Turun Tiedepuisto on jo nyt ainutlaatuinen alue: älykäs kaupunginosa, jossa kohtaavat yliopistot, korkeakoulut, sairaalat ja yrityselämä.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti: Janica Vilen.

 

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Seuraavaksi Tiedepuisto laajenee rautatien ja moottoritien yli Itäharjun puolelle, johon keskitetään kaikki Turun ammattikoulut. Muutamien vuosien kuluttua Tiedepuistossa pysähtyy raitsikka, sen jälkeen tunnin juna. 2040-luvulla se tavoittanee päivittäin jo 100 000 ihmistä.  

Turun Tiedepuiston kehittäminen on Turun kaupungin kärkihanke. Tavoitteena on rakentaa Kupittaasta ja Itäharjusta yksi yhtenäinen Tiedepuisto, joka koostuu useasta kampuksesta:  korkeakoulujen muodostamasta yliopistokampuksesta, sairaaloiden muodostamasta terveyskampuksesta, Itäharjulle tulevien ammattikoulujen muodostamasta taitokampuksesta ja Kupittaalla olevien urheilupaikkojen muodostamasta urheilukampuksesta.   

– Suunnitelmissa on rakentamista pyöreästi miljoonan neliömetrin edestä, kertoo Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.  

Tällä hetkellä Tiedepuiston alue tavoittaa päivittäin noin 35 000 ihmistä – 2040-luvulla jo 100 000.   

– Kun nykyinen Tiedepuisto alkoi rakentua, ei ollut vielä visiota kokonaiskuvasta. Alueella oli sairaalat ja yliopistot, mutta muuten tämä oli teollisuusaluetta. Lähtölaukaus oli oikeastaan DataCity, joka rakennettiin 80-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tulikin ElectroCity, BioCity, PharmaCity ja niin edelleen, Hintsanen taustoittaa.   

Kaupunki näki alueessa valtavan potentiaalin ja lopulta vuonna 2016 nimesi sen kehittämisen kärkihankkeekseen, joka tulee onnistuessaan olemaan huippuosaamisen näyteikkuna.   

– Monien tutkimusten mukaan kohtaamiset tuovat eniten lisäarvoa työelämään. Tiedepuistossa on siihen loistavat mahdollisuudet. Kun eri alojen osaajat verkostoituvat, syntyy uutta, Hintsanen vakuuttaa.   

Liikenteen solmukohta  

Yksi tärkeä tekijä hankkeen onnistumisen kannalta on liikkumisen sujuvuus. Tiedepuisto sijoittuu sekä moottoritien että rautatien viereen, mikä tekee siitä nyt jo hyvin saavutettavan. Bussit kulkevat alueella tiuhaan ja rautatieaseman vieressä on kaupunkipyöräpysäkki. Viimeisimpänä joukkoon ovat tulleet yhteiskäyttöön perustuvat sähköpotkulaudat.   

Tulevaisuudessa Turun raitiotie tulee kulkemaan Varissuolta Tiedepuiston ja keskustan läpi satamaan. Siitä muutaman vuoden kuluttua valmistuu tunnin juna Turun ja Helsingin välille.

– Tunnin junalla on iso psykologinen merkitys, sillä tunti on juuri se aika, jonka ihmiset ovat vielä valmiita käyttämään päivittäiseen työmatkaan. Homma ei kuitenkaan toimi, jos junamatkaan menee tunti ja toisessa päässä pitää vielä matkustaa puoli tuntia jollain toisella välineellä. Kupittaalla ei ole sitä ongelmaa, koska Kupittaan asemalle tullessaan on jo parin minuutin päässä sairaaloista, yliopistoista, työpaikoista ja asunnoista, Hintsanen sanoo.   

Suunnitteilla on myös uusi liikenteen solmukohta itäisiin naapurikuntiin ja kaupunginosiin kulkevalle joukkoliikenteelle. Robottibussin mahdollisuuksiakin on selvitetty, mutta sille ei vielä nähty edellytyksiä.  

Suunnitteilla olevilla uudistuksilla ja joukkoliikenteeseen panostamalla pyritään ratkaisemaan alueella olevaa paikoitusongelmaa. Myös älykkääseen liikkumiseen keskittyvässä EU-rahoitteisessa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa neuvotaan Kupittaan alueen yrityksiä ja yhteisöjä työliikenteen tehostamisessa.  

Tiedepuisto on liikenteen solmukohta. Kuva: Janica Vilen.

Tulevaisuuden suuntana Itäharju  

Tällä hetkellä suurin asia Tiedepuiston kehittymisessä on laajentumisen sunnittelu Itäharjun puolelle.   

– Siellä on nyt paljon tyhjiä tontteja, vanhoja romuliikkeitä ja jätekeräystä. Tavoitteena on yhdistää alueet toisiinsa jonkinlaisella moottoritien ja rautatien ylittävällä kansirakenteella, joka voisi olla samalla vaikka puisto. Tärkeää on saada alueet integroitua viihtyisästi, jotta ihmiset haluavat valita kestäviä tapoja liikkua alueen sisällä, Hintsanen kertoo suunnitelmista.   

Tällä hetkellä pyöräilyverkosto on alueella rikkonainen, vaikkakin kehitystä on tapahtunut vuosi vuodelta.   

– Tulevaisuuden Tiedepuisto on otollinen paikka pyöräillä, sillä laidasta laitaan välimatka on noin kaksi kilometriä, sanoo Hintsanen.   

Myös uutta asutusta kaavaillaan Itäharjun puolelle. Tällä hetkellä Tiedepuisto hiljenee iltaisin, mutta uuden asutuksen avulla alueesta pyritään saamaan kaupunkimaisempi.  

– Nyt alueelta puuttuu käytännössä kokonaan lapset ja vanhukset. Suunnittelua tehdään kuitenkin 8/80-periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että alueen pitää olla tarpeeksi turvallinen  8-vuotiaalle ja tarpeeksi esteetön 80-vuotiaalle itsenäiseen liikkumiseen, kertoo Hintsanen.   

Lähtisitkö urheilulomalle Turkuun?  

Yksi Tiedepuiston kampuksista on urheilukampus. Alueelle sijoittuu jo nyt merkittävä osa  turkulaisista urheilupaikoista ja kehitystyötä jatketaan.   

– Tavoitteena on rakentaa urbaani valmennuskeskus. Suomalaiset urheiluopistot on perinteisesti rakennettu keskelle metsää. Uskomme, että nykynuoret tulevat mielellään  
valmentautumaan urbaaniin ympäristöön. Kun matkailua saadaan vielä kehitettyä, perheet voisivat tulla tulevaisuudessa liikuntalomalle Turkuun, Hintsanen ideoi.   

Tiedepuisto laajenee tulevina vuosina moottoritien ja rautatien yli Itäharjun puolelle. Kuvassa Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Kuva: Janica Vilen.

Turku Science Park Oy keskellä kaikkea  

Turun seudun elinkeinoyhtiö Turku Science Park Oy toimii Turun Tiedepuiston sydämessä palvellen Turun seudun 22 000 yritystä niiden kasvu- kehitys- ja kansainvälistymistavoitteissa.   

Turku Science Parkissa tehdään jatkuvasti myös monenlaisia kehittämishankkeita, joiden kautta voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä. Erityisasiantuntija Aino Ukkola vetää parhaillaan KIEPPI-hanketta, joka tähtää kestävien kaupunginosien kumppanuusmalliin.   

– Kaupungin visioissa Turun Tiedepuisto on rohkeasti kokeileva. Me toteutamme sitä visiota  ruohonjuuritasolla. Tavoitteena on luoda kestävä kaupunginosa, jossa on kiertotalouden ja jakamistalouden palveluita. Hankkeen peruslogiikka on yhdistää muun muassa kiinteistöjen  
omistajia ja yrityksiä toisiinsa. Haastattelemme alueen toimijoita ja kyselemme haasteista. Sitten etsimme kumppaneita, joiden kanssa ratkaisu voisi löytyä, ja kaikki hyötyvät, kertoo Ukkola.   

Viime aikoina moni yritys on päättänyt rakentaa pääkonttorinsa Tiedepuistoon, muun muassa Veritas ja Turku Energia. 6 Aika KIEPPI -hankkeessa voidaan auttaa isoja toimijoita esimerkiksi  yhteiskäyttöautojen tai jätehuollon keskittämisen kanssa.   

Yksi hyvä esimerkki Tiedepuiston toimivuudesta on Ukkolan mielestä Vierailukeskus Joki.  

– Ensimmäisen vuoden luvut olivat hurjia! Siellä oli heti kymmeniä tuhansia kävijöitä. Joki on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on yksi ilmentymä siitä, mikä hyöty saadaan, kun yhdistetään tutkimus, kehittämistoiminta, kaupunki ja yritykset, hän kehuu.  

Kestävä kehitys on Tiedepuiston kehittämistyössä koko ajan keskiössä – sekä rakentamisen että liikenteen ratkaisuissa. 

Havainnekuva Kupittaan aseman tulevaisuudesta. Kuva: Turun kaupunki / Lunden Architecture  Oy.