Turussa vuoden 2019 lopussa 54,8 % sijoitetuista lapsista asui perheessä. Sijoitetaanko lapsi perheeseen vai lastensuojelulaitokseen ja millaiset seikat päätökseen vaikuttavat? Entä miten kaupungin perhehoito valittaisiin yhä useamman lapsen sijoitusratkaisuksi? Mm. näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Perhehoidon kehittäminen -projektissa.

Lisätiedot

Tukipalvelut-yksikköhttps://www.turku.fi/sites/default/files/styles/full_modal/public/thumbn...

Tukipalvelut-yksikkö perustettiin osaksi Turun kaupungin lastensuojelua vuonna 2019.

Johdossa Maija Santamaa, johtava sosiaalityöntekijä.

Tukipalvelut-yksikkö rekryää uudet sijais- ja tukiperheet, valmentaa perheet, järjestää perheille erilaisia tukitoimia, huolehtii käytännön perheiden tuesta ja koko ympärivuorokautista lastensuojelun ohjauksesta sekä valvonnasta ja koordinoi palveluja. Tästä syksystä lähtien myös Päivystysperheyksikkö on organisaatiossa osa tukipalveluita. 

Perhehoidon kehittäminen -hanke käynnistyi vuoden 2019 syksyllä

Hankkeeseen osallistuu laajasti lastensuojelun henkilökuntaa: tukipalveluista, sijais-, avo- ja jälkihuollosta, perhetukikeskuksista ja päivystysperheyksiköstä sekä sijaishuoltoyksikkö Tammesta. Myös Perhehoitoliitto on mukana ohjausryhmässä ja tuo hankkeeseen valtakunnallista kontekstia. Lisäksi hankkeen kehittämistyössä on hyödynnetty perhehoidon mentoreiden tietotaitoa.

Tavoitteena on myös saada perhehoitoon sijoitetuista lapsista oma asiantuntijaryhmä, joka voisi kommentoida kehittämistyötä.

7 projektiryhmää:

  • rekrytointi ja valmennus
  • tuen tarpeen arviointi vastaanottosijoituksessa
  • tukitoimien järjestäminen
  • perhehoidon tuki
  • perhehoidon valvonta,
  • perhehoidon palkkiot ja käsikirja
  • perhehoidosta jälkihuoltoon.

Syksyllä aloittaa läheisperhe- ja päivystysperhesijoituksiin keskittyvä ryhmä.

Laajana tavoitteena on edelleen kasvattaa perhehoidon suhteellista osuutta sijoituksissa.

Lisätietoa:

Jokainen lapsi on oikeutettu perheeseen ja perheenomaisiin kasvuolosuhteisiin. Vuonna 2018 kodin ulkopuolelle oli valtakunnallisesti sijoitettuna 18 544 lasta. Lastensuojelulainkin mukaan perhehoito on lapselle ensisijainen sijaishuollon muoto. Turussa perhehoidon eri puolia kehitetään viime vuonna alkaneessa hankkeessa.

Turussa vuoden 2019 lopussa 54,8 % sijoitetuista lapsista asui perheessä. Osuutta on jo monena vuotena peräkkäin hivutettu ylöspäin. Turussa lastensuojelussa on ollut laitospainotteisuutta, mutta uudella tavalla ajattelemalla ja tekemällä suuntaa on muutettu ja halutaan edelleen muuttaa.

Kaupungin perhehoidosta ensisijainen, lapsilähtöinen ja laadukas sijoitusratkaisu

Sijoitetun lapsen kanssa toimii moninainen verkosto. Biologiset vanhemmat tai muut sukulaiset, sijaisperhe tai lastenkoti ja sen henkilökunta, lapsen vastuusosiaalityöntekijä, sijaishuollon sosiaaliohjaaja ja perhehoidon tuen perheohjaajat. Kaikki haluavat lapsen parasta.

Jokaisen sijoitetun lapsen vastuusosiaalityöntekijä työskentelee sijaishuollossa. Lastensuojelun avohuolto tekee puolestaan huostaanottopäätöksen ja etsii lapselle hänen lähtökohdistaan parhaimman sijoituspaikan. Kun lapselle haetaan hänelle parasta sijoituspaikkaa, perhehoidon tulisi näyttäytyä todellisena vaihtoehtona. Tosiasia on myös se, että laitoshoito on kustannuksiltaan korkeampaa kuin perhehoito.

Perhehoidon kehittäminen -projektissa tavoitteena on luoda kaupungin omasta perhehoidosta ensisijainen, lapsilähtöinen, laadukas ja kustannustehokas sijoitusratkaisu.

- Projektissa tarkastellaan ja uudelleenarvioidaan perhehoidon kokonaisuus perhehoitajien rekrytointi- ja valmennusvaiheesta aina sijoituksen päättymiseen saakka, kertoo projektia vetävä Tukipalvelut-yksikön johtava sosiaalityöntekijä Maija Santamaa.

Hankkeeseen osallistuu työntekijöitä koko lastensuojelun kentältä, eikä pelkästään Turun kaupungin sisältä, vaan mukana on myös esimerkiksi Perhehoitoliitto, jonka toivotaan tuovan ainakin kumppanuusajatusta mukaan kehittämistyöhön. Laajalla henkilökunnan osallistamisella tavoitellaan myös hankkeen tulosten laajaa jalkautusta käytännön työhön.

Perhehoito tutuksi myös henkilökunnan keskuudessa

Henkilökunnan keskuudessa tehdään perhehoitoa tutuksi mm. koulutusten avulla. Sijaishuollon henkilökunta on osallistumassa minipride-koulutukseen, jossa voi konkreettisesti nähdä, millaisen koulutuksen perhehoitajat suorittavat.

- Koulutuksen jälkeen ymmärrämme, millaisia asioita perhehoitajat ovat koulutuksessa läpikäyneet. Toivomme, että koulutuksen jälkeen sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja osaa asettua perhehoitajan asemaan, johtava sosiaalityöntekijä Milla Lumio lastensuojelun sijaishuollosta kuvaa.

- Viemme perhehoitoon liittyvää tietoa myös avohuoltoon. Perhehoito tulisi huomioida ja punnita todellisena vaihtoehtona aina kun se on lapselle mahdollinen. Minipriden läpikäyminen antaa tähän myös avohuollossa lisää eväitä, Santamaa jatkaa.

Lisäksi tukipalveluiden, sijaishuollon ja päivystysperheyksikön työntekijöille järjestetään psykologi Jussi Sudenlehden perhehoidon tuen koulutuspaketti. Koulutukseen osallistuvat saavat yhtenäisen viitekehyksen koulutuksen kautta.

Kaikessa kehittämisessä teoreettisena viitekehyksenä on systeeminen työote.

Tukiprosessit kuntoon - myös työntekijän arki helpottuu

Aina perhehoito ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Perheissä ei ole samanlaista osaamista tukiviidakon hallintaan tai oireilevan lapsen kohtaamiseen kuin esimerkiksi lastensuojelulaitoksen henkilökunnalla. Mukana olevat vanhemmat ja perheet ovat aivan tavallisia perheitä, jotka ovat läpikäyneet sijaisvanhemmuutta edeltävän valmennuksen.

- Siksi tuemme näitä perheitä eri tavoin, Maija Santamaa toteaa.

Tukipalveluissa työskentelee tällä hetkellä kaksi perhehoitajien vastuutyöntekijää ja toiveissa on saada vielä ainakin yksi vakanssi lisää. He tulevat työskentelemään osana sijaishuollon tiimejä perhehoitajien tukena.

Perhehoidon ohjaajilla on mahdollisuus työskennellä pitkäjänteisesti perheiden kanssa, esimerkiksi seurata sitä kehitystä, miten perhe kasvaa perhehoitajuuden myötä.

- Perhehoidon ohjaajilla on mahdollisuus työskennellä pitkäjänteisesti perheiden kanssa, esimerkiksi seurata sitä kehitystä, miten perhe kasvaa perhehoitajuuden myötä. Työ on vahvasti suhdeperusteista, Santamaa lisää.

Kun lapsen sijoituksessa kaikki lähtee oikein liikkeelle, edellytykset osapuolten onnistumiseen ovat hyvät. Kun perhehoidon tuki on oikeanlaista, sijoitusten katkeaminen on mahdollista estää ja sijoituksia pystytään kannattelemaan. Muutokset eivät ole lapsenkaan kannalta toivottuja.

- Kun tuki perheille on kunnossa, voimme käyttää vähemmän aikaa ja resursseja myös jälkikäteisvalvontaan, Maija Santamaa kertoo.

- Yhdellä sijaishuollon sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 28 asiakasta, eikä määrä juurikaan tule muuttumaan. Kun perhehoitoon liittyvät prosessit ovat selkeitä, se helpottaa myös työntekijöitämme. Mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa aina vastauksen, Milla Lumio avaa hankkeen tavoitteita. 

Hankkeen yhtenä tavoitteena on laatia toimintaohjeistus ja käsikirja, josta perhehoitajat ja työntekijät voivat löytää yhteiset toimintalinjat.

Kun toimintaohjeistus on osapuolten saatavissa, käytännöt ovat läpinäkyvät ja kaikkien tiedossa.

- Kun toimintaohjeistus on osapuolten saatavissa, käytännöt ovat läpinäkyvät ja kaikkien tiedossa, Milla Lumio lisää.

Kaikilla toimilla haetaan yhdenmukaista tapaa tehdä perhehoitoa koko maakunnassa. Siksi hankkeessa on mukana myös Sijaishuoltoyksikkö Tammi, joka hoitaa maakunnan muiden kuntien perhehoidon asioita.

- Toki uusien potentiaalisten perhehoidosta kiinnostuneiden perheiden ja vanhempien kynnys ottaa yhteyttä meihin pitää myös olla matala, Maija Santamaa päättää.