Kulttuuripalvelujen käyttäminen lisää tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Lokakuisen Koko Turku lukee -kampanjan innostamana Miten turkulaiset voivat? -juttusarjassa tutustutaan turkulaisten kirjastoaktiivisuuteen sekä lukemisen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin.

Miten turkulaiset voivat? -juttusarja

  1. Laaja hyvinvointikertomus valottaa, miten turkulaiset voivat
  2. Miten Turku liikkuu ja liikuttaa?
  3. Turkulaiset ikäihmiset pärjäävät arjessaan
  4. Kirjaston tapahtumat kiinnostavat turkulaisia

Syksyn 2020 aikana ilmestyvässä juttusarjassa tutustutaan laajan hyvinvointikertomuksen havaintoihin ja kerrotaan palveluista ja toimista, joilla edistetään hyvinvoinnin positiivista kehitystä ja vastataan hyvinvoinnin haasteisiin.

Tutustu laajaan hyvinvointikertomukseen

Laaja hyvinvointikertomus on lakisääteinen kerran valtuustokaudessa julkaistava raportti kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä.

Laajan hyvinvointikertomuksen mukaan turkulaiset käyvät kirjastoissa keskimäärin 10 kertaa vuodessa ja tekevät noin 16 lainausta. Luvut ovat samansuuntaiset kuin muualla Suomessa. Sen sijaan kirjaston tapahtumissa turkulaiset käyvät muuta Suomea aktiivisemmin. Turussa kirjaston tapahtumiin osallistuu noin 256 henkilöä tuhatta asukasta kohti. Luku on miltei puolet korkeampi muuhun Suomeen verrattuna.    

Keväällä koronatilanne sulki Turunkin kirjastot useaksi kuukaudeksi. Turun kaupunginkirjasto ei kuitenkaan hiljennyt, vaan kiinnioloaikana kirjastossa järjestettiin tapahtumia virtuaalisesti: Kirjaston aamukahvit Instargamissa loi yhteisöllisyyttä etäaikaan. OmaKirjaston etänä järjestetyt yhteislaulutuokiot ja lukuhetket olivat etenkin ikäihmisten mieleen. Lounais-Suomen kirjastojen Kirjaston satumaailma -kanavalla julkaistiin viikoittain satu- ja sanataidevideoita lapsille. Tapahtumien lisäksi turkulaisia tutustutettiin kirjaston laajaan e-aineistovalikoimaan.

Syksyn myötä kirjasto on järjestänyt hybriditapahtumia, joita voi seurata joko paikan päällä tai Facebook-liven kautta, jonne tapahtuma striimataan Uudenlaiset tapahtumat ovat keränneet ennätysmäärän yleisöä. Muun muassa Turun päivänä pääkirjastossa vierailleen Tommi Kinnusen haastattelua katsoi Facebook-liven kautta yli 2 500 seuraajaa.  

Laajassa hyvinvointikertomuksessa kerrotaan, että turkulainen tekee kirjastosta keskimäärin 16 lainausta vuodesta. Turkulaiset käytät aktiivisemmin kirjaston tapahtumissa kuin muut suomalaiset

Lukemisella monia hyvinvointivaikutuksia 

Lukijat ovat tutkitusti onnellisempia ja kokevat enemmän positiivisia tunteita kuin ne, jotka eivät lue kirjoja. Jos onnellisuus ei ole tarpeeksi iso syy uppoutua tarinoihin, tukee lukeminen hyvinvointia monella muullakin tapaa.

Stressistä kärsivälle lukeminen voi olla keino rentoutua ja rauhoittaa levotonta mieltä. Osana terapiaa lukeminen voi johtaa parempaan itseymmärrykseen. Perheen yhteiset ääneenlukuhetket vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta ja luovat perusturvallisuuden tunnetta, joka tukee lapsen kehitystä. Lukemisen on myös tutkittu kaventavan lasten ja nuorten perhetaustasta johtuvia osaamiseroja.

Koko Turku lukee lokakuussa

Lukutaidon edistäminen lähtee liikkeelle jo varhaislapsuudesta, mutta kirjaan tarttuminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Parhaillaan käynnissä olevan Koko Turku lukee -kampanjan tavoitteena on innostaa niin aikuisia kuin lapsiakin lukemaan ja edistää lukutaitoa.

Kampanjan aikana aikuisille suunnattu Turkulainen lukuhaaste kannustaa tarkastelemaan kaupunkia tarinallisesta näkökulmasta. Haasteessa kaupunkiin voi tutustua vaikka runokirjan, sarjakuvan, rakkausromaanin tai tietokirjan avulla. Omia lukusuosituksia voi myös jakaa sosiaalisessa mediassa #KokoTurkuLukee-aihetunnisteella.

Kampanjan yhteydessä on julkaistu Hyppy tarinoihin -kirjanen, joka tarjoaa lapsiperheille ja varhaiskasvattajille lukemiseen ja tarinointiin kannustavia ideoita ja vinkkejä. Opas on saatavilla paitsi suomeksi, myös ruotsiksi, englanniksi, kurdiksi, arabiaksi ja venäjäksi.

Kulttuuri tekee hyvää – tutkitusti

Taide ja kulttuuri tukevat monella tapaa hyvinvointia sekä tarjoavat iloa ja virkistystä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että taidetoimintaan, kulttuuritapahtumiin ja luovaan toimintaan osallistuminen voivat ehkäistä monia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja olla tukena useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa selviytymisessä. Erityisesti mielen hyvinvoinnille taide ja kulttuuri ovat tärkeitä.

Kulttuurin hyvinvointia tukevat vaikutukset ulottuvat läpi koko ihmisen elämänkaaren varhaislapsuudesta aina vanhuuteen saakka. Musiikin on havaittu tukevan lapsen kielen kehittymistä. Yhteisölliseen kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuminen voi vähentää yksinäisyyttä. Ikääntyvillä osallistuminen innostavaan vapaa-ajantoimintaan, kuten maalaaminen, tanssi, musiikki, lukeminen, kirjoittaminen ja teatteri voivat suojata muistisairauksilta ja vähentää riskiä masennuksen kehittymiseen.