Tahkonkujan liikennekokeilu toteutettiin osana kokeilukulttuurin edistämistä. Sen tarkoituksena on lähestyä liikennesuunnittelua toisenlaisesta näkökulmasta käsin, kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. 

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Teksti ja kuvat Essi Karlsson

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Kokeilu oli CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen koordinoima. Hankkeen projektityöntekijän Katariina Salokanteleen mukaan sillä kokeiltiin kokeiluprosessin toteutusta ja miten sen vaatima monialainen ja tiivis yhteistyö sujuu kaupungin eri yksiköiden välillä. Lisäksi kokeilulla haluttiin lisätä alueen liikenneturvallisuutta ja puiston viihtyisyyttä.

Tahkonaukion ja Blombergin aukion välisellä tiellä on ollut jo pitkään läpiajo kielletty moottoriajoneuvoin. Se on ilmaistu merkillä, mutta käytännössä tiellä ajaminen on kuitenkin ollut mahdollista. Tien vieressä sijaitsee Kupittaan urheiluhalli, joten houkutus oli suuri ajaa kielletyn alueen läpi ja jättää harrastajat lähemmäksi sitä.

Koska liikennemerkit ja hidasteet eivät tehonneet halutulla tavalla, Turun kaupunki halusi kokeilla toisenlaisia keinoja liikenteen hillitsemiseksi alueella. 

Elokuussa 2019 aloitettiin vuoden kestävä kokeilujakso, jolloin tiellä liikkuminen estettiin pollareilla, joiden yli saa mennä vain huoltoliikenne. Tarkoituksena oli kokeilla asiaa vuoden ajan ja katsoa sen jälkeen, miten se on toiminut ja tuleeko ratkaisusta pysyvä.

Kokeilukulttuurissa on kyse siitä, että asiaa nimensä mukaisesti kokeillaan, eli ei tehdä heti pysyviä ratkaisuja. Kokeilun kautta voidaan todeta, oliko ratkaisu onnistunut ja halutaanko siitä pysyvä muutos. 

Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta on perehtynyt kokeilukulttuuriin opinnäytetyössään Kokeilut liikennesuunnittelun apuvälineenä. Tahkonkujan liikennekokeilu on yksi hänen siinä tekemistään liikenteen kokeiluehdotuksistaan Kupittaalle.

- Tiettyjä asioita on vaikea tutkia tai selvitellä laboratorio-olosuhteissa. Kokeilut ovat keino, jolla voimme testata oikeassa ympäristössä homman toimivuutta. Asioita ei tehdä vain pienellä porukalla työpöydän ääressä, vaan ollaan oikeasti loppukäyttäjien kanssa väkisinkin tekemisissä, Tommola selittää.

Kokeilukulttuurin mukaisesti Tahkonkujankin kokeilussa palautetta sai käydä antamassa Turun kaupungin palautepalvelun kautta. Salokanteleen mukaan aluksi palautetta tuli paljon, sekä kielteistä että positiivista. Pyöräilijät ja kävelijät ovat pitäneet ratkaisusta, sillä heidän on nyt turvallisempaa kulkea alueella. Mutta ihan kaikille alueella liikkuville ratkaisu ei ole ollut yhtä mieluinen.

- Urheiluhallilla on muun muassa kerätty adressi, jossa halutaan purkaa kokeilu. Tämä on yllättävää, sillä urheiluhallin edustan läpiajokielto on ollut voimassa jo 20 vuotta. Kielteisen palautteen määrä kertoo siitä, että kieltoa on toistuvasti rikottu, Salokannel kertoo.

- Alkuun jotkut autoilijat kiersivät pollarit sivukautta, mutta siirsimme pollareita hieman ja koukkaaminen ei enää onnistu, Salokannel kertoo.

Blombergin aukion saattolenkin lisäksi Tahkonaukiolle tehtiin saattokaista, jota voi käyttää harrastajien vientiin ja hakuun. Saattokaistan tieltä poistettiin 11 parkkipaikkaa. Salokannel kertoo, että pysäköintipaikkojen poistosta tuli paljon palautetta ja paikoista seitsemän palautettiin takaisin pysäköintikäyttöön.

- Palautteiden perusteella muutimme saattokaistan paikkaa, jotta saimme lisättyä pysäköintipaikkojen määrää. Mielestäni saattokaista on nyt paremmassa paikassa.

Pollaritkaan eivät aluksi estäneet

- Alkuun jotkut autoilijat kiersivät pollarit sivukautta, mutta siirsimme pollareita hieman ja koukkaaminen ei enää onnistu”, Salokannel kertoo.

Kokeilun päätyttyä sen onnistumista ja hyötyjä mitataan palautteiden perusteella. Palaute käydään läpi ja lisäksi kysytään alueen seurojen mielipiteitä kokeilusta. 

- Meillä ei ole kulkumääriä mittaavia laskureita, vaan päätöstä tehdessä arvioidaan pääasiassa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisen turvallisuutta.

Salokanteleen mukaan kokeilun jälkeen on kaksi vaihtoehtoa; joko alue palautetaan normaaliksi tai kokeilu vakinaistetaan. Nykyisen tien alue voitaisiin muokata johonkin muuhun käyttöön, mikä mahdollistaisi yhtenäisen ja katkeamattoman kaupunkipuiston. Seuroilta kysytään toiveita alueen kehittämistä varten.

Jos kokeilu päätetään vakinaistaa, tilankäytölle on erilaisia vaihtoehtoja. Joko tie jätetään suljetuksi tieksi tuonne keskelle, mutta parhaimmillaan se palvelisi jotain muuta käyttöä. Sen tilalla voisi olla leikkipaikkoja tai viheristutuksia, tie voidaan raapia pois ja tuoda paikalle ihan mitä tahansa, mitä kaupunkipuistossa voi ylipäätänsä olla, Salokannel maalailee.

Ennen varsinaista päätöksentekoa kokeilu jatkuu väliaikaisena. Salokanteleen mukaan hankkeen työ loppui elokuun puolessa välissä, johon asti kokeilun monialainen vastuutiimi tarkasteli kolmen kuukauden välein palautteita. Sen päätyttyä he kasasivat palautteista raportin ja kertoivat oman mielipiteensä kokeilun sujumisesta ja millaisia asioita alueelle on toivottu tien tilalle.

Kaupunkiympäristötoimiala jatkaa prosessia siitä eteenpäin ja tekee päätöksen tulevaisuudesta.

Vanhaa mutta uutta

Ilmiönä kokeileminen ei ole täysin uusi. Tommolan mukaan kokeilukulttuurilla on vanhat perinteet, mutta se on kuitenkin muuttanut muotoaan vuosien aikana. Hänen mukaansa jo 90-luvun alkupuolella tehtiin erilaisia tempauksia. Esimerkiksi Kansainvälisen autottoman päivän tapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa, jolloin katuja ja parkkipaikkoja on vallattu muuhun kuin autojen käyttöön.

2010-luvun alkupuolella otettiin käyttöön termi ”tactical urbanism”, jolle ei ole virallista suomennosta. Sen nimissä tehtiin erilaisia tempauksia. Sillä pyritään kokeilemaan asioita, ilman poliittista päätöksentekoa. Alueiden paikalliset asukkaat ovat käyttäneet sitä keinona näyttää, että muutos on konkreettisesti onnistunut ja saada siten päätöksenteko vastaamaan alueen ihmisten tarpeita.

Tommola vieraili opinnäytetyötään tehdessä CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen yhteistyökaupunki Madridissa perehtymässä heidän oppeihinsa.

Madridissa tehtiin kokeilu nelikaistaisella Gran Via -pääkadulla. Yksi sen autokaistoista suljettiin ja siirrettiin jalankulkijoille. Kokeilun aikana alueella mitattiin ilmanlaatua ja liikenteen sujuvuutta.

- Tulokset olivat niin hyviä, että tämä kokeilu vielä toistettiin toisenlaisella kaistajaolla, ja otettiin sitten pysyvästi jalankulkijoiden käyttöön ja tehtiin kalliit infratyöt.

Kokeilun aikana muutokset toteutettiin kevyin välinein; aidoin ja betoniporsain, jotta vanhaan olisi helppo palata tarvittaessa. Jos liikenne muutoksia tehtäisiin heti pysyvin toimenpitein, se voisi tulla kalliiksi, jos kokeilu ei olisikaan onnistunut. Siksi kokeilukulttuuri madaltaa kynnystä kokeilla ratkaisuja, joiden toimivuudesta ei ole ennalta varmuutta.

Suomessa on jo tehty satoja kokeiluja liikenteen sektorilla, jossa ne edistävät digitalisaatiota ja kehittävät liikkumisen palveluita. Turussa esimerkiksi kokeiluja on tehty liittyen sähköisiin kulkuneuvoihin. Tommolan mukaan niitä ei kuitenkaan ole vielä otettu yhä laajasti käyttöön liikennesuunnittelussa ja infrastruktuurissa.

CIVITAS ECCENTRIC on kuitenkin luonut hyvän pohjan hankkeensa aikana.  Hankkeen myötä Turussa on kokeiltu monia asioita ensimmäistä kertaa.

- CIVITAS on tuonut todella hyvin tätä kokeiltavuutta ja nimenomaan sitä, että ei ole huonoja kokeiluja. Mielestäni koko hanke on ollut kokeilukulttuuriin viittaava prosessi. Opitaan myös virheistä, tutkitaan ja kirjataan asioita ylös ja kehitetään aina parempaan suuntaan. Se on tosi innostava ja hyvä toimintamalli.