Haaveena Turun kaupungin halki lipuva vesibussi

Vesibussit ovat olleet osa Turkua jo kolme kesää. Niillä pääsee Martinsillalta Ruissaloon, eli loppupätkän jokea. Tulevaisuudessa matkan Aurajoen suuaukolta jopa Ylioppilaskylään saakka voisi taittaa vesibussilla. Näin ainakin haaveillaan, mutta ennen sen toteutumista on vielä monta estettä ylitettävänä.

Turun joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte kertoo, että varsinaisia suunnitelmia tai rahoitusta ei vielä ole. Mutta haaveillaan hetki siitä, että se toteutuisi. 
Kuvittele, että astuisit matalaan ja leveään sähköllä kulkevaan vesibussiin Aurajoen suuaukon tienoilla. Se olisi huomattavasti matalampi kuin tämänhetkiset vesibussit, jotta se mahtuisi kulkemaan Aurajoen siltojen ali. Tähän tarkoitukseen sopivaa alusta ei vielä ole olemassa, vaan sellainen pitäisi rakentaa. 

– Sen pitäisi olla leveä, matala ja hyvä kulkemaan, kertoo Turun kaupungin Satamamestari Antti Pekanheimo.

Pekanheimon mukaan, jotta vesibussi pystyisi kulkemaan uuden reitin, jokea tarvitsisi ruopata. Tuomiokirkolle asti olisi jo mahdollista mennä ilman sitä, mutta ylöspäin. Ylioppilaskylään mentäessä joki on liian matala.

Liikkumisen mahdollisuudet kasvaisivat

Eli, olemme hypänneet juuri uuden matalan vesibussin kyytiin ja jatkamme matkaa Telakkarantaa pitkin. Se on ainutlaatuinen tapahtumapaikka, jonne on suunnitteilla uusi vapaa-ajan viettopaikka, jossa olisi ravintola ja kylpylä ulkouima-altaan kanssa. Alueessa yhdistyvät laivateollisuuden historia ja moderni arkkitehtuuri. Livumme Suomen Joutsenen ohi.
Matkamme jatkuu jokea pitkin Funikulaarin ala-aseman tienoille. Kyytiimme nousee muutamia ihmisiä, jotka ovat tulleet Kakolanmäeltä ja aikovat jatkaa matkaansa vesitse.

 – Parhaita matkailupalveluita ovat ne, jotka palvelevat alueen asukkaita ja joita matkailijatkin voivat käyttää, kertoo Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola.
Saavutamme Martinsillan, josta eteenpäin nykyisillä vesibusseilla ei pääse. Alitamme sutjakkaasti myös Myllysillan, Teatterisillan, Auransillan ja Kirjastosillan, joiden lähellä on kaupunkilaisten tärkeitä palveluita kuten uimastadion, teattereita ja kirjasto. Turisteille matkan varrella on lisäksi Apteekkimuseo ja Visit Turun matkailuneuvonta. 

– Jos tämän kanssa päästäisiin eteenpäin, kaupunki tilaisi liikenteen vesibussiyrittäjältä, Korte kertoo. Kuva: Essi Karlsson.

Tukisi Turun tavoitteita

Kirkkolan mukaan CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen kautta on saatu osaamista ja ymmärrystä Turkuun. Hanke tukee kaupunkia kestävän liikenteen kehittämisessä.

Korte kertoo, että nykyiset vesibussit tukevat Turun strategisia merellisyyden tavoitteita mahdollistamalla kulkemisen helposti lähisaarille. Uusi vesibussi tukisi myös merellisyyttä, mutta sillä olisi lisäksi muitakin hyötyjä.

– Näen sen vetovoimatekijänä mutta toisaalta täydentävänä kulkumuotona sekä kevyenliikenteen että perinteisen joukkoliikenteen näkökulmasta. Toteutuessaan se palvelisi turkulaisia asukkaita liikkumiseen ja hyvinvointiin liittyvässä ulkoilussa ja toisi alueen saavutettavaksi matkailijoille, Kirkkola selittää.

Nykyiset vesibussit ovat osa Föliä, mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Kirkkola uskoo, että samalla linjalla jatkettaisiin.

 – Lähialueen liikennöinti voisi olla joukkoliikennettä, ja kun lähdetään kaupungista ulos saaristoon, niin käytämme yritysvetoisia ja valtion ja kaupungin osin kilpailuttamia palveluita, Kirkkola kertoo.

Jos uusi vesibussi olisi osa Föliä, pääsisi sen kyytiin samoilla lipuilla kuin muuhun joukkoliikenteeseen. 

– Kun sinulla on bussilippu, voit käyttää sujuvasti busseja, vesibusseja ja kausikortilla myös fölin polkupyöriä, Korte kertoo.

Vesibussit tuovat myös Turulle ja Fölille suuren imagoarvon. Korte sanoo näkyvyyden joella olevan aikamoinen. 

– Ihmiset viihtyvät niin mahtavasti jokivarressa. Vesibussi sujahtaisi hyvin keskelle ihmisten olohuonetta, Korte selittää.

Nykyiset vesibussit ovatkin olleet suosittuja. Niillä on ollut kesässä 60 000 matkustajaa.

– Ne ovat olleet ihan uskomattoman positiivinen kokemus. Ihmiset ovat lähettäneet varta vasten positiivista palautetta, Korte sanoo.
Vesibussin reitti jatkuu Vähätorin ja Suurtorin välistä. Haaveissamme voisimme siis pysähtyä ravintolassa tai markkinoilla. Matka jatkuu Tuomiokirkkosillan ali, eli kyydissä olevat turistit voisivat piipahtaa Tuomiokirkossa.

– Vesibussi on osa seudullista joukkoliikennettämme. Se on aika huikea juttu ihan vetovoimatekijänä ja mahdollistajana, kertoo Kirkkola.

Hyödyntämätön mahdollisuus

Yhteysjohtajan mukaan yläjuoksu on hyödyntämätön mahdollisuus. Joki on jaettu eri osa-alueisiin. On jokisatama satama-alueella, kulttuurijoki Martinsillalta ylöspäin ja historiajoki Vanhankaupungin vieressä. Luontoympäristön ja harrastamisen osuus on yläjoella, Tuomiokirkonsillalta ylöspäin. 

– Se alue olisi kiinnostava sekä kaupunkilaisille että matkailijoille. Se on poikkeuksellisen hienoa aluetta ja sen näkeminen vesiperspektiivistä täydentäisi alueen vetovoimaa, Kirkkola selventää.

Haavekuvissa paras ratkaisu olisi, että vesibussi jatkaisi Ylioppilaskylään saakka, mutta toinen mahdollisuus olisi, että reitti päättyisi Tuomiokirkolle. Korteen mukaan reitin päättymispisteeseen vaikuttaa se, mihin asti ylös jokea päästään kohtuullisin kustannuksin. 

Mutta jos reitti jatkuisi Tuomiokirkolta ylöspäin, seuraavaksi alittaisimme Tuomaansillan ja Rautatiesillan ja saapuisimme Koroisten ja Ylioppilaskylän väliin. Koroinen on valittu yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Siellä on valkoinen muistoristi. Koroistenniemi on kauan sitten ollut kaupan ja kulttuurisuhteiden keskus, koska laivat eivät päässeet pidemmälle sisämaahan Halistenkosken takia. 

Turkuun on suunnitteilla Suomen ensimmäinen Pyhiinvaelluskeskus. Sen tarkoituksena olisi olla Turkuun tulevien pyhiinvaeltajien neuvontakeskus.

– Pyhiinvaellus ei ole tänä päivänä pelkästään hengellistä vaan myös henkistä hyvinvointia ja kulttuurimatkailua. Jatkossa vesireitti Koroisille on tärkeä vanhan kaupungin vetovoiman ja pyhiinvaellusreittien näkökulmasta, Kirkkola selittää.

– Kun päästäisiin vesibussilla Ylioppilaskylälle saakka, siellä on hyviä ulkoilureittejä käytössä, Kirkkola sanoo. Kuva: Essi Karlsson

Haasteena esteettömyys

Haasteena vesibussin kehittämisessä on, ettei sopivaa alusta vielä ole olemassa. Korteen mukaan selvityksissä ei ole tullut vastaan sopivaa vesibussia, joka olisi esteetön.

– Esteettömyys on helpompi toteuttaa, silloin kun on korkeampi alus. Nyt kun puhutaan ihan matalista, niin venesuunnittelija saa hetken pähkäillä toteutusta. Esteettömyys on ylitettävä haaste, mutta ei se ole missään nimessä mahdoton tehtävä, Korte sanoo.

Suomen laki säätelee mitä edellytetään julkisilta palveluilta. Kirkkolan mukaan nykyisessä Föli-liikenteessä kaikille pysäkkiasemille on rakennettu esteettömät kulut. On tärkeää, että eri asiakasryhmät voivat käyttää kaikkia palveluita.

Hinta-arviota ei vielä ole

Hinta-arviota kustannuksista ei ole vielä tehty. Kahden nykyisen vesibussin kustannukset lipputulojen jälkeen, ovat olleet noin 100 000 euroa vuodessa. Normaalin linja-auton kustannukset vuodessa ovat paljon korkeammat.

Korte kertoo, että vesibussin hinta on pieni siihen nähden, kuinka ihmisiä ilahduttava ja näkyvä palvelu se on. Markkinointiin laitettuna vastaavalla summalla ei saataisi vastaavaa hyötyä.

Reittimme päättyy Ylioppilaskylään, jossa asuu paljon nuoria opiskelijoita. He haluaisivat varmasti viilettää vesibussilla halki Aurajoen keskustaan viihteen pariin. Jos haaveet toteutuvat ja Turkuun tulee yläjuoksun vesibussi, milloin se sitten tapahtuisi?

– Lähivuosina, mutta viimeistään vuonna 2029, kun Turku täyttää 800 vuotta, Korte toivoo.