Turussa halutaan kehittää julkisten tilojen laatua ja houkuttelevuutta. Torin ja sen ympäröivien alueiden kunnostuksen myötä kävelykeskustan koko tuplaantuu ja laatu paranee, sillä liikennettä rauhoitetaan, jalkakäytäviä levennetään monin paikoin ja talviaikaan katulämmitystä laajennetaan. Turun kaupunginhallitus hyväksyi kävelyn ja oleilun kehittämissuunnitelman käynnistämisen marraskuussa 2020.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Eeva Lehtinen.

 

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Turun kaupunki on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Kestävien kulkumuotojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on tärkeässä osassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kävelyn lisääminen ja henkilöautoliikenteen korvaaminen kestävillä kulkumuodoilla lisää ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tänä keväänä käynnistynyt kaksivuotinen Space4People -hanke tähtää näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

– Kyseessä on kansainvälinen hanke, jossa Turku on yksi yhdeksästä mukana olevasta kaupungista. Turun toimet keskittyvät kävelyn olosuhteiden parantamiseen ja houkuttelevan kaupunkitilan kehittämiseen, projektikoordinaattori Maija Rusanen kertoo.

Hankkeessa kävely-ympäristöä ja sen laatuun vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan huomioiden infran lisäksi myös muut tekijät, kuten esteettömyys, valaistus, opastukset ja turvallisuus. Hankkeen aikana suunnitellaan kävelyn ja oleilun edistämisestä tukevia toimia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

– Kokoamme paikallisen työryhmän, jossa on mukana niin kaupungin viranhaltijoita eri toimialoilta, päätöksentekijöitä, erilaisia yhdistyksiä ja organisaatiota Turun seudulta kuin asukkaiden edustuskin. Pyrimme saamaan erilaisia näkökulmia mukaan, Rusanen sanoo. 

Hankkeen paikallisen työryhmän ensimmäisessä tapaamisessa kartoitettiin kehitystarpeita.

– Esiin nousivat kävely-yhteyksien parantaminen, kaupunkivihreää kaivattiin lisää ja aktiviteettejä toivottiin lisää lapsiperheille erityisesti ydinkeskustaan, Rusanen kertoo.

Maija Rusanen toteaa, että kaupunkiympäristöä tulee kehittää niin, että se houkuttelee kävelemään sekä tarjoaa sujuvia ja miellyttäviä kävely-yhteyksiä ja reittejä.

– Oleellisista on se, että paikasta a paikkaan b pääsee helposti, esteettömästi ja turvallisesti. Tässä esimerkiksi valaistus ja muun liikenteen nopeus ovat merkittäviä asioita. On tärkeää pohtia reittejä myös keskustaa ympäröiville alueille, joilta on paljon potentiaalia lisätä kävelyä.

Maija Rusanen toteaa, että kaupunkitilan tulisi tarjota katsottavaa, koettavaa ja viihtyisiä paikkoja, jotka houkuttelevat kävelyyn ja oleiluun. Kuva: Eeva Lehtinen

Kävelykeskusta laajenee

Turun keskustan kehittämiseksi on meneillään paljon. Yhtenä näkyvimmistä on Turun kauppatorin ja sitä ympäröivien alueiden kunnostus, mikä muuttaa keskustan ilmettä ja parantaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia.

Turun kaupungin liikenneinsinööri Jaana Mäkinen toteaa, että Kauppatorilla tapahtuu paljon muutakin kuin maan alle valmistuva pysäköintihalli. Uudistusten myötä kävelykeskustan koko tuplaantuu.

– Yliopistonkatu muuttuu torin kohdalta kävelykaduksi. Pyöräliikenne ja tontille ajo on sallittu, mutta pysäköintipaikat jäävät pois, Mäkinen kertoo.

Iso muutos tulee olemaan myös Kauppiaskadun muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi Maariankadun ja jokirannan välillä. 

– Kävelypainotteisuus tarkoittaa, että moottoriajoneuvoliikenne kadulla rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Käytännössä siinä tulevat liikkumaan lähinnä huoltoliikenne ja taksit. 

– Jokiranta on Turussa vilkasta kävely-ympäristöä, samoin Yliopistonkatu. Kävelypainotteisen Kauppiaskadun tavoitteena on yhdistää nämä kaksi kävelyaluetta ja muodostaa selkeä yhteys Kirjastosillalle, Jaana Mäkinen kertoo.

Kauppiaskadun jokirannan päädyssä olevaa parkkitilaa pohditaan muunneltavaksi vuodenaikojen mukaan.

– Talvella siinä voisi olla parkkipaikkoja kirjastossa käyville, mutta kesäaikaan tilaa voisi hyödyntää aukiotyyppisenä paikkana, jossa ihmiset voivat viettää aikaa, Mäkinen sanoo.

Katusulatusta laajennetaan

Ydinkeskustassa jalkakäytäviä levennetään ja tasoitetaan siellä, missä tila vain riittää. 

– Kauppatorin nykyisen luonnonkivipinnan uudelleenladonta tasaisemmaksi ja osittainen korvaaminen uudella, tasaisemmalla kivellä helpottaa liikkumista torilla, Mäkinen sanoo.

Talviaikaan katujen sulanapitojärjestelmää laajennetaan.

– Katulämmityksen laajentaminen koko torille ja ympäröiville jalkakäytäville parantaa kävelyolosuhteita talvikaudella merkittävästi.

Keskusta-alueella autoliikenteen nopeutta sovitetaan lähemmäksi kävelyn ja pyöräilyn nopeutta ja keskustan kaduilla tulee olemaan pääosin nopeusrajoitus 30 km/h. 

– Nopeusrajoitusten lasku lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta, Mäkinen toteaa.

Torin ympäristössä liikenne rauhoittuu uudistusten myötä paljon. 

– Esimerkiksi Aurakadun mäki rauhoittuu, kun siitä kulkee enää lähinnä vain linja-autoja. Mäessä Maariankadun alapuolella ei tule olemaan enää parkkiruutuja ja jalkakäytäviä levennetään.

Jaana Mäkinen sanoo, että Turussa kävelyolosuhteita parannetaan myös muualla kuin ydinkeskustassa.

– Keskustan uusilla asuinalueilla, kuten Telakkarannassa panostetaan kävely-ympäristöön. Kävely-yhteyksiä on viime vuosina parannettu ympäri kaupunkia, muun muassa Käsityöläiskadulta pääsee kävelemään Klassillisen lukion vierestä suoraan jokirantaan. Lyhyemmät reitit ovat yksi keino houkutella liikkumaan.

Kaikki ovat kävelijöitä 

Space4People -hankeen projektikoordinaattori Maija Rusanen toteaa, että kävelyn lisäämisellä on myös terveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkittäviä vaikutuksia. 

– Kävely-yhteyksien parantaminen lisää tasa-arvoisuutta, sillä käveleminen on lähes kaikkien saavutettavissa. Kaupunkia tulisi ennen kaikkea suunnitella ihmisille, ei kulkuneuvoille. 

– Katutilaa on rajallisesti ja erilaisia ratkaisuja pohtiessa syntyy helposti vastakkainasettelua eri kulkumuotojen välille. Kaikki ovat kuitenkin kävelijöitä jossakin kohtaa matkaa. Viihtyisä ympäristö hyödyttää kaikkia ja viihtyisä kaupunkitila lisää hyvinvointia, Rusanen sanoo.

Hän kokee Turun olevan jo hyvä kävelykaupunki, vaikka parannettavaakin löytyy. 

– Jokiranta on mahtava paikka ja vesi on elementtinä aina ihana kaupunkiympäristössä. Kaupungissa on kivoja puistoja, mutta puistojen ja aukioiden käyttöä voi miettiä eri näkökulmista. Harvoin pelkkä tyhjä tila houkuttelee. Viihtyvyyttä lisää, että on katsottavaa, koettavaa ja mahdollisuus pysähdellä, esimerkiksi istumaan penkille, Rusanen pohtii.

Hän näkee, että opasteilla on iso merkitys kävelyn houkuttelevuuden kannalta.

– Esimerkiksi sellaiset ovat toimivia, joista näkee, kuinka kauan kävelee mihinkin kohteeseen. Turussa haasteena on mäkisyys, ja voi tuntua, että joku paikka on kauempana kuin se todellisuudessa onkaan.

Maija Rusanen toteaa, että harvoin pelkkä tyhjä tila houkuttelee. Hän pitääkin esimerkiksi kesällä Vanhalla Suurtorilla ollutta valokuvanäyttelyä hyvänä tilankäyttönä. Kuva: Eeva Lehtinen

Kokeilukulttuuri osana hanketta

Space4People -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan kokeilu, jolla voidaan testata erilaisia väliaikaisia ratkaisuja, joilla kävelyn olosuhteita sekä kaupunkitilan viihtyisyyttä voidaan parantaa.

– Esimerkiksi Madridissa isolla monikaistaisella pääkadulla yksi kadun kaistoista aidattiin jalankulkijoiden käyttöön ensin kokeilumielessä ja siitä saatujen tulosten perusteella ratkaisusta tuli pysyvä, Maija Rusanen kertoo.

Pienimutoisia kokeilua aiotaan toteuttaa myös Turussa.

– Joissakin kaupungeissa on toteutettu kesäkatukokeiluja, joissa tiettyjä katuosuuksia rajoitetaan vain kävelijöille esimerkiksi väliaikaisilla kukkaistutuksilla. Samantapainen kokeilu voisi olla vaihtoehto myös ensi kesäksi Turussa toteutettavaksi.

Kokeiluilla saadaan kartoitettua kokemuksia. 

– Kokeiluilla saadaan kokemuksia pysyvien ratkaisujen pohjaksi. Kartoitamme suunnittelijoiden, kaupunkilaisten, päättäjien ja lähialueen yrittäjien kokemuksia, Rusanen kertoo.