Sirkkala skola ja Sirkkalabackens skola päättivät ottaa kolme vuotta sitten inkluusiotoimet osaksi koulun arkea. Aluksi opettajien työmäärä lisääntyi, mutta enää he eivät palaisi takaisin vanhaan.

Koulupäivä inklusiivisessa koulussa

Sirkkala skolassa on käynnissä tavallinen koulupäivä. Opettaja Jaana Kivikoski heijastaa dokumenttikameralla tehtäviä valkokankaalle ja kysyy oppilailta vastausta laskutoimitukseen. Moni oppilaista nostaa kätensä pystyyn, ja pian oikea vastaus kajahtaa ilmoille.

Hetken päästä Jaana ja erityisluokanopettaja Salla Multisilta hajauttavat oppilaat pienryhmiin jatkamaan tehtävien tekemistä. Työskentely sujuu osalta oppilaista hyvin, osa tarvitsee siinä apua.

Kaksi nelosluokkaa sijaitsee koulurakennuksessa vierekkäin. Molemmissa luokissa on neljä erityistukea tarvitsevaa oppilasta, joiden erityistuen tarpeet vaihtelevat heikosta näöstä autismiin ja tarkkaavaisuushäiriö ADD:hen. Heitä varten molemmissa luokissa on luokanopettaja, koulunkäynninohjaajia sekä yhteinen erityisluokanopettaja. Toisessa koulurakennuksessa on vielä viitos- ja kuutosluokat, joissa on myös erityisen tuen oppilaita.

Sirkkala skola ja sen yhteydessä toimiva Sirkkalabacken skola ovat esimerkkejä inklusiivisista kouluista, jossa erityisen tuen oppilaat opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä. Inkluusiotoimet otettiin niissä kunnolla käyttöön kolme vuotta sitten.

Sirkkala skolan rehtori Elise ”Ellu” Kurtén ja Sirkkalabacken skolan koulunjohtaja Johanna Lindfors kertovat, että päätökseen vaikutti ensisijaisesti oppilaiden oppiminen ja hyvinvointi. Johanna kertoo:

- Aikaisemmin erityisen tuen oppilaat osallistuivat satunnaisesti yleisopetukseen, mutta pääosan tunneista he olivat erityisluokille tarkoitetussa rakennuksessa. Sen seurauksena heidän suhteensa muihin oppilaisiin jäivät etäisiksi. Inklusiiviseen kouluun siirtymisen myötä erityisen tuen oppilaiden kaverisuhteet ovat parantuneet, ja he ovat muutenkin paljon tyytyväisempiä nykyiseen tilanteeseen.

Erilaisuus on rikkaus

Inkluusio on ennen kaikkea yhteistyötä. Jaana ja Salla hoitavat kaikki opetustilanteet yhdessä, samoin suunnittelun ja opetuksen valmistelun. Yhteistyö on niin tiivistä, että heidät tunnetaan Sirkkala skolassa nykyään yhteisnimellä Jalla. Hyvän tekemisen meiningin voi aistia tunneilla niin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa.

Yleisopetuksessa erityisen tuen oppilaat tottuvat siihen, että ihmisiä tulee ja menee heidän ympärillään. Siitä on hyötyä, kun he siirtyvät kuutoselta yläkouluun.

- Oppilaalle voi olla iso haaste siirtyä yhtäkkiä neljän hengen ryhmästä isoon kouluun. Nyt hän pääsee totuttautumaan jo alakoulussa suuriin ihmisryhmiin ja saa siitä itseluottamusta tulevaan, Salla kertoo.

Myös rehtori Ellu on huomannut oppilaiden lisääntyneen itseluottamuksen:

- Jallan ensimmäisen ryhmän perustamisen jälkeen eräs erityisen tuen oppilas tuli oma-aloitteisesti vaihtamaan kuulumisia kanssani. Aikaisemmin niin ei käynyt koskaan. Tämä oppilas kuitenkin tunsi kuuluvansa meihin. Se on jäänyt vahvasti mieleeni.

Inkluusiosta on hyötyä myös yleisopetuksen piiriin kuuluville oppilaille. Lähes kaikki opettajat mainitsevat oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymisen sekä erilaisuuden hyväksymisen. He myös muistuttavat, että jokainen oppilas tarvitsee apua jossain asiassa. Inklusiivisessa koulussa apua saa useampi oppilas.

Lotta Svartsjö kertoo yläkoulusta tulleesta palautteesta:

- Eräskin opettaja sanoi, että ”teiltä tulee niin suvaitsevaisia ja suurisydämisiä oppilaita”. Erilaisuus on rikkaus. Täällä oppilaat oppivat näkemään ja ymmärtämään nuoresta pitäen erilaisuutta, ja toivottavasti heistä kasvaa myös empaattisia ja avarakatseisia aikuisia.

Inkluusio täytyy toteuttaa oikein

Inkluusio voi tuoda mukanaan paljon myönteisiä asioita, mutta vain, jos se toteutetaan oikein. Rehtori Ellu ja koulunjohtaja Johanna muistuttavat, että erityisen tuen oppilaiden siirtyessä yleisopetukseen tuen täytyy seurata heidän mukanaan. Tarvitaan paljon tukea ja aikuisia. Sen vuoksi inkluusio ei voi olla kunnille säästötoimenpide, jolla säästetään henkilöstökuluissa.

Yleisin inkluusiosta esitetty huoli liittyy oppilaiden työrauhaan, tai pikemminkin sen puutteeseen. Ellu muistuttaa, että inkluusio sopii suurimmalle osalle oppilaista, mutta ei ihan kaikille.

- Täytyy olla rehellinen ja miettiä, sopiiko yleisopetus oppilaalle. Yleisopetuksessa oleva erityistuen oppilas voi myös tarvita välillä omaa työrauhaa. Silloin hän pääsee hetkeksi muualle opiskelemaan. Se parantaa kaikkien työrauhaa.

Toinen inkluusiosta esitetty huoli liittyy opettajien lisääntyneeseen työmäärään. Ellu ja Johanna myöntävät, että aluksi inkluusio lisää opettajien työmäärää. Kolmessa vuodessa käytännöt ovat kuitenkin hioutuneet Sirkkalassa niin toimiviksi, ja hyödyistä on tullut niin näkyviä, etteivät koulun opettajat palaisi enää takaisin vanhaan.