Hankeen tulokset lupaavat jopa kolmasosan elinkaarisäästöjä hiilijalanjäljessä ja kustannuksissa.
Energiaviisaat kaupungit -hankkeesta
  • Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa etsittiin uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin alueellisten energiajärjestelmien kehittämistä ja nollaenergiakortteleiden suunnittelua.
  • Ajankohta 2018–2020. Budjetti 3,3M€ (Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto).
  • Mukana kuusi suurinta kaupunkia sekä Ekokumppanit ja Valonia.
  • Hankkeessa mukana olevien kuuden kaupungin lämpö-, sähkö- ja vesilaskut ovat tällä hetkellä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Hyvin toteutettujen ja vaikuttavien pilottien toivotaan myöhemmin laajentuvan kaupunkien 5 200 kiinteistön rakennuskantaan.
  • Energiaviisaat kaupungit -hanke jakautui kolmeen teemaan:
    • käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu
    • markkinavuoropuhelu
    • simuloinnit, mallinnus ja mittaus
  • Tampereen kaupunki toimi hankkeen päätoteuttajana vastaten hankkeen valtakunnallisesta ohjauksesta ja taloushallinnosta.
  • www.energiaviisaat.fi

Lisätiedot:
Tuomas Vanhanen, DI, Tampereen kaupunki
tuomas.vanhanen@tampere.fi

p. 044 486 3818

Ann-Sofi Österberg-Aikio, projektipäällikkö, Turun kaupunki

ann-sofi.osterberg-aikio@turku.fi

Kaksivuotisen Energiaviisaat kaupungit -hankkeen yhtenä tavoitteena oli etsiä uusia keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä alueellisten energiajärjestelmien kehittämiseen. Mukana pilottihankkeissa on ollut Suomen kuusi suurinta kaupunkia: Oulu, Turku, Tampere, Vantaa, Espoo ja Helsinki.

Uusia energiaratkaisuja on etsitty yhteistyössä yritysten, rakennusten käyttäjien ja energia-alan asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkien yhteinen tarve on vähentää rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä ja elinkaarikustannuksia toimenpiteillä, jotka liittyvät kaupungin hankesuunnittelun moneen eri tasoon ja vaiheeseen.

“Aiemmin on saatettu miettiä yksittäisten rakennusten energiaratkaisuja kaupungeissa. Pilottihankkeissamme mukana olleiden kohteiden elinkaarilaskelmat kuitenkin osoittavat, millaisia tuloksia saadaan aikaan, kun esimerkiksi liikunta-aluetta kehitetään kokonaisuutena, jossa jäähallin lauhdevedellä lämmitetään uimahallin vettä, kertoo hankkeen vetäjä Tuomas Vanhanen.

Turun Kupittaan monipuolisella liikunta-alueella selvitettiin, mitkä energiantehokkuustoimenpiteet alueella on kannattavaa toteuttaa ja mitä energian kierrätysmahdollisuuksia kohteiden välillä on.

Tuloksista selviää, että alueella on merkittäviä hyödynnettäviä energiavirtoja ja muuta energiatehokkuuden parantamispotentiaalia, joita tehokkaasti hyödyntämällä voidaan puolittaa alueen primäärienergiantarve, sekä saavuttaa merkittävästi pienemmät elinkaarikustannukset (35 %) ja noin 30 % pienempi hiilijalanjälki. Työn jatkoselvityksen yhteydessä tarkennetaan energiavirtojen hyödyntämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen elinkaarikustannuksia ja integroitumista kaupunkiseudun energiajärjestelmän kanssa.

“Energiajärjestelmän suunnittelu tapahtuu limittäin Kupittaan urheiluhallin peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen kanssa. Yhteistyö olisi tärkeää aloittaa jo hankesuunnitteluvaiheessa, kun tehdään hankkeiden periaatteellisia ratkaisuja”, toteaa kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää Turun kaupungilta.

Myös Oulun Raksilan urheilualueelle visioitiin tulevaisuuden energiaratkaisuja. Pilotissa selvisi, että lähellä toisiaan sijaitsevien Oulun jäähallin ja harjoitusjäähallin lauhdelämpöjä pystyttäisiin johtamaan matalämpöverkon kautta uimahalliin, jolloin uimahallin vesimassat varastoisivat lämmön. Tällä toimenpiteellä voitaisiin saada noin 120 000 € vuosisäästö energialaskussa. Lauhdelämpöjen varastoimisella olisi myös vaikutusta kysyntäjoustoon, kun veden lämpötilaa voitaisiin nostaa asteella aamulla ennen uimahallin vilkkainta käyttöaikaa.
 

“Kokonaisuudessaan Raksilan urheilualueella on mahdollisuudet sekä säästää valtavasti energiaa, että vähintään puolittaa vuotuiset päästöt”, kertoo Raksila-pilotin projektipäällikkö Johanna Mäkelä Oulun kaupungilta.

Vuoden lopussa päättyvän Energiaviisaat kaupungit -hankkeen tuloksilla tulee olemaan vaikutus tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Lisätietoa esitellyistä pilottihankkeista