Turussa ollaan edelläkävijöitä ilmastoystävällisessä meriliikenteessä ja sillä on hyviä edellytyksiä hyödyntää vesiliikennettä tulevaisuudessakin. 

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Teksti ja kuvat Essi Karlsson

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Turussa sijaitsee yksi Euroopan suurimmista telakoista ja kaupungissa tehdään myös jatkuvaa kehitystyötä vesiliikenteen ilmastoystävällisissä ratkaisuissa. 
Turkulaisen merikuljetusyritys Meriauran pääomistajan ja konsernin johtajan Jussi Mälkiän mukaan vesiliikenne on tulevaisuuden ala. 

Vesillä on tilaa, se ei kulu ja jos se ei kuormita ilmakehää kasvihuonekaasuilla liikaa, se on järkevä kulkumuoto.

Hän arvioi, että vesiliikennettä kannattaisi hyödyntää matkustusliikenteessäkin tulevaisuudessa enemmän. Vesiliikenteen hyödyntäminen lyhyissä siirtymissä junaverkoston ääreen olisi hyvinkin perusteltua. Kunhan se tehdään mahdollisimman ilmastoystävällisesti.

Meriaura on edelläkävijä

Meriaura kuljettaa bio- ja kiertotalouden tuotteita, agribulkia sekä vaativia erikoislasteja Pohjois-Euroopan alueella. Yritys on biopolttoaineiden laivakäytössä globaali edelläkävijä ja markkinajohtaja.

- Olemme tekemässä hiilineutraalia kuljetuskonseptia. Meillä on ollut useita kehitysprojekteja aikaisemminkin ja olemme rakentaneet, suunnitelleet ja tehneet itse uudisrakennuslaivoja, Mälkiä kertoo.

Meriaura on biopolttoaineen käytössä uranuurtaja, sillä mikään muu merialan yritys ei ole siinä vielä yhtä pitkällä kuin he. Biopolttoaineen käyttö on Meriaurassa ollut jo pitkään normaalia toimintaa. 

Heidän käyttämänsä bioöljyn valmistaa samaan yritysryhmään kuuluva VG EcoFuel Oy kierrätysöljyistä ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Jätepohjaisen bioöljyn käytöllä voidaan saavuttaa jopa 97 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä.

Vaikka bioöljyllä päästään periaatteessa lähes 100 prosentin hiilineutraaliuteen, siinä on vielä kehitettävää. Pyrkimyksenä on tasalaatuisuus ja uudet raaka-aineet. Jos jätepohjaisen bioöljyn lisäksi voimalähteenä käytetään esimerkiksi uusiutuvalla energialla ladattuja akkuja, saattaa joitain prosentteja täydestä sadasta jäädä kuitenkin uupumaan. Tällöin voidaan täyteen 100 prosentin hiilineutraaliuteen päästä kompensaatiolla.

- Olen ihan varma siitä, että meillä on muutaman vuoden päästä 100-prosenttisesti hiilineutraali kuljetusmuoto olemassa, Mälkiä sanoo.

Myös hybridilaiva on tuotekehityksessä. Mälkiä kertoo, että tähän mennessä bioöljykäyttöisissä laivoissa, käytetään kuitenkin osin vanhaa dieseltekniikkaa. Tällä hetkellä menossa olevalla tutkimusprojektilla pyritään korvaamaan se esimerkiksi akuilla ja polttokennoilla.

- Päävoimalähde on meidän itse kehittämämme bioöljy. Apuvoimana käytetään vaihdettavaa akkusysteemiä, joka ladataan uusiutuvalla energialla maissa. Akut sitten vain vaihdetaan linjaliikenteessä. Tämä voisi myös sopia matkustajaliikenteeseen ihan hyvin tulevaisuudessa.

Jussi Mälkiän mukaan vesiliikenteen tulevaisuus näyttää positiiviselta. Kuva: Essi Karlsson

Digitaalisuus kehityksen apuna

Meriaura otti käyttöön myös digiohjatun laivaliikennejärjestelmän ensimmäisten joukossa Suomessa. Sen avulla toiminnat ovat tehokkaampia ja optimoidumpia ja käyttöaste pysyy korkeampana.

Nolla-jätehankkeella pyritään siihen, ettei laivan toiminnasta jäisi mitään haitallista ympäristöön. Vielä ei olla täysin siinä pisteessä, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. 

Kaikki laivan toiminnasta ja moottorista tulevat öljyt ja muut kierrätetään ja vedet käsitellään. Mutta kyse on myös ihan sen laivan henkilökunnan elämiseen ja kuluttamiseen liittyvistä asioista.

Meriauran hankkeet ovat vahvasti varsinaissuomalaisia. Mälkiä kertoo, että he itse toimivat veturina hankkeissaan, mutta yhteistyökumppanina uudessa laivahankkeessa on mm. iso turkulainen insinööritoimisto Elomatic, jossa on osaamista laivojen rakentamiseen ja suunnitteluun. Raaka-aineetkin ovat paikallisia. 

- Se on lähtenyt Varsinais-Suomen paikallisista raaka-aineista kuten Hesburgerin paistorasvoista ja kalanviljelylaitosten perkuujätteistä, Mälkiä kertoo.

Pääkaupunkiseudulla on kaksi yhteistyökumppania, ulkomaalaisomisteinen akkukehittäjä ja VTT, eli valtion tekninen tutkimuskeskus. Loput kumppanit ovat paikallisia.Valmiiksi osaavaa ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevää henkilökuntaa on vaikea tällä alalla löytää. Uusi työntekijä pitää kouluttaa työtehtävään ja se vie tietysti aikansa. 

- Tätä yritämme turkulaisten korkeakoulujen kanssa parantaa. Olen ollut sellaisessa työryhmässä mukana missä tätä kehitetään.

Mälkiän mukaan ilmastoystävällinen merikuljetus ei maksa niin paljoa kuin voisi kuvitella, mutta silti se vaikuttaa heidän liiketoimintaansa.

- Totta kai tämä kehitystyö on koetellut meidän kassavarojamme. Jos olisimme pelkästään ajatelleet liiketoimintaa, olisimme huomattavasti kannattavampi yritys tällä hetkellä. Olemme koettaneet aina huolehtia siitä, että olemme hieman plussan puolella, joten emme ole tappiollinenkaan.

Mälkiän mielestä Suomessa on hyvä tukijärjestelmä ja Meriaurakin on saanut kiitettävästi tuotekehitystukea. Mälkiän mukaan he ovat myös onnistuneesti käyttäneet tukia ja saaneet niillä paljon aikaiseksi.

Täyden hiilineutraaliuden tavoite

Meriauran tavoite on tuoda markkinoille vuonna 2025 hiilineutraali laivakonsepti. Turun kaupungin vastaava tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2029 ja Mälkiä uskoo heidän voivan auttaa Turkua siinä tavoitteessa meriliikenteen osalta.

Mälkiällä oli haaveissa hiilineutraalius jo 30-vuotta sitten, kun hän perusti yrityksensä.

Alusta lähtien olemme näitä miettineet, mutta nyt olemme päässeet hyvin toteuttamaan. Tarvitsimme vain ensin vahvan jalansijan ja siihen meni se 30 vuotta. Mutta nyt olemme siinä tilanteessa.

Innostus innovatiivisiin ratkaisuihin on Mälkiällä syntynyt vuosia sitten vapaaehtoistyössä tavattujen ihmisten kanssa perustetun Atmosmare-säätiön mukana. He ovat tavanneet jo vuosia säännöllisesti ja kannustaneet toisiaan aatteellisen liiketoiminnan saralla.

Turun kaupungin pitkäaikainen työ ilmastoasioiden kanssa, esimerkiksi Science Parkissa, on osa loogista jatkumoa, mitä Meriaurakin tekee.

- Kaupungin tekemässä työstä ja asenteesta on ollut meille hyötyä ja se on rohkaissut meitä toiminnassamme. Toivottavasti mekin olemme voineet hyödyttää heitä.