Stefan Synek, CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen hankepäällikkö Münchenissä, ja Nikolay Simeonov, hankepäällikkö Bulgarian Rusessa, kertovat näkemyksiään Turusta ja sen älykkäistä liikkumisratkaisuista.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti: Roope Lipasti

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Miten hyvin tunnet Turun? 

Nikolay Simeonov: Ennen ECCENTRIC-hanketta en itse asiassa ollut kuullutkaan Turusta, ja veikkaisin, että bulgarialainen Rusen kaupunki oli yhtä tuntematon Turun kollegoiden keskuudessa. Olen siis erittäin iloinen, että pääsin ECCENTRIC-hankkeen kautta tutustumaan tähän kauniiseen suomalaiskaupunkiin. Oli todella mielenkiintoista kuulla kaupungin meriteollisuushistoriasta, oppia bioteknologian ja lääketeollisuuden noususta sekä vierailla Kupittaan tiedepuistossa.

Stefan Synek: Kävin Turussa päivävierailulla lomaillessani Suomessa vuonna 2005. Kaupunki on tietenkin muuttunut paljon sen jälkeen – erityisesti uusien liikkumisratkaisujen osalta.

Miten näet Turun liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta – mitkä asiat toimivat hyvin? Entä missä olisi parantamisen varaa?

NS: Mielestäni kaupungin julkinen liikenne oli erittäin hyvin järjestetty ja helposti käytettävissä varsinkin Föli-mobiilisovelluksella. En nähnyt yksityisautoista johtuvia ruuhkia, joten ne eivät liene ongelma Turussa. Yllätyin huomatessani, että talvisäästä huolimatta (helmikuu 2017) monet liikkuivat polkupyörällä. Samaa ei tapahdu Rusen kaltaisissa eteläisissä kaupungeissa. Tämä on tietenkin mahdollista vain siksi, että Turku on tehnyt paljon työtä taatakseen hyvät pyöräilyolosuhteet myös talvikaudeksi.Minun mielestäni Turku on erittäin hyvin organisoitu liikenteen ja liikkumisen osalta. Se on minulle hyvä esimerkki kestävän kaupunkiliikenteen toteutuksesta käytännössä.

SS: En osaa oikeastaan kommentoida asiaa Münchenin näkökulmasta. Olemme tietoisia Turun liikkuminen palveluna -ratkaisuihin liittyvästä kehitystyöstä. Turun pienempi koko on yksi sen eduista Müncheniin verrattuna. Onnistuneita kokeiluja voidaan siis ottaa laajasti käyttöön nopeammalla aikataululla. Noin 1,5 miljoonan asukkaan Münchenissä prosessi on selvästi monimutkaisempi ja hitaampi. 

Varsinais-Suomen tärkeimpänä kaupunkina Turun on houkuttelevuutensa takia (suuret työnantajat, korkeakoulut jne.) taattava työmatkaliikenteen sujuvuus, mikä on tarpeen myös Münchenissä. Koska Turku rajautuu lännessä mereen, autoliikenne keskittyy muutamille keskeisille akseleille, mikä asettaa haasteita liikennesuunnittelulle.

Mitä liikenteen osa-alueita Turun tulisi lähivuosina eniten kehittää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi?

NS: Uskoisin, että Turku voisi edistää aktiivisia liikkumistapoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä, entistäkin enemmän ja tehdä lisäinvestointeja sähköiseen joukkoliikenteeseen ja kunnallisen kaluston sähköistykseen sähkötoimisilla polkupyörillä, rahtipyörillä, pakettiautoilla ja henkilöautoilla.

SS: Turku on jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan ECCENTRIC-hankkeen puitteissa edistämällä aktiivista liikkumista, julkista liikennettä, puhtaita polttoaineita ja ajoneuvoja, liikkuminen palveluna -ratkaisuja ja yhteiskäyttöistä liikkumista. Münchenin kaupunki on asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tiedämme toki, että tähän tarvitaan entistäkin mittavampia muutoksia, ja sama pätee myös Turkuun. Tehokkaiden toimenpiteiden toteutus lähivuosina edellyttää siis, että turkulaiset ymmärtävät ja hyväksyvät sen, miten tärkeää näiden tavoitteiden saavuttaminen todellakin on. Monipuolinen ja -suuntainen viestintä kaupungin asukkaiden kanssa on näin ollen keskeinen tekijä.

Miten hyvin katsot ECCENTRIC-hankkeen onnistuneen Turussa? 

NS: Tietääkseni yksi merkittävimmistä onnistumisista Turussa on kaupungin liikkuminen palveluna -konseptin jatkokehitys ja käytännön toteutus. Omasta näkökulmastani kaupunki onnistui hienosti sähköisten joukkoliikennevälineiden lanseerauksessa ja on myös pystynyt takaaman kevyen liikenteen helppouden, sujuvuuden ja turvallisuuden kaikkina vuodenaikoina. 

SS: En osaa kovin tarkasti sanoa, sillä en tiedä asiasta riittävästi. Münchenissä seuraamme toki suurella mielenkiinnolla kaikkia jaettuun liikkumiseen, liikkuminen palveluna -järjestelyihin ja pyöräilyinfrastruktuurin talvikunnossapitoon liittyviä ratkaisuja.  

Onko Turun liikkumisratkaisuissa mielestäsi jotain erityisen mielenkiintoista?

NS: Muut kaupungit voisivat tietenkin oppia tavoista, joilla Turussa on kehitetty liikkumista ja liikennettä palveluna (MaaS – Mobility as a Service). Kaupungin maantieteellisen sijainnin ja sääolosuhteiden takia myös katujen, jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapito sekä joukkoliikenteen saatavuus ja esteettömyys lumiseen aikaan kiinnostavat.

SS: Turun on selvittävä paljon kylmemmistä ja lumisemmista talvista kuin meidän, ja niin se tekeekin esimerkillisesti. Kun Münchenissä sataa paljon lunta yllättäen, liikenteen logistiikka lamaantuu eivätkä ihmiset saa esimerkiksi hoidettua työmatkojaan. Näissä asioissa meillä on ehdottomasti paljon opittavaa Turulta. 

Turun kaupunki ja etenkin sen omistautunut hanketiimi on ollut liikkeelle paneva voima CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa. Turun ECCENTRIC-tiimin osallistumisesta ei ole hyötynyt pelkästään München vaan koko hankeorganisaatio.

Jos vertaat omaa kaupunkiasi Turkuun, mitä me voisimme oppia teiltä? 

NS: Kaupungit ovat niin erilaisia, etten oikeastaan osaa antaa ehdotuksia.

SS: Yleisesti ottaen kaupunkeja on vaikea verrata, koska koossa ja maantieteellisessä sijainnissa on niin suuria eroja. Kansainvälisessä vertailussa München on kuitenkin onnistunut edistämään kestävää liikennettä hyvin viime vuosina. Yksi esimerkki tästä on pyöräilyn lisääminen. Pyöräilyn osuus kaupungin liikenteestä lisääntyi 10 prosentista vuonna 2002 ensin 14 prosenttiin vuonna 2008 ja sitten 18 prosenttiin vuonna 2017. Samalla kaupunki on myös kehittänyt pyöräilyinfrastruktuuria laajasti ja järjestänyt mittavia pyöräilyä käsitteleviä viestintäkampanjoita.