Vuoden käsityönopettaja Johanna Säilä ohjaa lempeästi ja antaa tilaa oppilaan omalle luovuudelle.

Hyvän käsityönopettajan ominaisuudet

Tekstiiliopettajaliitto valitsi lokakuun lopussa Johanna Säilän vuoden 2020 käsityönopettajaksi. Turussa Puolalan koulussa työskentelevä Säilä kertoo olevansa valinnasta iloinen. Hän tuntee Suomen käsityökenttää laajasti ja tietää, että palkinnon olisi voinut myöntää monelle muullekin opettajalle.

- Ihanaa, että muut opettajat arvostavat tekemääni työtä. Vertaispalaute on aina arvokasta, Säilä toteaa.

Säilä kertoo olevansa opettajana kuunteleva ja oppilaiden toiveet huomioiva.

- Jokainen lapsi tarvitsee huomatuksi tulemista. Oppilas voi myös kokea, ettei hän osaa. Lempeän ymmärryksen avulla häntä voi ohjata näkemään omat vahvuutensa.

Opettajana Säilä ei halua opettaa samoja työtehtäviä montaa kertaa. Innovatiivisuus ja kekseliäisyys pitävät intoa työhön yllä. Niiden avulla on myös helppoa tarttua kiinni ajassa oleviin asioihin, kuten koronamaskeihin ja huovutettuihin tohveleihin, joita oppilaat voivat käyttää Puolalan koulun kengättömässä uudisrakennuksessa.

Säilä arvostaa monenlaisia opettajia. Hän on itse viimeistellyn työn tavoittelija. Samalla hän ihailee ronskimpaa lähestymistapaa, jossa tartutaan työhön ja tehdään vähän rennommalla otteella. Pääasia on, että yksikään oppilas ei tunne käsityön tunneilla oloaan ahdistuneeksi. Oppilasta voi auttaa esimerkiksi katsomalla yhdessä, missä kohtaa työ lähti menemään väärille urille ja korjata se sitten kuntoon.

Myös oppilaan omalle luovuudelle on annettava tilaa.

- Nykyään oppilaat ovat hirveän idearikkaita. On hienoa, että oppiminen tapahtuu omien oivallusten kautta.

Suunnittelu, tekeminen ja raportointi

Moni aikuinen muistaa koulun käsityöntunneilta patalapun tai -kintaan tai jonkin vastaavan työn tekemisen. Nykyään käsityö pitää sisällään paljon muutakin. Seitsemännen luokan käsityönopetuksen oppisisältöjä ovat muun muassa innovointi, työturvallisuus, yrittäjämäinen oppiminen sekä dokumentointi ja arviointi.

Säilä kertoo, että seiskaluokkalaiset ovat tehneet syksyllä itselleen läppärisuojat. Työhön varatusta ajasta kaksi opetuskertaa käytettiin suunnitteluun. Sinä aikana oppilaiden piti päättää muun muassa läppärisuojan kuvio ja siinä käytettävä värjäystekniikka.

- Kuvio sai olla esimerkiksi logo tai nimikirjaimet. Oppilas piirsi kuvion itse, eikä sitä sopinut kopioida suoraan netistä. Sen jälkeen leikkuri tulosti sapluunan tietokoneelta tai kone kirjoi sen kankaalle.

Oppilaiden tärkeimmät työkalut suunnittelussa ovat yhä kynä ja paperi. Digitaalisuus on silti tuonut mukanaan monia uusia mahdollisuuksia. Älytaulun avulla oppilaat pystyvät hahmottamaan, miltä valmis kuva näyttää kankaan päällä ja miten lanka ommellaan esimerkiksi kääntöaukon sulkemisessa.

- Oppilaat voivat myös kuvata työvaiheen ipadilla ja katsoa sen sitten tarvittaessa uudestaan.

Läppärisuojan valmistumisen jälkeen oppilaat tekivät raportin, jossa he kertoivat työn vaiheista ja mitä he olivat oppineet projektista.

- Dokumentoinnista ja arvioinnista on apua oppilaan omalle oppimiselle, mutta ne auttavat minua myös arvioimaan oppilaan osaamista, Säilä kertoo.

Käsityöt elämäntapana

Säilä on intohimoinen käsitöiden tekijä, joten työ seuraa häntä vapaa-ajalle, ainakin osittain. Erityisen paljon hän nauttii käsityökursseista, joilla hän voi vahvistaa omaa osaamistaan.

Vahvuutenaan Säilä pitää koneompelua, mutta hän innostuu myös huovuttamisesta. Ne ovat kuitenkin yleensä isoja ja aikaa vieviä projekteja, minkä takia hän harrastaa neulomista enemmän. Käsitöinä valmistuu enimmäkseen vaatteita, asusteita ja sisustukseen liittyviä tekstiiilejä.

- Tykkään tehdä kaikkea vähän, mutta en koskaan kahta samanlaista.

Käsitöiden lisäksi Säilän elämään tuovat iloa seurakuntatoiminta sekä saaristossa mökkeily.