Kaupunkipyöräilyä edistävät yhteiskäyttöpyörät, hyvät pyöräpysäkit sekä selkeät pyöräilyväylät.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Eeva Lehtinen

 

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Turussa pyritään monin tavoin parantamaan kaupunkipyöräilyä. Yksi iso askel otettiin, kun Turku sai omat kaupunkipyörät, Föli-fillarit toukokuussa 2018. Reilun kahden vuoden aikana pyörät ovat löytäneet paikkansa turkulaisten kulkuvälineenä.

– Moni oli toivonut kaupunkipyöriä tänne, joten pyörät olivat tosi odotettuja. Pyörät tukevat hyvin Turun kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita, sanoo projektityöntekijä Katariina Salokannel.

CIVITAS ECCENTRIC -hanke toi Turkuun 300 yhteiskäyttöpyörää. Maailmalla ja monissa Suomen kaupungeissa kaupunkipyöristä on hyviä kokemuksia.

– Turku on hyvänkokoinen pyöräilykaupunki. Pyörien käyttöaste on hyvää ja lisäpyörillekin olisi käyttöä. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörät ovat supersuosittuja, Salokannel sanoo.

Föli-fillareilla on eri puolilla kaupunkia 39 kiinteää ja 2 siirrettävää pyöräasemaa, jotka toimivat pyörien otto- ja jättöpisteinä.

– Huoltotiimi käy pitkin päivää siirtämässä pyöriä eri asemille, jotta pyöriä on tasaisesti ympäri keskustaa. Yllättävän vähän pyörille on tehty ilkivaltaa, Salokannel toteaa tyytyväisenä.

Föli-fillareilla tehdään koulu- ja työmatkoja

Asemien paikat on mietitty pyöräilykeskittymien mukaan.

– Asemaverkko on keskustapainotteinen. Suosituimpia ovat Vähätorin pysäkki kirjaston edessä ja Ikituurin lähistöllä ylioppilaskylässä. Alun perin Portsaan asema ei ollut suunnitelmissa, mutta se lisättiin myöhemmin toiveiden perusteella, Salokannel kertoo.

Hän uskoo, että pyörille olisi käyttöä myös kauempana keskustasta.

– Olisi hienoa saada pyörät lähiöihin. Esimerkiksi Länsikeskuksesta, Halisista ja Nummesta olisi hyvät pyöräilyetäisyydet keskustaan.

Salokannel kertoo, että pyörien käytössä on selvät piikit aamuisin ja iltapäivisin.

– Pyörien käyttö painottuu opiskelija-alueille ja pyörillä selvästi kuljetaan koulu- ja työmatkoja. Pyöriä käytetään myös yöaikaan taksin korvikkeena, kun tullaan illanvietosta kotiin. Myös lounasaikaan tulee piikki, kun monet käyvät työpaikalta hieman kauempana lounaalla.

Kevään koronatilanne näkyi pyörien käyttömäärissä.

– Käyttäjämäärät ovat olleet huomattavan alhaiset aiempaan vuoteen verrattuna. Liikkumisen tarve oli keväällä matala, sillä koulut ja työt toteutettiin pitkälti etänä. Koulu- ja työmatkojen poisjääminen näkyi selkeästi. Lisäksi ravintolat olivat kiinni ja harrastukset tauolla, joten ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut samanlaista tarvetta palvelulle, Salokannel kertoo.

Salokannel pyöräilee itse paikasta toiseen ja kaipaisi selkeyttä pyöräreitteihin.

– Jokiranta on suosittu pyöräilijöiden keskuudessa, mutta siinä kävelijät ja pyöräilijät ovat välillä törmäyskurssilla. Voisi olla hyvä erottaa pyöräilijöiden ja kävelijöiden puolet esimerkiksi katumaalauksella, Salokannel pohtii.

Katariina Salokannel on iloinen siitä, miten hyvin turkulaiset ovat löytäneet yhteiskäyttöpyörät. Kuva: Eeva Lehtinen

Kokeilussa 10 sähköpyörää

Turkuun saatiin heinäkuussa myös kymmenen sinistä yhteiskäyttösähköpyörää. Sähköpyörät ovat käytössä joulukuuhun loppuun saakka.

– Sähköpyörät toimivat hyvin mäkisemmässä maastossa ja Turussahan mäkiä riittää. Ne mahdollistavat pidemmät matkat, kun polkeminen on kevyempää. Niihin on mukava polkaista sähköpyörällä, Salokannel toteaa.

Puolen vuoden kokeilun aikana tarkoituksena on selvittää sähköpyörien toimivuutta osana kaupunkipyöräjärjestelmää.

– Ensimmäisen kuukauden aikana sähköpyöriä vuokrattiin 775 kertaa eli vastaanotto on ollut varsin mukava, Salokannel sanoo.

Pyörien sähkömoottori käynnistyy, kun pyörällä poljetaan ja sammuu automaattisesti 25 kilometrin tuntivauhdissa. Sähköpyörän saa käyttöönsä kaupunkipyörien käyttöoikeudella varustetulla Föli-kortilla.

Föli-fillarin kertalippu maksaa kaksi euroa ja sillä saa ajaa 30 minuuttia. Ylittyvästä ajasta tulee lisämaksu. Jatkuvaveloitteinen kuukausitilaus on kuusi euroa. Useimpiin Fölin kausikortteihin sisältyy kaupunkipyörien käyttöoikeus.

Talvipyöräilyä halutaan lisätä

Kaikkiin kaupunkipyöriin vaihdetaan talvella nastarenkaat.

– Kaupunkipyörien toivotaan kannustavan myös talvipyöräilyyn ja moni onkin rohkaistunut kokeilemaan talvipyöräilyä. Kesäaikaan ajoja on noin tuhat päivässä ja talvella siitä noin kolmanneksen, eli kolmisen sataa ajoa per päivä, Katariina Salokannel kertoo.

Föli-fillareiden nykyinen sopimus on voimassa huhtikuun 2021 loppuun.

– Jatkosta siitä eteenpäin ei ole varmuutta. Toiveeni on, että föllärit saavat lisää käyttäjiä ja järjestelmä voisi laajentua, Salokannel sanoo.

Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Antti Vähäsöyrinki pitää Föli-fillareita merkittävänä juttuna kaupunkipyöräilyn näkökulmasta erityisesti talvipyöräilyn osalta.

– On hienoa, että Föli-fillarit tukevat ympärivuotista pyöräilyä. Talvipyöräilyn kannalta oleellisimpia asioita ovat toki talvikunnossapito ja talvipyöräilyn testireitti on hieno juttu. Föli-fillarit ovat tuoneet mukavaa pyöräilypöhinää keskustaan, Vähäsöyrinki toteaa.

Keskusta-alueen ajonopeuksien lasku lisää turvallisuutta

Antti Vähäsöyrinki kokee Turun olevan loistava pyöräilykaupunki kokonsa puolesta.

– Turku on tiivis kaupunki – 20 minuutissa keskustasta on jo melkein missä vain. Meidän perheessä lähes kaikki liikkuminen tapahtuu pyörällä. Turussa lapsiperheellä ei välttämättä tarvitse olla autoa, mutta esimerkiksi Helsingissä tilanne on jo toinen pitkien etäisyyksien takia, Vähäsöyrinki sanoo.

Vähäsöyrinki näkee keskustan ajonopeuksien laskun vaikuttavan positiivisesti myös pyöräilyyn. Syksyllä nykyiset 50 kilometrin tuntinopeudet lasketaan 40 kilometriin tunnissa ja vastaavasti nykyiset 40 km/h alueet 30 kilometriin tunnissa.

– Tämä lisää turvallisuutta ja ihmisten uskallusta liikkua pyörällä keskusta-alueella.

Tärkeäksi seikka kaupunkipyöräilyn edistämisessä on toimiva pyöräpysäköinti.

– Hyvä, toimiva pyöräpysäköinti houkuttelee tulemaan pyörällä. Turussa pyöräpysäkkejä on ainakin toistaiseksi liian vähän. Tärkeää on, että pysäkit ovat siellä, missä niitä oikeasti tarvitaan, Vähäsöyrinki sanoo.

Hän toteaa, että hyvä pyöräpysäkki on selkeä ja yksinkertainen.

– Simppeli rakenne ja runkokiinnitys ovat hyviä. Hyvään pyöräpysäkkiin saa kiinni niin tavarapyörän kuin lasten pyöränkin. Selkeässä pyörätelineessä ei tarvitse miettiä, miten pyörä siihen kiinnitetään.

– Uuden torin suunnitelmat ovat mielenkiintoisia. Toivottavasti pyöräpysäkit suunnitellaan niin, että niihin pääsee ajamaan suoraan väylältä ja ovat erikseen jalankulkualueelta, Vähäsöyrinki sanoo.

Turun polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Antti Vähäsöyrinki polkee Vasaramäessä Kauppias Hammarin kadulla, johon on tulossa Turun ensimmäinen pyöräkatu.. Kuva: Eeva Lehtinen.

Yksisuuntaiset pyörätiet ovat trendinä maailmalla

Turussa Itäisellä rantakadulle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet kummallekin puolelle ajorataa.

– Yksisuuntaiset pyörätiet ovat trendinä Helsingissä ja muualla Euroopassa. On positiivinen ja iso askel oikeaan suuntaan, että sellainen saatiin myös Turkuun. Yksisuuntainen pyörätie vetää paremmin ja helpottaa kaikkien kulkua. Nyt tosin kyseessä on vain pieni pätkä, joka toivottavasti tulevaisuudessa saa jatkoa, Antti Vähäsöyrinki sanoo.

Hän toivoisi kaupunkiin selkeämpiä pyöräilykokonaisuuksia.

– Turussa pyöräilyreitit ovat katkonaisia. Ihminen on ihminen ja pyöräilijä kulkee liikenteessä intuitiolla siitä, mistä on helpoin mennä ja mihin ympäristö ohjaa, eikä pelkästään liikennemerkkien mukaan. Kaupunki saa sellaisia pyöräilijöitä, kuin millaisen pyöräilykaupungin se kaupunkilaisille piirtää, Antti Vähäsöyrinki toteaa.[AS1] 

Hän nostaa esiin myös uudet pyöräkadut, jotka mahdollistavat parempaa ja sujuvampaa kaupunkipyöräilyä. Turun ensimmäinen pyöräkatu tulee Vasaramäkeen Kauppias Hammarin kadulle.

– Pyöräkadulla osoitetaan, että kyseessä on merkittävä pyöräilyväylä. Pyöräkadut vähentävät jalkakäytävällä pyöräilyä ja, kun pyöräily erotetaan jalankulkijoita, se parantaa kaikkien kulkijoiden mukavuutta.

Turun kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Susan Nymander toteaa, että Turku on kehittyvä pyöräilykaupunki, jossa vuosittain investoidaan pyöräilynkehittämiseen. Paljon on jo tehty ja parannettavaa riittää jatkossakin.

– Nykyisten pyöräteiden ja sisääntuloväylien kehitys on tärkeää ja pyöräteiden päällysteiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi pitkien autoliikennepainotteisten katujen, kuten Linnankadun ja Itäisen Pitkäkadun pyöräily-yhteyksien suunnittelu on ajankohtaista. Itäisen rantakadun pyörätie tulee olemaan iso parannus. Kupittaalla Tykistökadun puuttuva pyörätieyhteys toteutetaan ja ensi vuonna Itäisen pitkäkadulle tulee pyöräkaistat Lemminkäisenkadun ja Uudenmaankadun välille, Nymander kertoo.

Turun seudulla uusitaan parhaillaan seudullisten pääpyöräilyreittien viitoitusta. Kesäkuun alussa 2020 voimaan astunut tieliikennelaki toi käyttöön uuden tyyppisiä pyöräilyn opasteita.

– Uusi viitoitusprojekti on käynnissä reiteiltä Turusta Lietoon, Turusta Varissuon kautta Piikkiöön ja Turusta Kaarinan kautta Piikkiöön. Myöhemmin viitoitus laajenee muillekin reiteille, Nymander sanoo.

Kaikkiaan viitoitetaan 12 Turusta lähtevää säteittäistä reittiä sekä kolme kehämäistä reittiä. Jokainen reitti on numeroitu ja reitin kulkeminen onnistuu seuraamalla opasteisiin merkittyä numeroa.