Kokeilukulttuurin kehittäjä

– Annetaan kouluarvosanaksi yhdeksän. Ihan kaikkiin tavoitteisiin ei päästy mutta kaikkiaan nelivuotisjakso on onnistunut mainiosti. Tällainen kunnianhimoisesti uutta etsivä hanke on hyödyllisen opettavainen yhtä lailla nappisuoritusten kuin ohilaukaustenkin kautta.

– Monenmoista on neljässä vuodessa tapahtunut, vaikka on toki vaikea tietää mitkä asiat ovat juuri ECCENTRICin ansiota, miettii kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, kun häneltä kysyy, kuinka CIVITAS ECCENTRIC -hanke on onnistunut. 

Hankkeessa on pohdittu millaista olisi fiksu liikkuminen ja kehitetty uudenlaisia tapoja liikkua. Taustalla on, että Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029, mistä syystä liikkuminen nousee tärkeään rooliin. Eikä kyse edes ole pelkästään hiilineutraaliudesta: kun asiat toimivat fiksusti, liikkuminen luo ylipäänsä hyvinvointia ja elämänlaatua – ja päinvastoin.

Hintsasen mielestä yksi hankkeen tärkeä saavutus on, että on osattu viestiä hyvin ja saatu aikaiseksi keskustelua liikkumisen merkityksestä: 

– Se ei ole mitään erillistä, vaan liikkuminen liittyy kaupungin kehittymiseen, kaupunkikuvaan, kaupunkikulttuuriin ja vastaavaan. Itsellenikin on edelleen aina pieni hämmästyksen aihe, kuinka suuren osan elämästä liikkuminen ajallisesti vie. Siksi sillä on merkitystä, Hintsanen miettii.  

Timo Hintsanen. Kuva: Roope Lipasti

Isoja muutoksia edessä

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Saara Ilvessalo on samoilla linjoilla. Hän on seurannut CIVITAS-hanketta tiiviisti sivusta. Hänen kouluarvosanansa hankkeelle on 9 +. Pieni miinus tulee siitä, että Kupittaalle suunniteltu liikenne-hub ei toteutunut ainakaan vielä. Ideana oli, että yhdestä paikasta olisi saanut käyttöönsä potkulaudan, polkupyörän tai auton sekä päässyt bussilla ja vielä junallakin. 

Vaikka paljon konkreettistakin saavutettiin, Ilvessalo uskoo, että yksi tärkeä CIVITAS-hankkeen perintö on nimenomaan henkinen: 

– CIVITAS on tuonut kaupunkiin kokeilukulttuuria sekä sen myötä uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Tätä myös kaupunkilaiset toivovat. Esimerkiksi keskustassa voitaisiin kaupunkilaisten mielestä tehdä ripeitäkin muutoksia, vaikka niin, että rauhoitettaisiin jotkut kadut autoilta. Mutta tämän voisi tehdä sillä lailla kevyesti, että kokeilu olisi myös helppo purkaa. Yksinkertaisimmillaan siis ihan vaikka betoniporsailla. Kun sitten olisi kokeiltu ja löydetty hyviä ja toimivia juttuja, niistä voisi tehdä pysyviä. 

Uskoa muutokseen totisesti tarvitaankin, mikäli ilmastotavoitteista halutaan pitää kiinni: 

– Liikenteessä ovat isot asiat edessä, jotta päästään tavoitteeseen, että vuosikymmenen päästä 66 prosenttia liikenteestä tapahtuu kestävän kehityksen mukaisesti, siis joukkoliikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Tällä hetkellä luku on reilut 50 %. Yksi tärkeä asia, mihin pitäisi nyt jatkossa kiinnittää huomiota, on ydinkeskustan käveltävyys. Eli mitä edellyttää, että ihmiset lähtisivät kävellen liikkeelle? Ainakin se tarkoittaa esimerkiksi puita ja istutuksia ja rauhaa ja tilaa. 

Saara Ilvessalo. Kuva: Teemu Nurminen

Talvipyöräkokeiluja ja sähköbusseja 

Turun hiilineutraaliuden eteen on jo tehty paljon energiantuotannon puolella mutta Hintsasen mukaan se on ikään kuin paletin helppo kohta: 

– Ei riitä, että vain energiassa säästetään tai siirrytään pois fossiilisista polttoaineista. Päästöjä täytyy leikata myös muualta ja se tarkoittaa käytännössä rakentamista ja liikennettä. Rakentamisen päästöpienennykset ovat hidasta puuhaa, sillä rakennuskanta uusiutuu prosentin vuosivauhtia. Liikkumisen puolella voidaan tehdä enemmän ja siihen ECCENTRIC on tuonut ison panoksen edistämällä kestävää liikkumista, Hintsanen sanoo. 

Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Föli-fillarit, jotka saatiin kaupunkiin ECCENTRIC-hankkeen ansiosta. 

– Ne ovat myös osa joukkoliikennejärjestelmää. Bussit eivät yllä joka paikkaan – aina jää se yksi kilometri saavuttamatta, ja siinä voi käyttää sitten vaikka fölläriä. Fölläriasemat ovat pysäkkien lähellä eli ne siis muodostavat yhden järjestelmän, myös niin, että Fölin ja fölläreiden välille on kehitetty yhteinen sähköinen lippujärjestelmä, Hintsanen kertoo.

Suuri ja näkyvä hankkeen saavutus on ollut myös, että kaupunkiin on saatu maan ensimmäinen täyssähköbussilinja, jollaisia tulee jatkossa varmasti lisääkin. 

Henkilökohtaisesti sekä Hintsasta että Ilvessaloa ilahdutti talvipyöräilykokeilu, eli että jokirannan ydinreittejä pidetään nykyään kunnossa suolaharjauksella, mikä on ensinnäkin lisännyt pyöräilyä talvella, mutta toiseksi suolaharjaus pitää asvaltin kunnossa, kun sitä ei putsata traktorin terävän lanan kanssa. Se on iso säästö.

Liikenne palveluna

Yksi tärkeä ECCENTRICiin liittyvä asia on, että Turku koordinoi niin kutsuttua MaaS-palettia – eli hankkeita, jossa liikenne nähdään palveluna. 

– Se tarkoittaa, että voisi suunnitella matkansa mobiilisti ja ohjelma kertoisi millä kannattaa mennä ja mistä saa sen kulkuneuvon. Ideana on, että ei tarvitsisi omistaa esimerkiksi autoa, vaan sellaista voisi tarvittaessa aina lainata. Näin säästyisi kaupunkitilaakin, Hintsanen sanoo. 

Tämä taas on olennaista siksi, että Turku tiivistyy koko ajan, koska kaupunkiin muuttaa lisää ihmisiä. Tällöin uhkana on, että viihtyisyys kärsii: 

– Jos kuitenkin katutilat voidaan rauhoittaa pysäköinniltä, se lisää tilaa ja viihtyisyyttä. Kuluvana kesänä esimerkiksi ravintoloiden terasseja on siirretty parkkipaikoille. Myös Suurtorille tulee terasseja, mikä elävöittää sitä, Hintsanen sanoo, joskin myöntää, ettei siinä ole taustalla ole ECCENTRIC vaan Covid-19:

– Yhtä kaikki, lopputulos on juuri sitä mitä ECCENTRICissä on pohdittu. 

Kaupunki kokeilualustana

Ilvessalo puolestaan muistuttaa, että Turussa tehdään edelleen hyvin paljon jopa alle kilometrin matkoja omalla autolla, joten tässä olisi petraamisen varaa: 

– Pyöräilykulttuurin edistäminen vaatii mukavaa pyöräily-ympäristöä, eli pitää satsata pyöräteihin. Nopeusrajoitukset ovat yksi osa tätä – keskustan nopeuksiahan nyt lasketaankin. Muissa kaupungeissa yksityisautoilu vähenee jo tällä hetkellä, mutta ei Turussa. Jos se muualla onnistuu, niin miksei muka täällä? 

Sama asia, liikkumisen murros, liittyy myös esimerkiksi sähköpotkulautoihin. 

– Ne ovat hyvä esimerkki sen tapaisesta asiasta, joita ECCENTRICissä on haettu. Potkulaudat sinänsä eivät kuulu hankkeeseen, mutta hankkeen taustalla on ajatus siitä, että kaupunki olisi ikään kuin kokeilualusta, johon erilaiset toimijat voisivat tulla tekemään ja tarjoamaan ratkaisujaan – kuten vaikka niitä sähköpotkulautoja, jotka ovat parissa vuodessa muokanneet liikkumista paljon, Hintsanen sanoo.

Älykästä pysäköintiä

– Entäpä sitten niiden näkökulma, jotka tulevat kauempaa, onko realistista, että vaikka lietolainen jättäisi rakkaan autonsa Halisiin ja jatkaisi siitä bussilla?  No entäpä, jos sen voisi jättää vaikka Vartiovuoren alle pysäköintiluolaan? Sellaista on kaavailtu ja mietitty millä keinoin moinen saataisiin kannattavaksi. Sieltä voisi olla sitten jonkinlainen shuttlebus-kyyti keskustaan, Saara Ilvessalo miettii. 

Pysäköintiasiat liittyvätkin CIVITAS-hankkeeseen olennaisesti: hankkeessa on mietitty esimerkiksi sellaista, kuinka pysäköinnistä saataisiin älykkäämpää, eli että kännykkä kertoisi missä on tyhjää, jolloin turha ajeleminen vähenisi. Tai mikäli raitsikka saataisiin, niin auton voisi hyvinkin jättää vähän kauemmas koska sieltä pääsisi varmasti ja nopeasti keskustaan. 

Pysäköintiä Puolalankadulla. Kuva: Juha Pulmuranta

Hyvä kaupunki

Ja mitä tulee keskusta-autoiluun: 
– Kaupungin strategiassa sanotaan selvästi, että kaikilla liikennemuodoilla pitää päästä kaupungin keskustaan, myös autoilla. Sen sijaan sellainen tarpeeton läpiajo pitää karsia pois. Eli jos ei ole selkeästi asiaa keskustaan niin ajaa sitten jotain muuta kautta. Tähän liittyy esimerkiksi Auransillan ajokielto, Timo Hintsanen sanoo.

Kaiken edellä mainitun lopputuloksena sitten siintää se ilmastoneutraali Turku:

– Se on Turku, joka kannustaa liikkumaan terveellisemmin, on meluton ja saasteeton, ja jossa parkkipaikkoja voidaan käyttää muuhun. Sellaisessa kaupungissa voi turvallisesti liikkua niin 8-vuotias kuin 80-vuotias. Silloin kaupunki on hyvä kaikille, Ilvessalo summaa.