Turussa selvitettiin itseään ajavien robottibussien mahdollisuuksia osana kaupungin liikennettä. Selvittelyissä tultiin kuitenkin siihen tulokseen, etteivät ne ole vielä tarpeeksi kehittyneitä, jotta ne palvelisivat kustannustehokkaasti Föli-liikennettä. Selvittelyvaihe oli osa Turun Smart and Wise -kärkihanketta. 

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Teksti ja kuvat Essi Karlsson

Teksti ja kuvat Essi Karlsson

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Lainsäädännöllisesti robottibussia voi jo operoida koekilvillä ja myös palveluntuottajia löytyy. Kun uusien teknologioiden käyttöönottoa harkitaan, pohditaan kuitenkin tarkkaan, mitä hyötyä niistä voi olla. Turun Kaupungin älyliikenteen asiantuntijan Juho Taavetinkankaan mukaan niillä tavoitellaan kustannustehokkuutta, joukkoliikenteen imagoarvon ja houkuttelevuuden lisäämistä sekä profiloitumista älykkäänä ja resurssiviisaana kaupunkina.

- Tällä hetkellä ei toteudu kustannustehokkuus, eikä imagoarvon ja houkuttelevuuden lisääminen, koska kulku on hidasta, takkuilevaa ja vähän epäluotettavaakin. Meille jää enää profiloituminen älykkäänä kaupunkina, ja nyt kun näitä robottibussikokeiluja on tehty muualla, emme profiloidu ainakaan muita älykkäämpänä kaupunkina, Taavetinkangas sanoo.

Itseään ajava bussi on pieni

Robottibussilla tarkoitetaan tilataksikokoluokan ajoneuvoa, jolla voidaan saavuttaa jonkin tasoinen autonomisuus. Taavetinkangas kertoo, että tällä hetkellä täyteen autonomisuuteen ei vielä päästä. Siksi robottibussissa pitää olla mukana henkilö, jonka lain mukaan on voitava ottaa ajoneuvo hallintaansa. Tämäkin vaikuttaa liikennöinnin kustannustehokkuuteen.

- Robottibussi maksaa kaksi kertaa niin paljon, kuin vastaavan kokoluokan rattiauto. Kuljettajan osuus normaali liikenteen kustannuksista on karkeasti puolet. Jotta voitaisiin päästä kokonaan eroon kuljettajakustannuksista, auton pitäisi kulkea ilman mitään ihmiskontrollia.

Eli Turun ei ole vielä järkevää ostaa robottibussia, koska sellainen maksaa jo itsessään paljon ja se ei tuota vielä tarpeeksi säästöä autonomisuudellaan.

Taavetinkankaan mukaan seuraava askel robottibussien kehittämisessä tulee olemaan kuljettajan siirtäminen auton ulkopuolelle. Silloin yksi kuljettaja voisi huolehtia useammasta autosta ja kuljettajakustannus saataisiin vähennettyä. Robottibusseja ja reittejä pitäisi olla todella monta, jotta siitä saataisiin tarpeeksi kustannustehokkuutta.

Tältä näyttää Navyan robottibussi. Kuva: Michaël GOUNON

Vielä on ratkottavia ongelmia

Helsingissä on ollut pilottihanke robottibussista ja sieltä saatujen kokemusten myötä, on todettu muutamia ongelmia. Niistä on kerrottu Metropolian Sohjoa -nimisessä artikkelikokoelmassa. Robottibussi on herkkä reagoimaan ulkopuolisiin ärsykkeisiin ja kuljettaja joutuu ottamaan välillä hallinnan. 

Ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi jalankulkijat, joiden käytöstä ei voi ennakoida, ympäristöä havainnoivien tutkien reagointi vesipisaroihin ja väärin pysäköidyn auton aiheuttamat pysähdykset. Ennen kuin robottibussi voi kulkea ilman kuskia, pitäisi nämä ongelmat ratkaista.

Turvallisuus on Fölille erittäin tärkeää. Taavetinkangas sanoo, että jos ratkaisu ei ole turvallinen, sitä ei oteta Föliin. Kyseiset ongelmat liittyvät muuhunkin kuin turvallisuuteen.

Taavetinkangas haluaa korostaa, että Turulla löytyy innostusta robottibusseihin ja kokeiluille voidaan tarvittaessa budjetoida rahaa.

- Ilman muuta haluamme robottibusseja, mutta niiden pitää tuoda lisäarvoa jollakin tasolla. Haluamme auttaa kehitystyössä. 

Robottibussien tulevaisuuteen voidaan kuitenkin valmistautua ottamalla autonominen liikenne huomioon kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Taavetinkankaan mukaan asuinalueita suunniteltaessa voidaan katsoa hyötyisikö joku alue tulevaisuudessa robottibussista ja tehdä muuta liikennesuunnittelua sen mukaan.

Juho Taavetinkankaan mukaan Läntisellä Pitkäkadulla voisi olla tarvetta robottibussin kaltaiselle ratkaisulle. Kuva: Essi Karlsson

Kaupunki antaisi tukensa kehitystyölle

Taavetinkangas kertoo, että Turku voisi antaa halukkaalle yhteistyötaholla alustan kehitys- ja tutkimustyölle. Tutkimustyötä voisi tehdä vaikka yliopisto, valtion tekninen tutkimuskeskus tai yksittäinen yritys.

- Sehän olisi tällä hetkellä kaikkein toivottavin skenaario, että joku paikallinen tutkimustaho haluaisi kehittää teknologiaa ja Turun kaupunki osallistuisi siihen mahdollistamalla sen.

Kun robottibussin mahdollisuutta Turussa selviteltiin, oli sille erityisesti mielessä kaksi reittiä.

- Vaihtoehtona on ollut reitti Uudenmaankadulta Lemminkäisenkadulle. Siitä se voisi laajentua Kupittaan ja Itäharjun sisäiseen liikenteeseen.

Taavetinkankaan mukaan toinen vaihtoehto on ollut upottaminen olemassa olevaan verkostoon. Silloin reitti voisi olla Läntisellä Pitkäkadulla, linja-auto- ja rautatieaseman välillä. Sillä välillä on heikosti joukkoliikennettä saatavilla, joten tarvetta robottibussin kaltaiselle ratkaisulle voisi olla.

Taavetinkankaan mukaan reitiksi kelpaisi mikä tahansa, noin kilometrin reitti. Kunhan siellä ei ole vaarallisia risteyksiä ja alueella on mahdollisimman vähän jalankulkijoita. Reitillä olisi hyvä olla myös mahdollisimman paljon rakennuksia, koska robottibussin tutkat käyttävät suunnistukseen fyysisten objektien muotoja.

Automaatio kehittyy koko ajan ja Föli toteuttaa joukkoliikennettään parhaalla mahdollisella saatavissa olevalla teknologialla. Vaikka robottibussi-hanke ei ole aktiivisesti käynnissä, on Taavetinkangas tyytyväinen, että asiaa selviteltiin. 

- Ainakin tuli kartoitettu kokonaistilanne ja tiedetään mitä markkinoilla on. Tiedämme paremmin mitä haluamme Föli-liikenteeseen tällä hetkellä. Tärkeämpää on olla paras ja uskottava, ei niinkään ensimmäinen.