Turku - potentiaalia pursuava kaupunki

Kun CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa Madridin hankepäällikkönä toimiva Juan Azcárate Luxán vieraili Turussa helmikuussa 2017, hän päätti kokeilla jotain espanjalaiselle perin eksoottista: talvipyöräilyä harjasuolatulla pyörätiellä.

– Meillä oli sellainen paksurenkainen pyörä, joka toimi oikein mainiosti. Mieleeni jäi myös, että Turussa oli testattu onnistuneesti biokaasun käyttöä raskaassa tavaraliikenteessä. Erityisen mielenkiintoinen on tapa, jolla Turku on yhdistänyt yksityisen ja julkisen sektorin. Olemme testanneet biokaasulla toimivia raskaita ajoneuvoja myös Madridissa, ja Turku on ollut meille eräänlainen inspiraation lähde. 

Madridin näkökulmasta Turku on monella tapaa vaikuttava paikka, sillä se on ihmisen kokoinen kaupunki: 

– Kaikki on lähellä, ja palvelut ovat saavutettavissa 15 minuutissa. Turku on ihmisläheinen ja positiivinen elinympäristö. Se on paikka, joka tarjoaa monenlaisia kulttuuriin ja matkailuun liittyviä mahdollisuuksia. Elinvoimaisessa kaupungissa on helppo liikkua kävellen ja pyörällä, vaikka äärimmäiset säätilat voivat joskus aiheuttaa pieniä haasteita. ECCENTRIC-hanke on kuitenkin onnistunut edistämään liikkumista myös talvella. Käytössä on monenmoisia ratkaisuja pyöräteiden suolauksesta sähkölinja-autojen talvikäyttöön, ja Turku on myös liikkuminen palveluna (Mobility as a Service, MaaS) -ratkaisujen edelläkävijä.

Pienen koon edut

Paul Fenton, ECCENTRIC-hankkeen hankepäällikkö ja Turvallisen kävelyn ja pyöräilyn työpaketin vetäjä Tukholmassa, on samaa mieltä madridilaisen kollegansa kanssa. Hänen mielestään Turussa on kaupungin koon ja topografian puolesta valtavasti potentiaalia pyöräliikenteen lisäämiseen koko alueella:

– Turku muistuttaa monia keskikokoisia ruotsalaiskaupunkeja, joten niiden välille on helppo vetää yhtäläisyysmerkkejä mitä tulee henkilöautojen käytön vähentämiseen aktiivisen liikkumisen, julkisen liikenteen ja yhteiskäytön avulla, Fenton sanoo. 

Keskikokoisuus ei suinkaan ole pelkkä haaste, vaan myös etu:  

– Logistiikka on nykyään haaste lähes kaikissa kaupungeissa, mutta keskikokoiset kaupungit voivat elävöittää keskustojaan ja samalla mahdollistaa sähköistä kaupankäyntiä lisäämällä luovaa tiealan käyttöä ja priorisoimalla kestäviä kuljetus- ja liikkumistapoja fossiilisten polttoaineiden käytön edelle sääntelyn kautta. Monet Turun keskeiset ominaisuudet asettavat sen etulyöntiasemaan paikallisella, kansallisella ja koko Euroopan tasolla: kaupunki on alueellinen keskus, jossa on paljon työnantajia, kansainvälistä liikennettä, kansallista työmatkaliikennettä ja korkeakouluja. Kaiken kaikkiaan näen siis Turun potentiaalia pursuavana kaupunkina! 

Pitkän tähtäimen visio

Azcárate Luxánin mukaan yksi Turun vahvuuksista on sen selkeä pitkän tähtäimen visio. Kupittaan laboratorioalue, johon Azcárate Luxán tutustui Turun-vierailullaan, on tästä hyvä esimerkki: 

– Kupittaan tiedepuiston alueella yritysten, korkeakoulujen ja kaupungin toiminnot ovat nivoutuneet tehokkaasti yhteen, joten ne ovat kätevästi saatavilla samassa paikassa ja kaikki osapuolet hyötyvät.

Sama filosofia näkyy myös älykkäässä liikkumisessa, jonka saralla Turku on onnistunut hyvin:

– Teknologia on toki tärkeää, mutta yksistään se ei riitä. Älykäs liikkuminen edellyttää kaupungilta visiota siitä, miten tavoitteeseen päästään. Tämä on yksi Turun vahvuusalueita. 

Paul Fenton on samaa mieltä:

– Projektihenkilöstömme on arvostanut Stella Aaltosen ja hänen kollegoidensa vahvaa sitoutumista. Turku on tehnyt kovasti töitä, testannut paljon uusia ideoita ja pyrkinyt koko ajan löytämään uusia tapoja kehittyä. Meille ja muillekin kaupungeille tämä on mitään yksittäistä toimenpidettä rohkaisevampaa. Tarvitsemme energistä ja idearikasta väkeä muuttamaan ja parantamaan maailmaa – Turusta tällaisia ihmisiä tuntuu löytyvän paljonkin.

Talvista pyöräilyä jokirannassa. Kuva: Juha Jokela.

Mahdollisuuksia talvipyöräilyyn

Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei ole helppoa missään – ei edes Turussa. Fentonin mukaan tarvitaan vielä paljon ruohonjuuritason työtä. Turun ja muiden kaupunkien on tehtävä entistä kovemmin töitä edistääkseen aktiivista liikkumista (kävelyä ja pyöräilyä), julkista liikennettä, yhteiskäyttöä, liikkuminen palveluna -ratkaisuja, kestävää logistiikkaa ja puhtaita polttoaineita ja kulkuvälineitä. 

– Meidän on luovuttava fossiilisista polttoaineista vaiheittain, käytettävä julkisia hankintoja työkaluna ja osallistettava erilaisia paikallisia ja alueellisia sidosryhmiä laajemman muutoksen edistämiseksi, Fenton toteaa tulevaisuuden näkymiä kuvaillen. 

Turulla on kuitenkin jo nyt paljon aihetta ylpeyteen: 

– Ulkopuolisen mielipiteinä minun näkemykseni eivät välttämättä vastaa paikallisten kokemusta. Minun vaikutelmani on kuitenkin, että ympärivuotisen pyöräilyn edistämisessä on onnistuttu: talvikauden kunnossapidon kehittäminen esimerkiksi suolauksella on lisännyt teiden käyttöä ja käyttäjätyytyväisyyttä. Tiedän kaupungin hallinnon testanneen monenlaisia sähköajoneuvoja ja onnistuneen kaupunkipyöräjärjestelmän toteutuksessa järkevän sopimuksen ansiosta. Myös liikkuminen palveluna -ratkaisujen kehitystä Turussa on ollut mielenkiintoista seurata.

Mitä opittavaa?

Jos vertaamme esimerkiksi Turkua ja Madridia, mitä Turku voisi oppia merkittävästi suuremmalta kaupungilta? Juan Azcárate Luxán muistuttaa, että koon lisäksi kaupungeilla on myös monia kulttuurisia ja ilmastollisia eroja: 

– Madridissa olemme varmaankin onnistuneet kohtuullisen hyvin julkisten tilojen käytössä. Kaupungin keskusta on erittäin jalankulkijaystävällinen. On tosin syytä pitää mielessä, että keskustat ovat harvoin kaupunkien ongelmakohtia, sillä niistä pidetään hyvää huolta. Haasteita esiintyy yleensä reuna-alueilla, joihin pääasiallinen huomio olisi siis syytä keskittää. 

Turku voisi tosin oppia myös Madridin sähköautojen ja -moottoripyörien yhteiskäyttöjärjestelyistä. 

– Meillä on yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat sähköautoja ja -moottoripyöriä paikallisten käyttöön varsin edullisesti: viisi kilometriä eurolla. Kaupunki tukee toimintaa tarjoamalla yhteiskäyttöisille kulkuneuvoille ilmaisen pysäköinnin, mikä on iso juttu Madridin keskustassa. Parkkitilaa ei kuitenkaan ole riittävästi, joten kaupunki aikoo osoittaa muutamia parkkialueita pelkästään sähköajoneuvojen käyttöön. Järjestelmä on myös erittäin helppokäyttöinen, Azcárate Luxán kertoo. 

Helppokäyttöisyys on ehdottoman tärkeää:

– Haasteena myös Turussa on varmistaa uusien teknologioiden esteetön käyttö kaikille väestöryhmille lapsista ikäihmisiin ja liikuntarajoitteisiin.  

Vielä on paljon tehtävää

Entä mitä Turussa olisi voitu tehdä paremmin Tukholman näkökulmasta? Paul Fentonin mukaan kysymykseen ei ole helppoa vastausta, sillä paljon riippuu toiminnan tavoitteesta: 

– Jos prioriteettina on ilmasto, fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää Turulta ja muilta kaupungeilta entistäkin nopeampia ja mittavampia toimia. Jos tärkein kehityskohde on sosiaalisen tai kaupallisen tilankäytön kehittäminen kaupungin houkuttelevuuden parantamiseksi tai vaikkapa julkinen terveydenhoito, painopisteet ovat täysin erilaiset, vaikka osa johtopäätöksistä vastaisikin toisiaan. Keskeistä on siis tehostaa tilojen ja palveluiden yhteiskäyttöä sekä yhteisiä arvoketjuja kehittämällä puistoja, kauppoja, kahviloita, kävelykatuja, pyöräteitä, julkista liikennettä ja jaettua liikkumista. Ihmiset on saatava pois autoistaan ja osallistumaan aktiivisesti paikallisen yhteisön toimintaan.

Siinä mielessä Turun keskustan liikennejärjestelyissä on vielä paljon kehitettävää myös ECCENTRIC-hankkeen jälkeen.