Turku on kehittänyt rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ja kustannusten laskentaa.

Turku on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on sekä rakentamisesta että rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä saatava alas.

6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa (EKAT-hanke) Turun kaupunki on yhteistyössä Helsingin ja Tampereen kaupunkien kanssa kehittänyt arviointimenetelmiä rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ja kustannusten laskentaan. Tämä helpottaa vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua suunnittelun eri vaiheissa ja ohjaa rakentamista vähäpäästöisempään suuntaan. Turussa on toteutettu keväällä pilotteja kolmessa eri kohteessa yhteistyössä Sitowise Oy:n, Bionova Oy:n ja Granlund Consulting Oy:n kanssa. Vertailun kohteina ovat olleet esimerkiksi energiantuotantomuodot ja energiatehokkuustoimenpiteet.

Pilottihankkeista kokemuksia elinkaaritarkasteluihin

Kupittaan liikunta-alueella tutkittiin urheiluhallin, maauimalan, luistelumadon sekä lämmitetyn jalkapallokentän energiaprofiileja ja nykyistä tekniikkaa. Sitowise Oy:n ja Bionova Oy:n tutkimuksessa selvitettiin, mitkä energiantehokkuustoimenpiteet alueella ovat kannattavia toteuttaa, mitä energian kierrätysmahdollisuuksia kohteiden välillä on sekä mistä energialähteistä ja miten energia kannattaa paikallisesti tuottaa. Esimerkiksi alueelliseen energiajärjestelmään investoimalla voidaan puolittaa alueen primäärienergian tarve sekä saavuttaa merkittävästi pienemmät elinkaarikustannukset (35 %) ja noin 30 % pienempi hiilijalanjälki.

- Energia- ja elinkaarilaskelmilla osoitettiin, että investoimalla pitkällä tähtäimellä energiatehokkaimpaan ratkaisuun, on mahdollista saavuttaa merkittävä hyötypotentiaali sekä talouden että ympäristön näkökulmasta, toteaa controller Johanna Korpikoski Turun kaupungilta.

Kupittaan pallokenttiä viistoilmakuvassa

viistoilmakuva, Kaupunkiympäristötoimiala

Granlund Consulting Oy:n kanssa toteutetussa Skanssin monitoimitalon suunnittelun pilottihankkeessa luotiin käytäntöjä ja hankintavaiheen arviointikriteeristö kaupungin palvelurakennushankkeiden hankesuunnittelua varten. Näin pyritään päästöttömän energian hankintaan, energian myymiseen sekä rakennusmateriaalien päästöjen minimoimiseen.

Sofiankadun päiväkodin rakennuskohteelle laskettiin hiilijalanjälki, hiilikädenjälki sekä päästöt elinkaarivaiheittain 50 vuodelle. Ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmällä laskettuna eniten päästöihin vaikuttivat materiaalien valmistus (44 %) ja energiankäyttö (39 %).  

- Pilottihankkeet sekä yhteistyö muiden kaupunkien kanssa antavat hyvän pohjan jatkaa työtä elinkaarilaskennan käytäntöjen kehittämiseksi. Esimerkiksi Kupittaan energiasimuloinnin tuloksia voidaan hyödyntää Impivaaran alueen suunnittelussa jo tarveselvitys-vaiheessa, tiivistää hankepäällikkö Kaisa Simula Turun kaupungilta.  

Investoinnit energiatehokkuuteen tuottavat säästöjä

Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa on tarkasteltu olemassa olevien palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista sekä aluetason energiaratkaisuja. Samalla on kehitetty uusia yhteistyömalleja kaupunkien ja yritysten välille. Yhteistyössä Valonian kanssa on tarkasteltu palvelurakennuksista kerättävän tiedon hyödyntämistä ja testattu erilaisia menetelmiä palvelurakennusten käyttäjien energiatietouden lisäämiseksi.

- Turun kaupunki on saavuttanut Kuntien Energiatehokkuussopimuksessa kolmen kuluneen vuoden aikana 37 prosentin säästöt koko tavoitteesta eli 5 011 MWh/a kokonaissäästötavoitteesta 13 700 MWh/a.  Sopimuskauden 2017 - 2025 tavoitteita on saavutettu energiatehokkaiden, uusiutuvien ratkaisujen kuten aurinkopaneelien ja maalämmön avulla. Säästöjä syntyy myös vaihtamalla katuvaloja led-valaisimiksi sekä kiinteistöjen energiatehokkuusinvestointien avulla, kertoo energiavalvoja Kalervo Tuomi Turun tilapalveluista.  


Pilottihankkeiden tulosten esittely
pääkuva: Turun kaupunkiympäristötoimiala ja Aurapalvelu/Sitowise

Kaupunginosa/Alue: