Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.
Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.
Teksti: Roope Lipasti
CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020
Liityntäpysäköinnillä tarkoitetaan sitä, että voi ajaa jonkin osan matkaa omalla kulkuneuvolla ja jättää sen parkkiin esimerkiksi laitakaupungille vasiten sitä varten tehdylle parkkipaikalle. Siitä jatketaan sitten loppumatka keskustaan vaikka bussilla. Esimerkiksi Turusta Helsinkiin autoilevat ovat jo vuosia voineet jättää autonsa parinkymmenen kilometrin päähän liityntäparkkipaikalle ja jatkaa siitä junalla loppumatkan.
Vaihtoehto ei ole hullumpi, sillä Helsingin keskustassa on aina ruuhkaa, parkkipaikkoja ei juuri ole ja parkkitalot ovat kovin kalliita.
Toimisiko sama myös Turussa? Tätä selvitettiin CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa vuonna 2017, kun kartoitettiin potentiaalisia liityntäpysäköintipaikkoja Turussa seudulle sekä autoille että polkupyörille.
- Selvitettiin siis mitä jo on ja hahmoteltiin edellytyksiä sille, miten asiat mahdollisesti voisivat olla tulevaisuudessa, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Varsinais-Suomen liiton alaisuudessa toimivasta Valoniasta
Liityntäpysäköinti liittyy tietenkin viime kädessä päästöjen vähentämiseen:
- Liityntäpysäköinti kaupunkialueiden sisäisen liikenteen päästöjen hallitsemiseksi ei ole ihan hirveän iso asia liikenteen kokonaisuudessa, mutta päästöjen vähentämistavoite on niin kunnianhimoinen, että pienetkin virrat on otettava huomioon. Lisäksi liityntäpysäköinnillä on tietenkin vaikutusta siihen, että keskustassa on vähemmän ruuhkaa ja melua ja sitä kautta myös parempi ilmanlaatu.
Kolmen skenaariota
Selvityksessä hahmoteltiin liityntäpysäköintiasiaa kolmen skenaarion kautta. Ensimmäinen pohjautuu hyvin pitkälti Turun nykytilanteeseen, jossa raitiotietä tai superbussia ei ole ja autolla keskustaan tuleminen on edelleen houkutteleva vaihtoehto. Tällöin ei selvityksen mukaan ole myöskään edellytyksiä liityntäpysäköinnille – paitsi polkupyörien osalta.
Kakkosskenaarion pohjana on, että kaupunkiin rakennetaan raitiotie tai superbussiverkosto, joka mahdollistaa nopean joukkoliikenneyhteyden Turun kehältä keskustaan. Tällöin ideana on, että ympäryskunnista voi edelleen ajaa Turkuun omalla autolla, mutta loppumatka keskustaan taitettaisiin vaikka raitsikalla – se olisi houkuttelevaa koska keskustan pysäköintipolitiikkaa olisi tiukennettu ja joukkoliikenteellä pääsisi sujuvasti ja nopeasti. Automatkat ympäryskunnissa eivät juurikaan vähenisi, mutta matkat omalla autolla Turun sisällä kyllä.
Kolmannessa mallissa taas pyrittäisiin houkuttelemaan ihmiset joukkoliikenteen kyytiin mahdollisimman lähellä lähtöpaikkaa. Se vaatii erityisen hyvän ja toimivan seudullisen joukkoliikenteen. Selvityksen mukaan tässäkin mallissa pysäköintipolitiikan pitäisi ohjata ihmisiä valitsemaan muita keinoja tulla keskustaan kuin oma auto.
Pysäköinti solmukohtiin
Selvityksessä kysyttiin myös 800 kaupunkilaiselta heidän näkemyksiään siitä, mihin liityntäparkkipaikkoja pitäisi rakentaa, käyttäisivätkö he sellaisia ja mitä niiltä toivottaisiin.
- Kyselyn mukaan valmiutta oli jonkin verran: hieman yli 40 % autoilijoista ilmoitti että mikäli yhteydet ovat hyvät niin mikä ettei. Pyöräilijöiden kohdalla luku oli miltei 60, Tommola kertoo.
Mutta sen se siis vaatii, että se pysäköintipaikka on hyvien joukkoliikenneyhteyksien vieressä, ja sieltä pääsee moneen suuntaan ja usein.
- Liikenteen solmukohdat ovat sellaisia. Bussiasema on tyypillinen paikka jossa liityntäpysäköintiä kaivataan niin autoille kuin pyörille. Uudenmaankatu on myös hyvä esimerkki, kun on sekä pikavuoroja Helsingin suuntaan että busseja kaupunkiin päin.
Tehtävää riittää, sillä tällä hetkellä liityntäpysäköintipaikkoja autoille ei ole Turussa ainuttakaan, ympäryskunnistakin vain Liedossa on moisia tarjolla.
Bussi houkuttelevaksi
Mikä sitten saisi autoilijan toimimaan niin kuin liityntäpysäköinti-ihmiset toivovat? Tommolan mukaan se, että loppumatka matka kaupungin keskustaan bussilla tai raitiovaunulla olisi houkuttelevampi kuin että jatkaisi loppuun saakka omalla autolla:
- Se taas tarkoittaa, että pysäköinnin pitää olla kallista ja hankalaa tai ruuhkien isoja. Turussa ei ainakaan vielä niin ole, joten on aika paljon suurempi kynnys saada liityntäpysäköintiä toimimaan autoille kuin pyörille. Se on tietenkin myös vähän arka aihe, jos pysäköinnistä tehdään kovin hankalaa. On joka tapauksessa niin, että mikäli halutaan saada enemmän tilaa kävelijöille ja pyöräilijöille niin se on väkisin autoilijoilta pois. Kaikkea ei voi saada, Tommola miettii.
Tilanne voi muuttua jos ja kun superbussi tai raitiotie tulee:
- Se voi vaikuttaa asenteisiin. Jos esimerkiksi Varissuolta pääsisi nopeasti ja helposti keskustaan, niin se voisi hyvinkin kannustaa myös vaikka littoislaisia käyttämään loppumatkallaan ratikkaa.
Liityntäpysäköinti on ainakin nykyään myös maksutonta. Tosin oikein isoissa kaupungeissa, kuten vaikka Madridissa, se maksaa, mutta paljon vähemmän kuin jos veisi auton keskustaan saakka.
Latauspiste pyörälle
Vastaavasti pyörien kohdalla puhutaan pienemmistä etäisyyksistä ja itse asiassa polkupyörien tapauksessa liityntäpysäköinti on kannattavaa jo nyt:
- Ideana on, että jos jaksaisi ajaa sen pari kilometriä pyörällä, jonka jälkeen vaihtaisi bussiin, niin sillä tavalla laitakaupungiltakin pääsisi hyvin keskustaan. Muutama kilometri on kuitenkin pyörälle pieni juttu. Näin voisi jättää auton kotiin tai kukaties ei hankkisi sitä ollenkaan – vähintään jättäisi kakkosauton ostamatta.
Pyörien liityntäpysäköinti onkin yksinkertaisimmillaan varsin helppoa ja halpaa toteuttaa: tarvitaan vain katos ja sinne tukevat pyörätelineet joihin saa pyörän turvallisesti rungosta kiinni.
- Toki tässäkin tulee ongelmaksi se, että kaupunki ei suinkaan omista kaikkea maata. Usein kaupungin omistuksessa on vain tie, joten se katos pitäisi saada jonkin taloyhtiön tai yrityksen tontille. Siinä on sitten vähän neuvottelemista, Tommola muistuttaa.
Nykyään ihmisillä myös on monenlaisia sähköpyöriä tai vaikka potkulautoja, joten katosten pitäisi olla sellaisia että niihin saa erilaisia ajokkeja. Periaatteessa niihin voisi liittää myös erilaisia palveluita kuten vaikka latauspisteen sähköpyörälle tai jopa ihan pyörähuoltoa.
- Ideana on, että kestävä liikkuminen voi olla muutakin kuin pelkästään polkupyöräilyä kymmenen kilometriä suuntaansa – eli että se voi olla tällaista yhdistelyä. Olennaista on, että olisi vaihtoehtoja, Tommola muistuttaa.
Esimerkki Tampereelta - Liityntäpysäköintipaikalta bussiin tai kimppakyytiin
Tampereella avattiin vuonna 2017 uusi liityntäpysäköintialue, josta on useita bussivuoroja keskustaan. Käyttäjistä ylivoimainen enemmistö, 42 prosenttia, ilmoitti käyttävänsä liityntäpysäköintiä, koska pysäköinti määränpäässä on niin hankalaa. 23 % mainitsi syyksi, että koska pysäköinti perillä on niin kallista. Liityntäpysäköintipalvelun mukavuus ja sujuvuus miellytti 14 prosenttia vastaajista. Viisi prosenttia kertoi säästävänsä sillä keinoin aikaa. Ruuhkia tahtoi välttää kaksi prosenttia vastaajista. Loput eli 14 % kertoi syyksi liityntäpysäköinnin käytölle huonot bussiyhteydet – eli he olisivat alun alkaenkin tulleet bussilla ja jättäneet auton kokonaan kotiin jos se olisi ollut mahdollista.
Liityntäpysäköintipaikalta 27 prosenttia jatkoi matkaa kimppakyydillä ja loput joukkoliikenteellä. Valtaosa, 77 % matkalaisista oli menossa töihin. 17 % suuntasi opiskeluihin ja loput hoitamaan asioitaan.