Rakennekalkki on savimaille sopiva maanparannusaine, joka parantaa maan mururakennetta. Hyvärakenteinen pintamaa vähentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Suomessa rakennekalkin käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä, ja tietoa puuttuu rakennekalkituksen oikeanlaisesta toteutuksesta ja menetelmän vaikuttavuudesta.
– Peltokokeen avulla saamme tärkeää tietoa siitä, miten rakennekalkitus käytännössä kannattaa toteuttaa viljelijän, urakoitsijan ja mahdollisimman hyvien ympäristövaikutusten kannalta. Viljelijöiden rooli on ratkaiseva ja on todella hienoa, että alueen molemmat viljelijät lähtivät mukaan hankkeeseen, sanoo Turun kaupungin maatilain tarkastaja Timo Sirkiä.
Tutkimusta tehdään kahdella peltovaluma-alueella. Tutkimusalueilla mitataan salaojavedestä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, ja pelloilta otetaan maanäytteet ennen ja jälkeen rakennekalkin levityksen. Tutkimusalueen pelto-ojista on kerätty vesinäytteitä syyskuusta 2019 lähtien, ja pelto-ojiin on rakennettu mittapatoja ravinnekuormituksen selvittämiseksi.
Rakennekalkitus aloitettiin 29.9. sadonkorjuun jälkeen. Levitysmäärä on 6,5 tonnia/ha. Koska rakennekalkki sisältää tavallisen kalkin lisäksi 15 prosenttia reaktiivista kalkkia, on se muokattava peltoon nopeasti levityksen jälkeen, viimeistään kahden vuorokauden sisällä. Muutoin reaktiivisen kalkin tehokas mururakennetta parantava vaikutus voi jäädä saamatta. Levitys tehdään kostean kalkin levittimellä ja sään tulee olla poutainen ja lämmin.
– Toivomme, että mahdollisimman suuri osa kolmesta tutkimusalueistamme (Turku, Paimio, Eurajoki) saataisiin rakennekalkittua tämän syksyn aikana. Tutkimusta tehdään tällä tietoa ensi vuoden loppuun asti, mutta etsimme rahoitusta seurannan jatkamiseen, kertoo projektipäällikkö Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta.
Laaja tutkimushanke tuottaa käytännönläheisen oppaan
Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä -hankkeessa tutkitaan rakennekalkin toimivuutta ja sopivaa annostelua erilaisissa olosuhteissa ja eri maalajeilla. Tavoitteena on tutkia rakennekalkin vaikutusta vesistökuormitukseen, maaperään ja satoon sekä selvittää optimaaliset käyttömäärät ja levitysajankohdat.
Yhteistyöhanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja toteuttajina ovat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Turun kaupunki ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jossa tavoitteena on muun muassa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin uusilla innovatiivisilla keinoilla.
Lisätietoja hankkeesta: