Koleraepidemioiden aikana karanteenit kohdistuivat erityisesti laivaliikenteeseen. Rannikolle perustettiin erillisiä karanteeniasemia, joita voudit valvoivat ja joissa laivoja puhdistettiin. Turun läänin maaherra määritti vuonna 1831 karanteenipaikoiksi Reposaaren (Räfsö), Örön Hiittisissä ja Fagerholman Korppoossa. Karanteeniasemien lisäksi vouteja kehotettiin erityisesti pitämään silmällä Turun saaristoa, jossa liikkui paljon laivoja myös Ruotsista ja Baltian alueelta. Heinäkuussa 1848 höyrylaiva Furst Menschikoffin kyydissä matkalla Kronstadtista Turkuun kaksi matkustajaa sairastui koleraan, jolloin alus joutui jäämään karanteeniin kaupungin edustalle. Valitettavasti toinen matkustajista kuoli.
Turkulaislaivat joutuivat karanteeniin myös ulkomaiden satamissa. Ohessa esimerkiksi Åbo Underrättelser -lehden 3.10.1848 merenkulkupalstalla ollut ilmoitus turkulaisen Onni-nimisen laivan joutumisesta karanteeniin Espanjassa
1800-luku oli vilkasta kaupankäynnin ja teollistumisen aikaa, ja karanteeneista aiheutui mittavia taloudellisia tappioita. Karanteenit aiheuttivat ruuhkia satamissa ja alusten purjehdukset viivästyivät. Monet vastustivat toimenpiteitä liiallisina, ja politiikan kentällä kuohui. Esimerkiksi Turun akatemian kirurgina toiminut Carl von Haartman (1792–1877) kannatti karanteeneja ja suututti näkemyksillään vapaata kaupankäyntiä kannattavan kenraalikuvernööri A. A. Zakrewskyn. Haartman oli lähellä menettää uransa ja muuttaa Ruotsiin selkkauksen johdosta.
Marraskuussa 1849 (Åbo Underrättelser, nro 96) Murtaja-niminen laiva ilmoittaa, että lopettaa kokonaan liikennöinnin loppuvuodeksi epidemiaongelmien vuoksi. Laivaliikenteen lisäksi myös koulut suljettiin pahimpien epidemioiden ajaksi. Karanteeniin asetettiin sairastuneen potilaan lisäksi häntä hoitamaan määrätty henkilö. Turkulaisia myös ohjeistettiin asettamaan lyhty ikkunalaudalle merkiksi siitä, että talossa oli koleraa. Tänä vuonna epidemian kohdannutta kehotetaan viestimään Koronavilkku-sovelluksen kautta.
- Teksti: Sofia Paasikivi, MA, tohtorikoulutettava.
Digitaaliset lehdet: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kuva: Siipirataslaiva Furst Menschikoff. Kuva Magnus von Wrightin maalauksesta vuodelta 1842. Helsingin kaupunginmuseo (Finna-palvelu, lisenssi CC BY 4.0)