Liikennesuunnittelussa on pitkään tehty työtä matkaketjujen toimivuuden ja helppokäyttöisyyden edistämiseksi.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Teksti ja kuvat Essi Karlsson

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Matkaketjut, eli eri kulkumuotojen yhdistely matkan aikana, pitäisi pyrkiä tekemään helpoksi ja sujuvaksi, että kestävillä kulkumuodoilla voisi korvata esimerkiksi osan työpaikalle tehtävästä automatkasta.

Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoisuunnittelijan Noora Mäki-Arvelan mukaan seudullisessa liikennesuunnittelussa pyritään sujuvien matkaketjujen muodostumiseen ja liikenteen solmupaikkojen hyvään saavutettavuuteen.

Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuuden parantaminen ja kestävien kulkutapojen osuuden kasvattaminen on yksi Turun seudun ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmien keskeisistä tavoitteista. Kestäviin kulkumuotoihin halutaan panostaa, jotta autoilu vähenisi ja sitä kautta ilmastovaikutukset paranisivat.

Turun kaupungin hankepäällikkö Stella Aaltosen mukaan kaupungin tehtävä on integroida erilaisia palveluntarjoajia ja tehdä rajapintatyötä, eli antaa muille tahoille valmiudet toteuttaa matkaketjuja. Kaupungin rooli on myös houkutella palveluntarjoajia Turkuun.

- Matkailun osalta olemme tehneet yhteistyötä Vihreät matkaketjut -hankkeessa, jota Turun Science Park vetää. Katsoimme, millaisia rajapintoja tulee olla, jotta tieto välittyy ja asiakas löytää palvelun, Aaltonen kertoo.

Kehityskohteet

Mäki-Arvelan mukaan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja Turun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukseen kirjatut liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tukevat kestävien kulkutapojen kehittämistä ja tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Alueellisen junaliikenteen uudelleenkäynnistäminen Turusta Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon suuntiin on ollut pitkään Varsinais-Suomen liiton tavoitteena. Alueellinen junaliikenne tukisi kestävää liikkumista ja laajempien työssäkäyntialueiden rakentumista maakunnassa. Turku-Helsinki välin Tunnin juna -hanke, jonka suunnittelun jatkamiselle on ilmaistu tuki, mahdollistaa edelleen Etelä-Suomen laajuisen kestävän asunto- ja työmarkkina-alueen muodostumisen. Toimivien matkaketjujen kannalta on tärkeää, että myös valtakunnalliseen joukkoliikenteeseen on helppo liittyä.

Noora Mäki-Arvelan mukaan kehitystyö on jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta. Kuva: Essi Karlsson

Noora Mäki-Arvelan mukaan MAL-sopimuskauden 2020–2023 toimenpiteiksi kirjattujen Fölin runkolinjauudistuksen, raitiotien 1. vaiheen linjojen ja matkakeskuksen suunnittelu ovat myös edenneet.

Tulevaisuudessa linja-auto ja junaliikenteen yhteisterminaalina toimiva matkakeskus mahdollistaa käyttäjälle sujuvamman matkaketjun. Fölin runkolinjat ja suunnitellut raitiotielinjat yhdistävät joukkoliikenteen solmukohtia. Niitä ovat esimerkiksi liikenneterminaalit, kuten tuleva matkakeskus tai joukkoliikenteen muut solmupysäkit, joissa joukkoliikenteen linjat risteävät ja eri kulkumuodot kohtaavat, Mäki-Arvela kertoo.

Pyöräilyn edellytysten kehittäminen on tärkeää myös matkaketjujen kannalta siinä mielessä, että pyöräily voi olla osa matkaketjua. Pyöräilyn pääväyliä ja opastusta kehitetään kaupunkiseudulla jatkuvasti.

Joukkoliikenteen pysäkkejä pyritään suunnittelemaan asutuksen lähelle, mutta jos asuu kauempana pysäkistä, pitää pysäkki olla saavutettavissa pyörällä tai autolla. Liityntäpysäköinti houkuttelee joukkoliikenteen käyttäjiä myös kauempaa pysäkistä, kun pyörän tai auton voi turvallisesti parkkeerata pysäkin läheisyyteen, Mäki-Arvela kuvailee.

Kaksi selvitystä tulossa syksyllä

Mäki-Arvelan mukaan syksyllä toteutetaan selvitys Turun seudun joukkoliikenteen vaihto- ja liityntäpysäköintipaikoista, joka on jatkumoa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen aikana toteutetulle liityntäpysäköintiselvitykselle. Tarkoituksena on saada kokonaiskuva Turun seudun joukkoliikenteen vaihto- ja liityntäpysäköintipaikoista ja valita jatkotoimenpiteitä varten kehittämiskohteet. Lisäksi tulossa on selvitys alueellisen junaliikenteen käynnistämisen edellyttämistä asemapaikkojen infratoimenpiteistä ja niiden kustannuksista.

Liikennejärjestelmän kehittäminen ja seudullisten matkaketjujen mahdollistaminen vaativat laajaa sidosryhmätyöskentelyä. Varsinais-Suomen liitto koordinoi jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä maakunnassa ja kaupunkiseudulla. Yhteistyötä liikennejärjestelmän kehittämisessä tehdään mm. kuntien, Fölin, ELY-keskuksen, Väyläviraston ja Traficomin kanssa. Mäki-Arvelan mukaan yhteistyö eri tahojen välillä on sujunut hyvin.

- Käytännön infratoimia tekevät kunnat ja ELY-keskus, mutta monissa sopimuksissa ja suunnitelmissa linjataan yhteistyössä kehittämistarpeita ja kohteita, Mäki-Arvela kertoo.

- Naapurikunnat ovat hienosti luoneet liityntäpysäkkejä, esimerkiksi Liedossa on liityntäpysäkki oikein merkittynä tien varrella”, Aaltonen kertoo.

 Aaltosen mukaan seuraava askel on lippuyhteistyön kehittäminen. Kaupungin rooli asiassa on mahdollistaa Turun joukkoliikenteen lippujen saatavuus kaikista alustoista sekä Turun lippujen saatavuus muiden tahojen valikoimasta.

Stella Aaltosen mukaan kaupunki tekee aktiivisesti rajapintatyötä. Kuva: Essi Karlsson

 Lippuyhteistyö

Fölin suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaan mukaan lippuyhteistyötä suunnitellaan jatkuvasti. Föli on jo tehnyt yhteistyösopimuksia esimerkiksi lippupisteen ja VR:n kanssa. Kun ostaa lipun teatteriin, TPS-peliin tai VR:n junaan, voi samalla ostaa lipun Föli-liikenteeseen. Teatterilippu ja TPS:n lippu ovat samalla jo Föli-lippuja, VR:ltä voi ostaa samalla Fölin kertalipun. Sopimuksia tehdään yksittäisten toimijoiden kanssa.

 - Föli-liikenteeseen pystytään helposti yhdistämään muita lippuja. Riittää, jos löytyy viivakoodi, tai lippu on luettavissa sähköisesti, silloin pystymme yhdistämään ne. Eli tekninen puoli on helppo ja se on oikeastaan vain sopimusasia, että millä lipuilla täällä pystyy kulkemaan ja minkälaisia korvauksia maksetaan suuntaan ja toiseen, Jorasmaa kertoo.

Föli-alueella on ollut käytössä vuodesta 2014 Suomen ensimmäinen taustajärjestelmäpohjainen lippujärjestelmä. Koska matkakortille ei enää kirjoiteta fyysisesti mitään, lippuyhteistyö eri tahojen kanssa mahdollistuu helpommin. Linja-autossa luetaan kortin numero, jonka jälkeen järjestelmä ottaa yhteyden internettiin ja tarkistaa paljonko ja minkälaista matkaa kortilla on jäljellä.

 - Järjestelmässä on helpompi tehdä erinäköisiä yhteistöitä. Kun se oli fyysisesti siellä kortilla, ei välttämättä aina saatu aktiivisesti tietoa lipun voimassaolosta. Nyt joka ikinen kerta, kun linja-autossa matkustetaan, tarkistus voidaan tehdä, Jorasmaa sanoo.

Hänen mukaansa tulossa on mahdollisuus lipputuotteeseen, jossa pankkikortti toimii lipputuotteena ja paras hinta lasketaan joko vuorokauden, viikon tai pidemmän ajan matkustamiselle.

Aaltosen mielestä seudullisessa matkaketjujen suunnittelussa pitää ottaa huomioon monia näkökulmia ja ne eivät aina välttämättä sovi yhteen täydellisesti. Hänestä asiaa olisi tärkeä katsoa infran ja rakenteen lisäksi palvelunäkökulmasta.

 - Pitää pohtia miten löydetään kaikkia hyödyttävä vaihtoehto. Ja jos saadaan soljuvat matkaketjut eri kohderyhmille, eri kohteista ja eri tarpeita vastaamaan, niin kaikki voittavat, hän päättää.

Kansikuva: Junaliikenne on olennainen osa seudullisia matkaketjuja. Kuva: Essi Karlsson.