Turun tulevaisuudessa panostetaan kävelemiseen ja pyöräilemiseen, mutta pidetään myös huoli siitä, että kaikilla liikkumismuodoilla on mahdollista kulkea.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Teksti ja kuvat Essi Karlsson

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

CIVITAS ECCENTRIC -hanke on tuonut paljon hyvää Turkuun.

Neljä vuotta sitten Turussa käynnistyi CIVITAS ECCENTRIC -hanke, jonka pyrkimyksenä oli edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa. Kaupungin hankepäällikkö Stella Aaltosen mukaan hanke on tuonut näkyvästi liikkumisen asioita esille.

- ECCENTRIC on tuonut meidän kaupunkiimme kokonaisvaltaista liikkumisen katsontakantaa. Se on tuonut mukanaan useita eri hankeaihioita, mitä eri yhteistyötahot ovat vieneet eteenpäin. Siitä on poikinut paljon uusia projekteja ja prosesseja, Aaltonen sanoo.

Tulevaisuuden liikkumisen kehittämistä

Hankkeesta on saanut alkunsa yli kymmenen uutta hanketta Turussa. Niiden osalta tehdään aktiivisesti yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa, kuten Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtajan Heli Järvelän mukaan Turussa on tehty paljon työtä tulevaisuuden eteen. Kaupunki tekee paljon erilaisia raportteja, joista on hyötyä heidänkin yhdistyksensä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Ydinkeskustayhdistys kehittää keskustan aluetta kaupallisesta näkökulmasta. Yhdistykselle tärkeitä asioita ovat mm. saavutettavuus, helppokulkuisuus ja kaupungin viihtyisyys. Toimintaympäristön pitää olla keskustassa sellainen, että siellä liikkuminen edistää kaupankäyntiä ja siten yritysten toimintaa.

-Turussa tehdään tällä hetkellä todella paljon hyviä asioita kaupankäynnin näkökulmasta. Meille tulee uusi hieno tori ja siellä on mietitty nimenomaan torikaupan helppoutta, ihmisten kohtaamispaikkoja ja miten ihmisten on helppo tulla tänne, Järvelä kertoo.

Torin on tarkoitus olla kokonaan valmis vuonna 2022, mutta osia siitä valmistuu jo ennen sitä. Toriparkki valmistuu vuoden 2020 lopulla ja sinne tulee sähköautojen latauspaikkoja. Järvelän mielestä se on hyvä asia. Ydinkeskustayhdistys on tuonut yrittäjien toiveen esille ja ehdottanut kaupungille, että latauspisteitä tulisi myös kaupungille enemmän.

- Haluamme tukea kestävää kehitystä, mutta silti keskustasta pitää löytyä helpot kulkureitit myös autoilijoille. Tavoite on, että Turku on hiilineutraali ja että päästöt vähenevät, mutta se ei vähene pelkästään sillä, että estetään autojen tulo keskustaan.

Järvelä kertoo, että Turun Kauppakorkeakoulun helmikuussa 2020 tekemän tutkimuksen mukaan kulkutapa valitaan sen mukaan, mikä on itselle se kätevin ja helpoin. 

- Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus tulla keskustaan valitsemallaan välineellä tai kulkumuodolla. Kestävää kehitystä pitää edistää, mutta on tärkeää, että on kestävä kokonaisuus, missä kaikki pystyvät toimimaan ja toimintaympäristö pysyy kilpailukykyisenä, Järvelä sanoo.

- Yhdistyksen näkökulmasta unelmien kestävä Turku tuo myös euroja, ja yritykset pysyisivät toimintakykyisinä ja pystyisivät kehittymään, Järvelä kertoo.

Heli Järvelän mukaan Yliopistonkatu on elävöitynyt toriremontin aikana, koska sinne on siirtynyt torimyyjiä. Kuva: Essi Karlsson

Kävelemisen edistämistä tapahtumilla

Yhdistys tukee myös kävelemisen edistämistä keskustassa. Se järjestää tapahtumia, joilla se pyrkii osoittamaan ihmisille, että keskusta on viihtyisä ja siellä pystyy liikkumaan turvallisesti myös kävellen.

- Tavoitteemme on, että ihmiset laajemmin liikkuisivat keskustassa ja löytäisivät heille uusia asioita. Etteivät he tulisi vain yhteen asiointipaikkaan ja lähde sieltä pois, Järvelä kertoo.

Ydinkeskustayhdistys tekee Turun kaupungin kanssa yhteistyötä tutkiessaan jalankulkijamääriä keskustassa. Järvelä on ollut mukana myös muissa hankkeissa, joissa on päässyt tuomaan yrittäjien näkökulmaa esille.

- Yhteistyö on ollut antoisaa ja vastavuoroista. Vaikka meillä on ollut kestävästä liikkumisesta myös eriäviä mielipiteitä, olemme pystyneet kaikesta kuitenkin puhumaan ja miettimään miten saamme kaikille osapuolille tyydyttävän kehityspolun, Järvelä sanoo.

Käynnissä on myös Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hanke, jossa tehdään yhteistyötä useamman kaupungin kesken kestävän kehityksen kehittämiseksi. Mietinnässä ovat pyöräilyn ja autoilun uudet turvalliset pysäköintitavat. Tapoja aiotaan kokeilla syksyllä.

Aaltosen mukaan Turulla on tavoitteena saada kulkutapajakauma muuttumaan niin, että kestäviä liikkumismuotoja, eli pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä, olisi 66 prosenttia. Tällä hetkellä autoilua on 49 prosenttia. Vielä on siis kurottavaa, jotta päästään tavoitteisiin. 

Aaltonen unelmoi, että liikenne olisi niin turvallista ja viihtyisää kaikenikäisille, ettei kukaan olisi ainakaan pakotettu liikkumaan autolla turvattomuuden takia. Se olisi tärkeää myös kansantaloudellisesta ja terveydellisestä näkökulmasta.

- Minun mielestäni olisi unelma, että voisi luottavaisin mielin ja rohkeasti päästää sen pienenkin liikkujan yksin liikenteeseen, kestävällä muodolla.

Aaltonen pohtii, että kaupungin pitäisi tuupata hellästi ja kannustaa ihmisiä aktiivisiin liikkumismuotoihin. Mutta myös joukkoliikenteeseen pitää nyt panostaa, jotta ihmiset uskaltaisivat koronan jälkeen taas käyttää sitä.

- Meillä ei ole ideoista pulaa, tarvitaan vain enemmän rohkeutta tehdä toteutuksia, Stella Aaltonen sanoo. Kuva: Essi Karlsson

Liikkumispiste toteutuu myöhemmin

Hankkeen aikana toteuttamatta jäi Kupittaan alueen liikkumispiste, jossa kulkuvälinettä voisi kätevästi vaihtaa esimerkiksi linja-autosta potkulautaan tai yhteiskäyttöautoon. Aaltonen näkee kuitenkin, että liikkumispiste toteutuu myöhemmin. Myös laajempi yhteiskäyttöautojen tuleminen odottaa vielä yhteiskäyttöautojen pysäköintilupa-asioiden järjestymistä, mutta CIVITAS ECCENTRIC on vaikuttanut prosessiin, ja nekin tulevat kuulumaan Turun tulevaisuuteen. 

CIVITAS ECCENTRIC päättyy koronan takia vasta marraskuussa 2020, kolme kuukautta myöhemmin kuin alkuperäinen suunnitelma oli. Yhteiskunta on muuttunut neljän vuoden aikana liikkumisen saralla ja uusia välineitä on tullut. Aaltosen mukaan, vaikka muutos on ollut positiivinen, muutoksen nopeus on ollut myös haasteellista hankkeen kannalta. 

Nelivuotisen hankkeen aikana henkilöstön vaihtuvuus on tuonut myös haasteita. Mutta Aaltosen mukaan kokemuksen myötä tiedetään paremmin, miten isoja liikkumiskokonaisuuksia koordinoidaan ja ohjataan.

- Olemme lähteneet rakentamaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Se on merkittävä muutos toimintakulttuuriin, Aaltonen kertoo.

Sekä Turun kaupunki, että Ydinkeskustayhdistys ottavat aktiivisesti palautetta vastaan ja kehittävät toimintaansa sen mukaan. Ajatuksia uudistuksiin Turku löytää muista Euroopan maista, mikä onkin Järvelän mielestä syy Turun edelläkävijyyteen.

Aaltosen mukaan kaupungilla ei ole pulaa ideoista, mutta rohkeutta niiden toteutuksiin tarvitaan vielä tulevaisuudessa enemmän.


Kansikuva: Yliopistonkadulla on hyvä kulkea kävellen tai pyörällä. Kuva: Essi Karlsson.