitteena on palauttaa Kellonsoittajankadulle väistöön sijoitetut toiminnot takaisin omiin tiloihinsa. Toiminnoille, jotka ovat käyttäneet Kellonsoittajankatua lisätilana, järjestetään korvaavat tilat muualta.

Tarkemmat tiedot tutkimustuloksista

Kuntotutkimus käsitti rakennusosat, rakenteet, rakennusmateriaalit, LVI-järjestelmät, mahdolliset riskirakenteet ja muut sisäilman laatua heikentävät tekijät. Tutkimuksista vastasi FCG Finnish Consulting Group Oy.

Tutkimukset koostuivat aistinvaraisten havaintojen lisäksi rakenneavauksista, erilaisista kosteusmittauksista, mikrobinäytteistä, painesuhteiden ja ilmavuotoreittien selvityksistä sekä teollisten mineraalikuitujen selvityksistä laskeumanäytteillä ja olosuhdemittauksista.

Tutkimustulosten mukaan rakennuksen ulkopuolisessa vedenpoistossa on puutteita, ja kosteutta on kulkeutunut rakennuksen vierustoille ja rakenteisiin 1. kerroksessa, mikä aiheuttaa huomattavaa kosteusrasitusta perustuksiin ja maanvastaisiin seiniin. Kosteus on aiheuttanut rakennevaurioita erityisesti liikuntasalissa, auditoriossa ja ruokasalissa.

Rakenneavauksia ja tarkastusreikiä tehtiin yhteensä 52, joista otetiin 44 mikrobinäytettä. Niistä 17 näytteessä havaittiin mikrobikasvustoa tai poikkeavaa lajistoa.

Mikrobivaurioita oli havaittavissa sokkeli- ja ulkoseinärakenteiden eristekerroksissa 1. kerroksessa ja 2. kerroksessa entisten asuntojen kohdalla, välipohjarakenteiden eristekerroksissa liikuntasalissa ja ruokalatilassa sekä liikuntasalin ikkunoiden koteloinneissa. Toisen ja kolmannen kerroksen ikkunoiden kotelorakenteissa havaittiin paikallisia mikrobivaurioita. Vaurioituneista rakenteista havaittiin ilmavuotoreittejä sisätiloihin.

Teollisten mineraalivillakuitujen laskeumanäytteitä (14 vrk) otettiin ensimmäisestä kerroksesta seitsemän kappaletta. Niistä neljässä oli toimenpiderajan ylityksiä. Ensimmäisessä kerroksessa oli myös havaittavissa avoimia villapintoja alakattojen yläpuolella, ja aulatiloissa vanhassa ulkoseinässä päällystämättömiä villapintoja. Ilmanvaihdossa oli puutteita tuloilmakammioiden ja koneiden puhtauksissa.

Olosuhdemittauksissa (paine-ero, lämpötila ja hiilidioksidi) ei havaittu Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat ylittäviä tuloksia. Paine-eromittauksissa havaittiin kuitenkin, että paine-erot ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan olivat suurempia kuin käytön aikana, mikä voi lisätä epäpuhtauksien kulkeutumista vaurioituneista rakenteista sisäilmaan.

Raportit ja liitteet