Fölläreitä, sähköbusseja ja muutama huti

Kun suuri hanke loppuu, on aika arvioida, miten on onnistuttu - ja onko. Tosin CIVITAS ECCENTRICin kohdalla arviointia kyllä tehtiin pitkin matkaa, kertoo Turun toimenpiteiden arvioinnista vastaava Annika Kunnasvirta Turun AMK:sta:

- Se on asia, johon pyritään yhä enemmän tämänkaltaisissa hankkeissa – eli että tarkastellaan toimenpiteiden vaikutuksia ja prosesseja jo siinä hankkeen aikana, jotta voidaan myös ottaa opiksi. Toisin sanoen, jos vaikka tavoitteena on pyöräilyn lisääntyminen, niin katsotaan tietenkin määrällisesti, onko pyöräily lisääntynyt, mutta kysytään myös miten se on saavutettu, jolloin tuloksia on helppo hyödyntää muuallakin, Kunnasvirta sanoo.

Kokonaisarviointia hankkeesta ei ole tehty, mutta jokaisesta yhdeksästä keskeisestä toimenpiteestä on tehty sekä prosessien että vaikutusten arviointi: 
- Oikeastaan vain yksi asia jäi kokonaan toteutumatta, Kupittaalle suunniteltu liikennehub. Mutta siitäkin oli kyllä hyötyä, sillä niitä asioita joita opittiin, voidaan nyt käyttää hyväksi kun vastaavaa koetetaan saavuttaa uudessa hankkeessa. 

Kannattaa kysyä kaupunkilaisilta

Suurimmaksi osaksi ECCENTRIC -hanke on ollut erilaisia pienempiä ja suurempia onnistumisia. On saatu aikaiseksi konkreettisia asioita – kuten vaikka kaupunkipyörät – mutta sen lisäksi on kehitetty hyviä käytänteitä kuinka esimerkiksi kuulla kaupunkilaisia. Kaikkiaan on onnistuttu herättämään kiinnostusta liikkumisasioita kohtaan. 

Kunnasvirta nostaa yhdeksi tällaiseksi hyviä käytänteitä luovaksi kokonaisuudeksi liityntäpysäköintiselvityksen. Siinä kysyttiin kaupunkilaisilta sekä kuntien edustajilta ja asiantuntijoilta liityntäpysäköinnistä, heidän valmiudestaan moiseen sekä mihin liityntäpysäköintialueita kannattaisi rakentaa. 

- Tämä oli toimenpidekokonaisuus, jossa kaikki meni kuten suunniteltiin. Saatiin tieto mihin liityntäpysäköintiä kannattaisi laittaa ja osallistettiin ihmisiä. Konkretiaa tuli vähän, mutta se olikin sellainen suunnittelua ja perustoimintaa tukeva juttu, Kunnasvirta sanoo. 

Kaupunkilaisten osallistaminen puolestaan on tärkeää, koska hehän ovat niitä liikenneratkaisujen loppukäyttäjiä, joten heiltä kannattaa kysyä: 

- Siis että tarvitaanko pyörätie paikkaan x vai ehkä pikemmin paikkaan y. Se on myös kustannustehokasta - miksi rakentaa jotain, jos sitä ei koeta tärkeäksi tai käytetä? Toki aina on budjettiraamit joiden puitteissa mennään, mutta kaupunkilaisia pitää kuunnella. Hyvä konkreettinen – joskaan ei suoranaisesti ECCENTRICIIN  liittyvä - esimerkki tästä on, että Itäisen Rantakadun pyörätie nostetaan kadun tasalle, koska se koetaan niin vaarallisena.

Annika Kunnasvirta vastasi CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen arvioinnista Turussa. Kuva: Roope Lipasti

Talvipyöräilyä jatkossakin

Yksi toimenpidekokonaisuus, jonka Kunnasvirta haluaa nostaa esiin selkeänä ja onnistuneena, liittyy talvipyöräilyyn.

 - Tehtiin 12 kilometrin pilottireitti joka kulki Kupittaalla, keskustassa ja osin Aninkaistenmäen toisella puolella. Siinä kokeiltiin harjasuolausta, jonka ansiosta katu pysyi pyöräiltävänä paremmin kuin normaalikunnossapidossa - tietysti myös kävelijät hyötyivät siitä. Pilotti oli onnistunut monin tavoin. Teknisesti ensinnäkin, mutta ylipäänsä käyttäjäpalaute oli hyvin myönteistä. Lenkkeilijätkin käyttivät reittiä ahkerasti, Kunnasvirta sanoo. 

Reitillä oli antureita, jotka laskivat käyttöä, ja niiden perusteella tammi-helmikuussa pyöräily oli lisääntynyt 39 %, mikä on varsin konkreettinen onnistuminen. Tosin kaikki ei välttämättä ole pyöräilyn lisääntymistä sinänsä, vaan osa voi olla myös sitä, että pyöräilijät ovat siirtyneet uudelle reitille, jossa on mukavampi kulkea. 

Konkreettinen pysyvä vaikutus joka tapauksessa oli se, että kaupunki päätti pilotin perusteella tehdä vastaavia reittejä 60 kilometriä lisää – siitäkin huolimatta, että suolaharjaus on 2-3 kertaa kalliimpaa kuin perinteinen hiekoittaminen. 

- Se kertoo siitä että kokemus on ollut hyvä ja onnistunut. Tehostettu talvikunnossapito saatiin päättäjille läpi, Kunnasvirta iloitsee. 

Kaasuautoja kaupungille

Myös biokaasurekat ovat asia jota sopii hehkuttaa. Yhteistyössä Gasumin kanssa ja osin ECCENTRICIN rahoilla hankittiin kaksi biokaasulla kulkevaa koerekkaa:

- Tarkoituksena oli selvittää, soveltuvatko biokaasurekat kuljetuksiin siinä kuin perinteiset dieselrekat. Ja kyllä ne soveltuvat. Tankkaus tosin kestää kymmenisen minuuttia kauemmin kaasurekalla, Kunnasvirta kertoo. 

Kaasurekkojen ja -autojen käyttö ylipäänsä lisääntyi hankkeen aikana selvästi, joskaan se tuskin on hankkeen ansio pelkästään, vaan Gasumin, joka on käyttänyt paljon panoksia markkinoidakseen asiaa. Positiivista nostetta kaasuautoilla joka tapauksessa on: 

- Olemme promonneet kaasuautokuljetuksia myös kaupungin kuljetuskalustoon. Viisitoista kaasuautoa on hankittukin, Kunnasvirta kertoo.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä ECCENTRICIN keskeisistä saavutuksista, Kunnasvirta nostaa sähköbussiliikenteen edistämisen. Kaksi sähköbussia hankittiin hankkeen rahoilla. Sähköbussien etuja ovat ympäristöystävällisyys, ilman laadun paraneminen, hiilipäästöjen vähentäminen sekä melun pieneneminen: 
- Alkuun niissäkin oli vähän teknisiä ongelmia, mutta matkustajilta tuli hyvää palautetta ja saatiin myös arvokasta kokemusta talviajosta. Mikä parasta, kun nyt vastikään kilpailutettiin linja 6

Naantalista Lietoon, valituksi tuli toimija, joka tarjosi 25 tavallisen bussin lisäksi 12 sähköbussia. Eli ne siis ovat nykyään kilpailukykyisiä ilman yhteiskunnan subventiota. Se on hieno asia, sillä yleensä kaupungissa raha ratkaisee tällaisissa valinnoissa. 

Biokaasulla kulkeva kuorma-auto on yhä käytössä jätehuollossa. Kuva: Gasum.

Sidosryhmät mukaan jo suunnitteluun

Mutta jos palataan vielä niihin asioihin, joista on jouduttu ottamaan opiksi, niin yksi sellainen oli Kupittaalle rautatieaseman välittömään läheisyyteen suunniteltu liikkumiskeskus. Ideana oli, että samasta paikasta olisi helposti voinut päästä eteenpäin junalla, bussilla, pyörällä tai vaikka potkulaudalla. Sehän kuulostaa aika yksinkertaiselta, mikä siis mätti? 

- Liikkumiskeskus vaatii maa-alan, ei isoa, mutta kuitenkin jonkin verran. Maanomistajuuskysymyksiin se sitten kaatuikin. Keskuksen pitäisi olla nimenomaan ihan siinä rautatieaseman kohdalla, ei siinä muuten ole järkeä, Kunnasvirta kertoo. 

Hänen mukaansa jälkiviisaasti voi sanoa, että keskus olisi vaatinut enemmän valmistelua – nytkin sitä kyllä valmisteltiin puolitoista vuotta, mutta ei oikein nähty kuinka paljon oli erilaisia intressejä ja sitä kautta myös vastustusta: 

- Oppi on se, että sidosryhmien sitouttaminen jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää. Jos se olisi tehty paremmin, homma olisi voinut onnistuakin, Kunnasvirta uskoo. Toisaalta liikkumispisteen valmistelun opit eivät ole menneet hukkaan, vaan ne huomioidaan Kupittaan kärkihankkeessa. 

Turun ympärivuotiset kaupunkipyörät ovat keränneet risuja ja ruusuja.

Uudessa on aina riskinsä

Toinen esimerkki vähän samaan liittyen olivat kaupunkipyörät. Asemia on kaikkiaan nyt 41, mutta niiden sijoittamisessa oli melkoinen vääntö: 

- Esimerkiksi päärautatieasemalla on nyt pyöräparkki, mutta sekin varmistui vasta paria päivää ennen kuin piti lyödä asia lukkoon. Kupittaalla pyöräparkki on nyt vähän sivummalla – se olisi haluttu aivan siihen aseman kylkeen, mutta sitten siihen rakennettiinkin hotelli. Eri toimijoilla oli varsin erilaisia näkemyksiä siitä, mihin asemat pitäisi sijoittaa, Kunnasvirta sanoo. 

Kaupunkipyörissä – vaikka ne sinänsä ovat olleet menestys ja keränneet paljon kiitosta - oli myös teknisiä ongelmia, jotka yleensä liittyivät siihen, että pyörien käyttöliittymä on kaupungin oma eikä pyörän valmistajan: 

- Se taas johtuu siitä, että Turussa haluttiin pyörien käyttöliittymän toimivan yhteen Fölin kanssa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut aivan helpoksi. Turussa haluttiin lisäksi, että pyörät ovat myös talvikäytössä, toisin kuin muissa kaupungeissa. Kun sitten tehdään uudella tavalla, niin siinä on aina riskinsä. Oppi tästä on se, että paljon on tehty oikein, mutta vielä pidempään olisi voinut valmistella sekä testata järjestelmää teknisesti, Kunnasvirta summaa.