Aurajoen loppumetreille levittäytyvä Linnanniemi on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista aluesuunnittelukohteista. Sen kehittämisessä otetaan huomioon myös kestävä liikkuminen.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Sari Järvinen

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Marraskuun alussa 2020 turkulaisilla oli mahdollisuus tulla tutustumaan Linnaniemen kansainvälisen ideakilpailun suunnitelmiin pop up -näyttelyyn Kauppiaskatu 9a:han. Katseltava kattaus oli ainutlaatuista: Linnaniemen suunnittelukilpailu on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituin aluesuunnittelukohde.

Vaikka vaihtoehtoja oli huikea määrä, löytyi kilpailutöistä yhteisiäkin piirteitä. Kestävä kehitys koettiin tärkeäksi. Se on ollut myös ajatuksena, kun alueen liikkumissuunnitelmia on mietitty. Niiden puolesta on tehty töitä myös HUPMOBILE (Holistic Urban and Peri-urban Mobility) -projektissa. Siinä kehitetään sataman ja Linnaniemen aluetta. HUPMOBILE tukee CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen tavoin Turun kaupungin kehittämisen kärkihankkeita.

Mutta mitä ne tarkoittavat käytännössä tavallisen kaupungissa liikkujan kannalta?

Liikkumisen haasteet satamassa

Marraskuun hyinen tuuli ottaa vauhtia mereltä ja vinkuu pitkin autiota Ensimmäistä linjaa. Linnaniemen satama-alue on keskipäivällä autio. Toisin on, kun henkilöautojen letka saapuu aamu- ja iltalaivojen lipuessa laitureihinsa. 

- Henkilöautopainotteisuus tukkii liikenteen. Meno on jopa villiä. Henkilöautoliikenne voisi tulevaisuudessa olla kontrolloidumpaa ja matkustajavirtoja voitaisiin ohjata kestävämpiin liikkumismuotoihin, HUPMOBILEn hankepäällikkö Mervi Lehto pohtii.

Hän harmittelee, että nyt Turun keskustasta tulevan pyöräilijän reitti katkeaa merenkulkumuseo Forum Marinumin kohdalla. Jos mielii jatkaa satamaan, on oikaistava parkkipaikan halki.  

- Sen jälkeen tulee rautatie ja Viking Linen aidattu alue.

Nykyinen sataman rautatie jakaa niemenkärjen kuin kahtia. Sen ylittäminen onnistuu vain muutamasta kohdin.  

Rautatie jakaa Turun linnan vieressä olevan alueen kahtia. Kuva: Sari Järvinen

Taksilla ajetaan 200 metriä

HUPMOBILE-projektissa on haluttu miettiä kestävää liikkumista tavallisen ihmisen näkökulmasta. Esimerkiksi pyöräilijän tai kävelijän kannalta olisi houkuttelevampaa, jos reitistö jatkuisi Turun Satamaan asti. Silloin myös kaupunkiin tulevat turistit voisivat nauttia historiallisen kauniista maisemista, ehkä kahviloista ja muista palveluista. Linnaniemessä voisi olla nähtävää, tehtävää ja koettavaa myös päiväsaikaan.

Jotkut ovat kokeneet alueen tällaisenaan hankalaksi hahmottaa.

- Esimerkiksi Forum Marinumissa monet turistit pyytävät tilaamaan heille taksin Turun linnaan,  Lehto kertoo.

Yllätys on melkoinen, kun taksin ajettua noin 240 metriä kuljettaja ilmoittaa turisteille, että perillä ollaan. 

Ilmainen bussilippu 

Tärkeä osa onnistunutta matka on riittävän tiedon saaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Informaatiota pitäisi olla mahdollista saada useammasta eri kanavasta ja sitä tulisi olla saatavilla matkaketjun kaikissa vaiheissa. 

Turunkin osalta tätä on mietitty. Lehto esimerkiksi tiedottaisi matkustuspalveluista paremmin. Satamaterminaalissa voisi olla infopiste ja reaaliaikainen näyttötaulu, josta saisi tietoa mm. kestävän liikkumisen vaihtoehdoista ja matkailusta. Osa toimivaa matkaketjua on kävelyn ja pyöräilyn opastus. 

- Päärautatieasemalle suunniteltu linja-auto- ja junaliikenteen yhdistävä Matkakeskus on aivan mahtava juttu: se helpottaisi myös satamaan tuloa.

Joskus tulevaisuudessa risteilyn oston yhteydessä voisi saada bussilipun satamaan. Se kannustaisi käyttämään sähköllä kulkevaa Föli-bussia.

Kestävää liikkumista edistetään myös kaavoituksen keinoin. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä voisi olla kiinteistön kestävän liikkumisen suunnitelma tai kaavoitusvaiheessa tehtävä kestävän liikkumisen auditointi. 

Keskustasta tuleva pyörätie päättyy Forum Marinumin kohdalla parkkipaikkaan. Kuva: Sari Järvinen

Yhä useampi tulee bussilla

Vuonna 2018 selvitettiin, miten ruotsinlaivoille tullaan. Lähes puolet saapui henkilöautoilla: joka viides ajoi itse ja reilu neljäsosa oli saanut kyydin joltain muulta. Kestävien liikkumismuotojen, kuten junan ja linja-auton käyttö oli kuitenkin kasvussa. 

Tätä kehitystä kaupunki haluaa kiihdyttää. Tavoitteena on, että 66 prosenttia käyttäisi joukkoliikennettä, polkupyörää tai omia tossujaan saapuessaan terminaaliin.

-Tarkoituksena ei ole poistaa kokonaan henkilöautoliikennettä, mutta se voitaisiin järjestää sujuvammin. Nouto- ja saattoliikenteelle voisi olla oma paikkansa yhteisterminaalin itäpuolella. Myös parkkitaloa on mietitty, Lehto kertoo.

Syksyllä 2020 Turun kaupunki, Turun Satama Oy sekä laivayhtiöt Silja Line ja Viking Line selvittävät kolmea eri vaihtoehtoa Turun matkustajaterminaalille.

Läpiajoa voisi seurata kameroin 

Turun kaupungin lisäksi HUPMOBILE -projektin osallistujalista on pitkälti kansainvälistä. Kestävän liikkumisen ratkaisuja kehitetään yhdessä Tallinnan, Hampurin ja Riian kaupunkien, ITL Digital Labin, Aalto yliopiston, Kungliga tekniska högskolanin sekä Itämeren kaupunkien Kestävien kaupunkien komission kanssa. 

Kukin kaupunki aikoo myös toteuttaa minipilotin. Turun osalta se voisi olla vaikka keskustan läpiajoliikenteen havainnoimista digitaalisin keinoin. Useampaan pisteeseen asennettaisiin kamerat, jotka lukisivat ohiajavien ajoneuvojen rekisterinumerot. Näin voitaisiin saada osviittaa siitä, kuinka paljon keskustan läpi ajetaan.

- Tämä on yksi vaihtoehto, mitä voisi selvittää. Tosin keskustassa vietetty aika ei vielä aina kerro, onko kyseessä läpiajo vai onko joku jätetty pois kyydistä alueella. Tällaiseen pysähdykseen ei kulu paljon aikaa, Turun kaupunkiympäristötoimialan kehittämispäällikkö Juha Jokela pohtii.